Rajavartiolaitoksen päällikkö: Raja-aita Suomen ja Venäjän rajalle on välttämätön

Suomen ja Venäjän rajalle on välttämätöntä rakentaa raja-aita kahden poikkeustilanteen varalle, sanoo Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara.

Rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaara.

27.9. 18:21 | Päivitetty 27.9. 19:21

Rajavartiolaitoksessa odotetaan parhaillaan valtioneuvoston periaatepäätöstä venäläisten viisumikiellosta Suomeen.

Päätöstä odotetaan mahdollisesti torstaina, ja uudet viisumisäännökset ja maahantulorajoitukset voisivat tulla käyttöön rajalla heti perjantain puolella, sanoo Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara.

Samaan aikaan merkkejä on siitä, että Venäjän viranomaiset olisivat alkaneet pysäyttää rajalle pyrkiviä asevelvollisia eivätkä päästäisi heitä näin ollen maasta Suomen puolelle.

”Sellaisia merkkejä on. Laajamittaisesta toiminnasta ei ole tietoa, mutta yksittäinen tieto on saatu rajan ylittäneeltä matkustajalta”, Kostamovaara kertoo HS:lle.

”Tietoon pitää toki suhtautua varauksella”, hän sanoo.

Suomen itärajaan kohdistuu nyt suurta kiinnostusta eikä vähiten siksi, että rajan ylittäneiden venäläisten määrä on maan viimeviikkoisen liikekannallepanon jälkeen kasvanut.

Rajavartiolaitoksella odotetaan myös toista päätöstä koskien itärajaa eli päätöstä mahdollisen raja-aidan rakentamisesta Suomen ja Venäjän väliselle rajalle.

Suomen maaraja Venäjän kanssa on 1 340 kilometriä, josta rajavartiolaitos on kaavaillut rakentavansa esteet vain osalle matkaa.

”Olemme arvioineet, että 10–20 prosenttia rajasta olisi perusteltua aidata”, Rajavartiolaitoksen Kostamovaara sanoo.

Käytännössä aitaa voisi siis tulla enimmillään yli 250 kilometrin matkalle. Aitaa ei kaavailla koko itärajalle, sillä rakentaminen olisi kallista ja käytännössä myös vaikeaa. Raja-alueella on paljon erämaata, paljon järviä, lampia, puroja sekä soita.

Raja-aidan rakentaminen on tällä hetkellä sisäministeriössä selvityksessä.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) on aiemmin kertonut julkisuudessa, että raja-aita voisi maksaa yli miljoona euroa per kilometri.

”Jos katsotaan Viroon, siellä rakennetut raja-aidat maksoivat noin 1,3 miljoonaa euroa kilometriltä”, ministeri totesi toukokuussa.

Näin ollen aitaaminen voisi maksaa jopa yli 200 miljoonaa euroa.

Raja-aidan tarpeellisuudesta on keskusteltu Suomessa jo pitkään.

Entinen sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ehdotti aitaa viime marraskuussa sen jälkeen, kun Valko-Venäjältä oli kyyditty turvapaikanhakijoita Liettuan ja Puolan rajoille.

Lue lisää: Kokoomuksen Kai Mykkänen Demokraatille: Venäjän rajalle pitäisi harkita aitaa – ”Vastenmielinen mutta vääjäämätön kysymys”

Painetta aidan rakentamiselle on lisännyt Venäjän hyökkäys sekä liikekannallepano. Nato-jäsenyyden myötä Suomen itärajasta tulee myös sotilasliiton raja, ja pisin maaraja mitä yksittäisellä Nato-maalla on Venäjän kanssa.

Rajavartiolaitoksen päällikön mukaan raja-aita lisäisi valvonnan tehoa ja kattavuutta, rajavartijoiden reagointinopeutta ja toimisi merkittävänä hidasteena rajan ylittämiselle. Häiriötilanteessa aita tukisi myös tilanteen hallintaa.

Kostamovaaran mukaan aita on välttämätön erityisesti poikkeustilanteissa, jossa rajalla tapahtuisi ohjattua siirtolaisilla painostamista tai jos maahantulo olisi laajaa. Molemmat tilanteet voisivat samalla johtaa turvapaikkojen hakemisen rajoittamiseen eli kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämiseen.

Kostamovaaran mukaan suuri osa suunnitellusta raja-aidasta sijoittuisi Kaakkois-Suomeen.

Aitaa rakennettaisiin myös nykyisten yhdeksän rajanylityspaikan lähistölle eli käytännössä alueille, jonne luvattoman maahantulon voi kuvitella keskittyvän.

Kostamovaara ei halua kommentoida aidan kustannusarviota eikä teknisiä yksityiskohtia. Aidan vierelle on tarkoitus rakentaa tie, jota pitkin rajavartijat voisivat liikkua. Mukana olisi myös teknistä valvontaa eli ainakin liiketunnistimin ja hahmontunnistimin varustettuja kameroita.

”Lähtökohta on sellainen, että aita pysäyttää kulkijan”, Kostamovaara sanoo.

Rakentaminen voisi alkaa valtioneuvoston päätöksen jälkeen viipymättä ja ensimmäisenä rakennettaisiin aidan lyhyempi koepätkä. Kaikkiaan rakentamisen on ennakoitu kestävän kahdesta kolmeen vuotta. Käyttöiäksi on arvioitu noin 50 vuotta.

”Meidän itäraja ei ole poikkeus Euroopan unionin maaitärajasta. Muilla aitoja on ollut jo käytössä. Turvallisuusviranomaisen velvollisuus on varautua huonoimpiin tilannekehityksiin”, Kostamovaara sanoo.

Lue lisää: Suomessa harkitaan itärajan aitaamista, Virossa aita alkaa valmistua – ”Heidän ongelmansa tulevat olemaan täysin samat”

Suomen mahdollisesti pystyttämä raja-aita kiinnostaa myös Venäjällä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovilta kysyttiin asiasta tiedotustilaisuudessa, kun asia oli noussut Suomessa uudestaan julkisuuteen.

”Emme vielä tiedä yksityiskohtia”, Peskov sanoi venäläislehti Gazetan mukaan tiistaina.

”Jokainen valtio ymmärtää, että jokainen valtio haluaa maksimoida oman turvallisuutensa. Ratkaisu aidan rakentamisesta on Suomen, ja tehtävä rajaturvallisuuden vinkkelistä”, vastaa Kostamovaara Kremlin kiinnostukseen.

”Taustalla on huolellinen arvio turvallisuusympäristön muutoksesta”, Kostamovaara sanoo.

”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja suhteet lännen kanssa ovat kiristyneet merkittävästi, on arvioitu että ympäristön muutos on perusteellinen ja pitkäaikainen. On viisasta varautua vaikeimpiin tilanteisiin. Jos ne ovat mahdollisia, silloin niihin pitää varautua.”

Kostamovaaran mukaan iso asia hankkeen taustalla on se, että raja-aita vähentäisi merkittävästi riippuvuutta Venäjän rajavalvonnan tehosta.

”Venäjän rajavalvonnan teho on ollut hyvä ja on sitä edelleen, mutta muutoksen riski on olemassa. Laittoman maahantulon paine Venäjältä kohdistuu Suomen ja Schengenin-rajalle. En sitä laajassa mitassa ennakoi, mutta siihen pitää varautua”, Kostamovaara sanoo.

Venäjän viimeviikkoinen liikekannallepano on vain vahvistanut rajavartiolaitoksen tilannekuvaa suhteessa raja-aidan tarpeellisuuteen. ”Aita parantaisi meidän tilannekuvaa valtakunnanrajalta, sillä kyse ei ole vain aidasta vaan myös teknisestä valvonnasta.”

Eduskunnan hallintovaliokunta katsoi jo kesäkuussa, että nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen tulee varautua pysyvien esteiden rakentamiseen osalle itärajaa.

Edellisen kerran aidan rakentamista suunniteltiin itärajalle vakavasti vuonna 2018. Tuolloin vireillä oli toisentyyppinen aita, jolla olisi pyritty estämään villisikoja ylittämästä rajaa ja tuomasta mukanaan afrikkalaista sikaruttoa, tappavaa verenvuotokuumetta.

Lue lisää: Suomen itärajalle ei nouse villisika-aitaa: itäsuomalaiseen vaaramaisemaan olisi liian vaikeaa rakentaa este, joka kestäisi villisian voiman

Villisika-aitaa olisi tarvittu suunnitelmien mukaan lähes 500 kilometriä, mutta maa- ja metsätalousministeriö luopui ideasta, sillä este ei olisi ollut tarpeeksi tiivis ja aita olisi myös haitannut luonnon monimuotoisuutta ja raja-alueen eläimistöä. Aidan arvioitiin vaikuttavan heikentävästi muun muassa ahma-, ilves-, karhu- ja susikantoihin.

Kostamovaaran mukaan luontoarvot otetaan huomioon raja-aitaa pystytettäessä.

”Raja-aitaa on lähdetty suunnittelemaan rajaturvallisuus edellä ja yksityiskohdat ovat vielä selvittelyn alla. Toimivaltuus rakentamiseen on, ja rakentaminen tulee tapahtumaan ympäristösäädöksiä noudattaen. Aidassa olisi tietyin välein portteja, ja niitä voidaan ohjata johtokeskuksesta. Sillä voidaan vaikuttaa tähän teemaan”, Kostamovaara sanoo.

Raja-aidan portista Venäjän karhu voisi siis edelleen poiketa Suomen puolelle.

Rajalla toki on jo aitaa, sekä Suomen puolella että Venäjän puolella. Suomen puolella on suunniteltua raja-aitaa matalampaa kotieläinaitaa ja poroaitaa, mutta ei koko matkalta. Venäjän puolella on aita, joka on rakennettu Kuuban kriisin jälkeen keskellä kylmää sotaa.

”Venäjänpuoleinen raja-aita kulkee Suomenlahdelta Jäämerelle asti. Piikkilankatyyppinen aita on edelleen heillä operatiivisessa käytössä”, Kostamovaara sanoo.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat