Pääministeri käytti Nord Stream -infossa vahvoja sanoja, mutta tilanteen todellinen vakavuus kävi ilmi rivien väleistä

Itämeren kaasuvuoto voi hyvinkin jäädä historiaan hetkenä, jolloin Venäjän hyökkäyssota ainakin jossakin muodossa laajeni Itämerelle, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Petja Pelli.

28.9. 21:48

Ministereiden ilmeet Valtioneuvoston linnan uumenissa olivat keskiviikkoiltana poikkeuksellinen vakavia, kun nelikko Sanna Marin, Pekka Haavisto, Antti Kaikkonen ja Krista Mikkonen asettui median eteen.

Pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri ja sisäministeri saapuivat kaikki tiedotustilaan suoraan hallituksen iltakoulusta. Tapaamisessa oli käsitelty Suomen ulko- ja turvallisuus­poliittista tilannetta, venäläisten viisumeita ja Nord Streamin kaasuputkien todennäköistä sabotaasia.

Viimeksi mainittu eli Itämeren kaasuputkivuoto oli tiedostustilaisuuden ensimmäinen ja eniten tilaa saanut aihe.

Kaksi kaasuputkea vuotaa maakaasua Itämereen Suomen tärkeimmän sotilaallisen kumppanin eli Ruotsin ja Nato-maa Tanskan talousvesialueilla, ja putkien rikkoutuminen on tapahtunut tavalla, joka viittaa vahvasti valtiolliseen toimijaan.

Pääministeri Marin ei sinänsä kaunistellut tapahtunutta. Hän kutsui tilannetta ”erittäin huolestuttavaksi” ja totesi suoraan, että vuodot on kaiken tiedon mukaan aiheutettu tarkoituksella.

Hän myös lisäsi, että putkien rikkominen voi liittyä ”laajempaan kokonaisuuteen Euroopan turvallisuuden horjuttamiseksi ja pelon luomiseksi”. Hän ei sanonut, millä valtiolla sellainen halu mahtaisi olla.

Pääministerin vahvoista sanavalinnoista huolimatta tilanteen todellinen vakavuus kävi parhaiten ilmi sivulauseista ja rivien väleistä. Painavasalkkuisen kokoonpanon ja puhujien olemuksen lisäksi siitä kertoivat ministerien maininnat tämän päivän aikana otetuista kontakteista.

Marin kertoi olleensa yhteydessä sekä Ruotsin että Tanskan pääministereihin. Ulkoministeri Haavisto puolestaan totesi puhuneensa Ruotsin, Tanskan, Viron ja Latvian ulkoministereiden kanssa. Puolustusministeri Kaikkonen oli totta kai puhunut Suomen läheisimmän sotilaallisen liittolaisen eli Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa.

”Myös Nato tulee keskustelemaan sabotaasista”, Kaikkonen lisäsi.

Siinä kohtaa sana ”mahdollinen” oli jo sabotaasin edestä unohtunut pois. Annettakoon se anteeksi, sillä mitään muuta järjellistä selitystä ei todella ole olemassa sille, että järeärakenteiset putket syvällä meren pohjassa hajoavat monesta kohtaa yhtä aikaa.

Kokouspäivän intensiteetistä ja pituudesta kieli mahdollisesti myös sisäministeri Krista Mikkosen pyörtyminen kesken suoran lähetyksen. Mikkonen sai esitettyä tilaisuudessa oman alustuksensa, mutta sitten hän tuupertui kesken Iltalehden toimittajan kysymyksen. Mikkoseen ehtivät tarttua vieressä seisseet Kaikkonen ja valtioneuvoston tiedottaja. Hän käveli saatettuna omin jaloin pois tilasta.

Myöhemmin tilaisuuden jälkeen hän twiittasi vointinsa olevan hyvä. Hän vahvisti poistumisensa syyksi pyörtymisen. Valtioneuvoston lähetys tilaisuudesta keskeytettiin tapauksen vuoksi hetkeksi. Tilaisuuden jatkuessa Marinkin totesi päivän olleen pitkä.

On täysin mahdollista, että myöhemmässä historiankirjoituksessa Nord Streamin kaasuputkien vuoto tullaan kirjaamaan hetkeksi, jolloin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa laajeni myös Itämerelle – ainakin tietynlaisessa epäselvässä hybridi­muodossaan.

Silti Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat pitäytyneet linjassa, jossa tapahtunutta ei kutsuta sotilaalliseksi uhaksi.

Tämä on ymmärrettävää. Kuten Marin sanoi, mahdollisen sabotaasin yksi mahdollinen motiivi on juuri Euroopan pelottelu. Itämeren pohjassa kulkee myös sellaisia putkia, joissa kulkee edelleen maakaasua Eurooppaan ja joiden rooli on nyt entistä ratkaisevampi. Ei ole Suomen kaltaisen EU-maan ja tulevan Nato-maan intresseissä tuota pelotevaikutusta voimistaa.

Ei myöskään ole Suomen edun mukaista antaa Itämeren tapahtumalle kaikkea ulko- ja turvallisuuspoliittista huomiotaan.

Sitä ei tiedotustilaisuudessa suoraan sanottu, mutta toki sabotaasin motiivina on voinut olla myös Venäjän halu vetää Euroopan huomiota muualle samalla, kun se on täysin tekaistuin kansanäänestyksin liittämässä neljää Ukrainan aluetta itseensä.

Puolustusministeri Kaikkonen mainitsi tämän ajallisen yhteyden ja totesi, että tässäkään tilanteessa Ukrainaa ei saa unohtaa hetkeksikään.

Sota on käynnissä tälläkin hetkellä ja Ukrainan avun tarve ei ole lakannut.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat