Kaasuputki­vuodon metaani­purkaus vastaa suurta osaa Suomen ilmastopäästöistä, Utössä ei ole koskaan mitattu mitään vastaavaa

Pohjaa arviolle antaa kaasuputken lupapäätös, jossa ”pahimman tilanteen” ilmastoriskiä on laskettu. Pahin tilanne toteutui ainakin kolminkertaisesti.

29.9. 18:31

Nord Streamin kaasuputkivuotojen ympäristöhaitta on pääasiassa ilmastollinen.

Metaania purkautuu ilmoille suuria määriä, ja metaani on keskipitkällä aikavälillä kymmeniä kertoja vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Mutta kuinka paha tuo ilmastovaikutus on?

Osviittaa antaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös, jonka se myönsi Nord Stream 1 -putkilinjalle vuonna 2010. HS luki päätöksen riskiarviot, joissa käsitellään myös ilmastoriskiä.

Lupapäätöksen arvoilla laskien vuodot vastaavat vaikutukseltaan neljännestä Suomen yhden vuoden kasvihuone­kaasupäästöistä. Myös muita arvioita on esitetty, mutta nekin ovat suuria.

Lue lisää: Syken tutkimus­päällikkö: Nord Streamin vuotojen ympäristö­haitta ”lähinnä ilmastollinen”

Lopulta päätelmä riippuu suuresti siitä, kuinka pitkällä aikavälillä vaikutus halutaan laskea. Metaanipäästöstä noin puolet häviää ilmakehästä kymmenessä vuodessa, ja kaikki on hävinnyt muutamassa vuosikymmenessä.

Metaani lämmittää paljon nyt ja myöhemmin vähemmän.

20 vuoden aikajänteellä tarkasteltuna Nord Streamin putkirikon ilmastovaikutus voisi vastata jopa kolmea neljännestä Suomen yhden vuoden päästöistä.

Toisaalta globaalisti katsottuna päästö ei ole jättimäinen. Suomen alueella päästetyt kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,12 prosenttia koko maailman päästöistä.

Näkymä Utön yli Itämerelle. Nord Streamin putket kulkevat Suomen talousvyöhykkeen vesillä yli 370 kilometrin matkan.

Käydään laskelmia läpi.

Aluehallintoviraston lupapäätöksen riskiosiossa lasketaan, että yhden Nord Stream-putken tilavuus on 1,27 miljoonaa kuutiometriä ja siihen mahtuu Itämeren pohjan normaalissa lämpötilassa maakaasua noin 148 000 tonnia.

Nord Stream 1 -linjassa tällaisia putkia on rinnakkain kaksi, kuten myös Nord Stream 2:ssa. Nord Stream 2 -linjaston kapasiteetti on sama kuin edeltäjällään.

Lupapäätöksessä ”pahimman tilanteen mukainen arvio” on laskettu tapaukselle, jossa yksi tällainen putki murtuu kokonaan. Tuon tapahtuman todennäköisyydeksi on päätöksessä laskettu kerran 24 400 vuodessa.

Syiksi on uumoiltu esimerkiksi laivan haaksirikkoa. Tietoista räjäyttämistä ei ole arvattu ottaa huomioon.

Nyt näistä neljästä putkesta on vaurioitunut pahasti ainakin kolme: kaksi Nord Stream 1:n putkea ja yksi Nord Stream 2:n putki. Laskelmat on tehty tämän tilanteen pohjalta.

Kaikki ne olivat vuodon sattuessa täynnä maakaasua. Myös Nord Stream 2 oli jo täytetty, vaikka sitä ei ollut otettu käyttöön.

Ruotsin rannikkovartioston ottamassa kuvassa näkyi kupliva rengas, jonka Nord Streamin putkesta purkautuva metaani synnytti Itämeren pintaan Ruotsin talousvyöhykkeellä lähellä Bornholmin saarta.

Maakaasu koostuu lähes täysin metaanista. Lupapäätöksen riskilaskelmassa oletetaan, että kaikki metaani pääsee ilmaan. Metaani liukenee huonosti veteen.

Eri kaasujen ilmastovaikutusta muutetaan yhteismitalliseksi laskemalla, kuinka suurta määrää hiilidioksidia päästö vastaa. Mittayksikön nimi on hiilidioksidi­ekvivalentti.

Tässä tapauksessa lopputulos riippuu siitä, millä kertoimella metaania muutetaan hiilidioksidi­ekvivalenteiksi. Metaani lämmittää ilmastoa huomattavasti hiilidioksidia tehokkaammin, mutta se säilyy ilmakehässä selvästi vähemmän aikaa.

”Metaani on hyvin ärhäkkä mutta lyhytikäinen. Hiilidioksidista iso osa jää tuhansiksi vuosiksi ilmakehään”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Annalea Lohila selittää.

Nord Stream 2:n putkia näkyy yhtiön vuonna 2017 luovuttamassa kuvassa. Putket ovat niin vahvaa tekoa, että ne eivät onnettomuudessa helposti vaurioidu.

Muutaman vuosikymmenen kuluttua metaanista vain vähän on jäljellä. Se on hajonnut hiilidioksidiksi.

Tästä seuraa, että metaanin ”lämmityskerroin” verrattuna hiilidioksidiin on sitä suurempi, mitä lyhempi aikaikkuna vertailuun valitaan.

Tyypillisesti hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC käyttää sadan vuoden aikajännettä, jolloin kerroin on 28. Tätä kerrointa käytetään myös Suomen päästölaskennassa.

Näin laskettuna yhden putken tyhjeneminen maakaasusta vastaisi 4,1 miljoonan tonnin hiilidioksidivuotoa. Kolmen putken täysvuoto tarkoittaisi siis 12,4 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöä.

Se vastaisi neljäsosaa Suomen vuoden 2020 päästöistä.

Osuus voi olla enemmänkin. Tanskan energiaviraston päällikkö Kristoffer Böttzauf kommentoi uutistoimisto AP:lle, että vuotojen päästö voi vastata noin kolmasosaa Tanskan vuotuisista ilmastopäästöistä.

Ne olivat 45 miljoonaa tonnia hiilidioksidi­ekvivalenttia vuonna 2020, kun Suomen päästöt olivat 48 miljoonaa tonnia.

Voi kuitenkin olla perusteltua tarkastella vahinkoa myös lyhyemmässä aikaikkunassa.

Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemisrajaa kunnioittava hiilidioksidibudjetti on maailmassa käytetty nykymenolla loppuun seitsemässä vuodessa. Suomen hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2035.

Jos Nord Streamin maakaasuvuodon ilmastovaikutusta katsotaan 20 vuoden aikajänteellä, kuva muuttuu. Tuossa aikaikkunassa metaani on noin 80 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Tällä aikavälillä laskettuna pelkästään yhden putken päästö on noin 11,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kolmelle putkelle laskettuna se vastaisi 35,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöä.

Näin ollen 20 vuoden aikaikkunassa Nord Streamin vuotojen lämmitysvaikutus voisi olla sama kuin kolmella neljäsosalla Suomen vuotuisista päästöistä.

Muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev olivat mukana ja iloisissa tunnelmissa, kun Nord Streamin ensimmäiset kaasuputket vihittiin käyttöön vuonna 2011.

Tutkija Lohilan mukaan tällainen lyhempi tarkastelu voi olla ilmastotoimista puhuttaessa järkevää, vaikka se voi myös hämmentää yleisöä.

Hänen mielestään metaanin nopeahko hajoaminen ei ole kovin suuri lohtu.

”Se lämmittää nyt kolmenkymmenen vuoden aikana paljon. Mieluummin olisin ottanut saman päästön hiilidioksidina.”

Lohilan mukaan vuodot ovat olleet nähtävissä myös Suomen mittausasemilla, vaikka ne tapahtuivat kaukana Tanskan ja Ruotsin talousvesillä. Etelä-Ruotsin ja Norjan vastaavilla asemilla havainto on ollut vielä selkeämpi.

Purkauksen rekisteröi esimerkiksi 50 metriä korkea mittaustorni Utön saarella.

”Sehän oli ihan älytön pläjäys”, Lohila kuvailee mittaustuloksia. Hänen mukaansa mittauslaitteet eivät aikaisemmin ole rekisteröineet näin suurta yhdestä pisteestä lyhyessä ajassa tulevaa päästöä.

”Siinä mielessä tämä on jännittävää meille. Uudenlainen eksperimentti.”

Yllä esitetyt laskelmat ovat tietysti karkeita ja suuntaa-antavia.

Niistä saa kuitenkin mittakaavaa siihen, millaisen ilmastovahingon mitä ilmeisimmin tahallinen putkirikko synnyttää.

Yksi olennainen oletus laskelmassa on se, että kaasua pääsee ilmoille vain "kolme putkellista”, eikä sitä syötetä putkiin lisää.

Lupapäätöksessä kerrotaan, että Nord Stream -putkistossa on hätäsulkujärjestelmä, joka käynnistyy automaattisesti, jos putkessa havaitaan suuri vuoto. Hätäsulkuventtiilit sijaitsevat putken maihinnousupaikoissa Venäjällä ja Saksassa.

Putkien pitäisi olla nyt siis automatiikan puolesta Venäjän puolelta kiinni. Se toki edellyttää, että kukaan ei ole Moskovan päässä toisin päättänyt.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat