Työnantajapuolen ylin päättäjä perustelee ensi kertaa, mikseivät hoitajat saa vaatimiaan palkankorotuksia

”Ei maan hallituksesta ole tullut minulle viestiä, että voitte luvata ihan mitä vain, kunhan saatte riidan päättymään”, sanoo KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen.

KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja, Vantaan henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen.

26.9. 19:12

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Kirsi-Marja Lievonen kiistää hoitajaliittojen väitteen siitä, että Sanna Marinin (sd) hallitus olisi luvannut tarvittavat rahat hoitajien vaatimaan palkkaohjelmaan.

Tehy ja Super ovat tulkinneet, että jos KT vain suostuisi sopimaan tuntuvista palkankorotuksista, niin valtio kyllä myöntäisi hyvinvointialueille sopimuksen edellyttämän rahoituksen.

Lievonen on KT:ssa ylintä valtaa käyttävän valtuuskunnan puheenjohtaja. Hän on Vantaan kaupungin pitkäaikainen henkilöstöjohtaja ja johtaa 11-henkistä valtuuskuntaa Sdp:n mandaatilla. Hän kommentoi nyt ensimmäistä kertaa julkisesti koko vuoden jatkunutta työriitaa.

”Ei maan hallituksesta ole tullut minulle viestiä, että voitte luvata ihan mitä vain, kunhan saatte riidan päättymään”, Lievonen sanoo.

Kuka ylipäätään voisi tällaisen viestin teille antaa?

”Varmaankin pääministeri ja valtiovarainministeri ovat riittävän arvovaltaisia. Jos he sanoisivat, että budjettiin tulee kaikki se mitä sovitte, niin silloin se näin menisi. Mutta en ole koko työriidan aikana ollut yhteydessä hallitukseen eikä sieltä ole oltu yhteydessä minuun.”

Lievosen mukaan KT arvioi itsenäisesti, millaisiin palkankorotuksiin ensi vuonna aloittavilla hyvinvointialueilla on varaa. KT:n mielestä hoitajaliittojen vaatima viisivuotinen palkkaohjelma, joka toisi vuosittain 3,6 prosentin ylimääräiset palkankorotukset, on epärealistisen kallis.

Hoitajaliitot ovat taas vedonneet siihen, että valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan ja näin myös hoitajien palkat. Lain mukaan valtio tarkistaa jälkikäteen hyvinvointialueiden rahoituksen vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Valtio siis käytännössä kuittaa automaattisesti laskun palkankorotuksista, joskin kahden vuoden viiveellä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on päätellyt, että työriidassa ei siksi voi olla kyse rahasta.

”Mistä sitten kiikastaa? Katseet kääntyvät KT:n suuntaan. Teidän käsissänne on, miten nopeasti sopimus syntyy”, Rytkönen kirjoitti viikko sitten ja osoitti sanansa Lievoselle sekä muille KT:n valtuuskunnan jäsenille.

Lievonen katsoo, että hyvinvointialueiden rahoitusmallista huolimatta KT ei ole saanut valtiolta avointa šekkiä.

”En jaksa uskoa, että valtion puolella piikki on ikuisesti auki. Jos palkkakustannukset nousevat mielettömästi, hyvinvointialueet joutuvat ennen pitkää supistamaan palveluita.”

Lisäksi KT katsoo, että sillä on velvollisuus huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Hoitajaliittojen vaatiman viisivuotisen palkkaohjelman hintalappu olisi sen päättyessä bruttona noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Hoitajien keskimääräistä palkkausta nostaa joka tapauksessa sote-uudistuksen edellyttämä palkkojen harmonisointi.

”Meidän pitää työnantajaleirissä ajatella, mikä on realistista. Me olisimme huono työmarkkinajärjestö, jos emme ajattelisi kansantalouden kestävyyttä.”

Lievonen huomauttaa, että jo KT:n kesällä solmimasta kunta-alan sopimuksesta tuli järjestölle kovaa arvostelua muun muassa toisesta työnantajajärjestöstä eli EK:sta. EK pitää tuhoisana sopimusta, jossa kunta-alojen palkankorotukset ylittävät automaattisesti vientialojen korotukset useana vuotena.

Hoitajaliitot taas jättäytyivät sopimuksen ulkopuolelle, koska ne haluavat vielä suuremmat palkankorotukset kuin muu kunta-ala saa.

Voivatko hoitajat saada muita suuremman palkkaohjelman?

”Joku on sanonut, että eri ammattiryhmien keskinäisten suhteiden muuttaminen on hirveän vaikeaa. Työmarkkinoilla keskinäinen kateus on niin kovaa. Mutta pienimuotoisesti meillä on julkisessa sektorilla monesti jaettu osa palkkarahoista paikallisesti, eli sitä kautta eroja voi syntyä”, Lievonen muotoilee.

Hänen mielestään hoitajapulan ratkominen ensisijaisesti palkankorotuksilla ei olisi kestävä tie.

”Jos ajatellaan, että palkankorotuksilla hoidettaisiin henkilöstön saatavuusongelma, niin meillähän olisi varmaan yhteiskunnassa tosi paljon ammatteja, joissa palkkoja pitäisi korottaa. Mutta eihän lisää ihmisiä löydy vain euroilla. Jos heitä on koulutettu liian vähän, niin eihän niitä yhtäkkiä jostain tuolta tule.”

Tehyn, Superin ja KT:n työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan johdolla tiistaina. Tapaamisia on viime viikkoina ollut paljon, mutta tiettävästi osapuolet ovat edelleen melko kaukana toisistaan.

”Kovasti siellä tehdään töitä. Nyt kyse on varmaan siitä, että vaatimuksiin tulisi realismia”, Lievonen sanoo viitaten hoitajien palkankorotusvaatimuksiin.

Neuvottelujen ohessa Tehy ja Super ovat kertoneet valmistelevansa joukkoirtisanoutumisia.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat