Suomalais­tutkija Twitterissä Nord Streamin vuodosta: ”Mahdollisesti ensimmäinen selvä alueellinen heijaste­vaikutus hyökkäys­sodasta Ukrainassa”

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu pohtii, voisiko Nord Streamin vuodon takana olla Venäjän halu varoittaa kyvyistään.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu Ilta-Sanomien lähetyksessä.

27.9. 20:52

Jos Nord Streamin kaasuvuotojen syyksi osoittautuu Venäjän sabotaasi, kyseessä olisi ”mahdollisesti ensimmäinen selvä alueellinen heijastevaikutus hyökkäyssodasta Ukrainassa”.

Näin arvioi Twitterissä Suomen ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu. Pesun erikoisalaa ovat Suomen ulko- ja puolustuspolitiikka ja Pohjois-Euroopan turvallisuus.

”Kaikki on toki vielä spekulatiivista, mutta Venäjällä voidaan nähdä olevan halu ja kyky toteuttaa räjähdykset, vaikka kyseessä on oma infra. Se on kehittänyt kykyjä muun muassa merenalaisten datakaapelien vaurioittamiseen”, Pesu kirjoittaa.

Kaasuputkien vaurioituminen lähellä Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta tapahtui maanantaina, jolloin Ruotsin ja Tanskan mittausasemilla havaittiin vedenalaisesta räjähdyksestä kielivää värähtelyä.

On lähes mahdotonta, että kyseessä olisi sattuma tai onnettomuus. On myös syytä uskoa, että näin merkittävä sabotaasi syvällä merialueella vaatii suuria resursseja, joita yleensä on vain valtiollisilla toimijoilla.

Pesu kirjoittaa Twitter-ketjussaan, että Venäjällä voisi olla motiivi putkien särkemiseen, jotta se voisi antaa varoituksen Ukrainaa sodassa tukevalle Euroopalle.

Nord Stream 1 on jo ennestään Venäjän sulkema ja Nord Stream 2 jätettiin avaamatta juuri Venäjän hyökkäyksen alla osana Euroopan Venäjälle asettamia pakotteita. Putkien rikkoutuminen ei siis vähennä kaasun tuloa Eurooppaan tässä ja nyt, vaikka se vaikeuttaakin putkien palauttamista käyttöön.

Siksi Pesu pohtii, että mahdollisen sabotaasin motiivi voisi olla hieman monimutkaisempi.

”Räjähdykset eivät suoraan heikennä Euroopan energiaturvallisuutta. NS1 on suljettu ja NS2 tunnetusti laitettiin jäihin. Niillä voi kuitenkin olla psykologinen vaikutus. Vastaava teko nimittäin voidaan toteuttaa muualla –  esimerkiksi Norjasta Eurooppaan kulkevissa putkistoissa.”

Norjan merkitys Euroopan energiaturvallisuuden takaajana on kasvanut. Venäjällä voisi Pesun mukaan olla halua viestiä Euroopalle, että tällainen meren pohjassa kulkevien putkien vahingoittaminen kuuluu sen keinovalikoimaan.

Venäjän presidentti Vladimir Putin totesi keskiviikkona osittaisen liikekannallepanon julistaessaan entistä selvemmin sanoin, että Venäjä käy sotaa Ukrainan lisäksi myös koko länttä vastaan.

Putin sanoi puheessaan venäläisille television katselijoille, että lännen tavoite on ”tuhota maamme lopullisesti”.

Lue lisää: Liikekannallepanoa perustellut Putinin puhe oli lyhyt eikä siihen juuri mahtunut tosiasioita

Pesu ei ole ainut tutkija, joka on spekuloinut julkisesti Venäjän uhkailumotiivilla. Samanlaiseen pohdintaan päätyi Twitter-ketjussaan myös saksalainen energiamarkkinatutkija ja professori Lion Hirth.

Hirth kirjoittaa, että kyseessä täytyy olla valtiollinen toimija ja niistä todennäköisin epäilty on Venäjä.

”Tämä voisi olla signaali meidän energiainfrastruktuurimme haavoittuvuudesta”, Hirth pohtii.

”Nämä Gazpromin omistamat putket kansainvälisillä vesillä eivät nyt toimittaneet kaasua, mutta vastaava hyökkäys kaasuputkeen, joka kulkee Norjasta Britanniaan, Saksaan tai Puolaan, vaikuttaisi suuresti Euroopan kaasun tarjontaan”, Hirth kirjoittaa.

Hirth kiinnitti twiiteissään huomiota myös ajalliseen yhteneväisyyteen: tiistaina eli päivä Nord Streamin vuodon alkamisen jälkeen vihittiin käyttöön Norjasta Puolaan kaasua kuljettava Baltic Pipe, jonka on määrä vähentää Puolan energiariippuvuutta Venäjästä. Myös Baltic Pipe kulkee Itämeren pohjassa.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat