Supon katsaus: Energian­tuotantoon ja muihin rakennelmiin kohdistuva uhka kohonnut Suomessa – lamauttaminen silti epätodennäköistä

Venäjän hyökkäyssota ja Suomen Nato-jäsenyysprosessi ovat lisänneet riskiä, että kriittisiin rakennelmiin ja verkkoihin kohdistuu tiedustelua ja vaikuttamista, kertoo aiempaa suorasanaisempi suojelupoliisi.

29.9. 10:13 | Päivitetty 29.9. 10:57

Energiantuotanto, tietoliikenneverkot, tietovarannot, ruoka- ja lääkehuolto, liikenneverkostot, maksuliikenne ja pankit sekä muu kriittinen infrastruktuuri ovat aiempaa suuremman uhkan kohteena. Uhka on kohonnut Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin käynnistymisen jälkeen.

Näin arvioi suojelupoliisi eli Supo. Torstaina julkistetussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa Supo kuitenkin katsoo, että ”infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen ei silti ole lähitulevaisuudessa todennäköistä”.

Nord Stream -hankkeeseen tarkoitettuja kaasuputkia varastoituna Mussalon Satamassa Kotkassa kesällä 2010.

Kansallisen turvallisuuden katsaus 2022 on kirjoitettu lähes kokonaan ennen kuin vuodot Nord Stream -kaasuputkessa tulivat julki maanantai-iltana. Sanaa ”Nord Stream” tai ”kaasu” ei esiinny katsauksessa lainkaan.

Supon päällikkö Antti Pelttari kommentoi torstaina myös ajankohtaista turvallisuustilannetta tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin Supon katsausta. Tässä uutisessa seurattiin tiedotustilaisuutta:

Lue lisää: Supo kaasuputkien räjähdyksistä: ”Klassinen esimerkki valtiollisen vaikuttamisen pelikirjasta”, suomalaisten oltava valmiita kaikenlaiseen Venäjän vaikuttamiseen

Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva kohonnut uhka on yksi 2022 katsauksen pääteemoista. Tämä on jatkoa viime vuoden katsaukseen, jossa Supo nosti esiin Kiinaa kiinnostavat suomalaiset verkkoinfrastruktuurihankkeet.

Lue lisää: Suojelupoliisi nimeää nyt Kiinan maaksi, joka haluaa käyttää uusia tieto­verkkoja vakoiluun

Supo määritteli jo 2021, että perinteisen kiinteän infrastruktuurin, kuten kiinteistöjen ja tuotannon, lisäksi kriittistä infrastruktuuria ovat muun muassa energiantuotanto, tietoliikenneverkot, tietovarannot, ruoka- ja lääkehuolto, liikenneverkostot, maksuliikenne ja pankit.

Supo jatkaa nyt Kiina-teemasta varoittamalla, että ”kiinalaisilla laitevalmistajilla on velvoite avustaa tarvittaessa maan tiedustelupalveluita, joiden tehtäviin kuuluu länsimaihin kohdistuva kybervakoilu”. Supo ei nimeä katsauksessaan mitään tiettyä yritystä, mutta kiinalaisen Huawein laitteiden uhkista on keskusteltu vuosia.

Viime vuoden katsauksessa Supo mainitsi Kiinan kaksi kertaa ja Venäjän kerran. Vuoden 2022 katsauksessa Kiina on mainittu 13 kertaa ja Venäjä 30 kertaa.

Supon katsaus on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan jälkeen muutenkin entistä suorasanaisemmaksi.

Supon mukaan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelun ja vaikuttamisen uhka pysyy kohonneena lähitulevaisuudessa.

”Tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt muodostavat todennäköisen haavoittuvuuden lyhyellä aikavälillä”, Supo arvioi.

Vaikuttaminen infrastruktuuriin voi tapahtua myös täysin laillisesti normaalin liiketoiminnan avulla.

”Omistusten tai palveluntuottajana toimimisen kautta autoritaarisesta valtiosta tuleva organisaatio voi saada pääsyn ja vaikutusvaltaa suomalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin”, Supo kirjoittaa.

Supon päämaja sijaitsee edelleen Ratakadulla Helsingissä, mutta tiedustelupalveluksi muuntautuva poliisi aikoo muuttaa lähivuosina pääesikunnan naapuriin Kaartiin.

Supon mukaan riskinä on, että autoritaarisen eli itsevaltaisen valtion viranomaiset hankkivat normaalin liiketoiminnan kautta tietoa suomalaisen yhteiskunnan kriittisten palveluiden tai esimerkiksi viranomaisten toiminnasta.

Myös keskustelu Venäjän kansalaisuudesta ja kaksoiskanasalaisuudesta nostaa taas päätään.

”Kriittisissä tehtävissä Suomessa työskenteleviin Venäjän kansalaisiin voi myös kohdistua Venäjän viranomaisten painostusta”, Supo katsoo.

Supon yksi perustehtävä on eri maiden ja ryhmittymien vakoilun ja terrorismin torjuminen. Supon mukaan Venäjän ja Kiinan tiedustelu ja vaikuttaminen ovat yhä merkittävin uhka Suomelle.

”Tuleva Nato-jäsenyys tekee Suomesta Venäjälle aiempaa kiinnostavamman tiedustelun ja vaikuttamisen kohteen. Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu jatkuu aktiivisena sekä henkilötiedustelun keinoin että kybervakoiluyrityksinä”, Supo katsoo.

Venäjän tiedustelupalveluiden tiedonhankinnan päämenetelmä on diplomaattipeitettä hyödyntävä pitkäjänteinen henkilötiedustelu, mitä Supon mukaan on kyetty ”tehokkaasti heikentämään”.

Venäjällä on konsulaatti muun muassa Ahvenanmaalla, joka on demilitarisoitu alue.

”Kyberympäristöstä Venäjän tiedustelupalvelut ovat pyrkineet hankkimaan tietoa erityisesti muiden valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta yrittämällä tunkeutua tietojärjestelmiin, joissa kohdevaltioiden päätöksiä valmistellaan.”

Supo nostaa esiin sen, että Venäjän tiedustelun väkivaltaisesta toiminnasta Euroopassa on selkeää näyttöä.

”Sen kohteina ovat olleet asevarastot, hallinnon vastustajat ja Venäjän pettureiksi nimeämät henkilöt. Vastaavien iskujen todennäköisyys Suomessa on vähäinen”, Supo kirjoittaa.

Kiinan osalta Supo nostaa esiin myös yliopistot. Kiinan kehitykselle keskeistä mutta mahdollisesti vientivalvonnan alaista teknologista osaamista siirretään maahan esimerkiksi yritysostojen sekä tutkimusyhteistyön avulla.

”Kiinan asevoimien tai maan kansallisen puolustuksen tieteen, teknologian ja teollisuuden viraston alaisuudessa on Kiinassa kymmeniä yliopistoja, ja niistä tulevia tutkijoita on myös Suomessa."

Lue lisää: Ministeriöltä harvinainen toimintatapasuositus akateemisesta yhteistyöstä Kiinan kanssa – Supolta varoitus perään

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole merkittävästi vaikuttanut terrorismin uhkaan Suomessa tai muualla länsimaissa, mutta se on herättänyt kiinnostusta ääritoimijoiden keskuudessa, Supo katsoo.

”Suomessa isku-uhkan muodostavat pääasiallisesti äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt sekä toisaalta salassa toimivat pienryhmät”, Supo arvioi.

Supon mukaan lyhyellä aikavälillä sota Ukrainassa mahdollisesti kasvattaa suomalaisen äärioikeiston väkivaltakyvykkyyttä.

Toimittajat esittivät kysymyksiä Supon tiedotustilaisuudessa:

HS seurasi Supon tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat