Hallitus kaksinkertaistaisi pienen kansallis­puiston – valtion oma metsäfirma vastustaa

Metsähallitus ei halua antaa Tiilikkajärven kansallispuistoon talousmetsiään, joilla se hakkaa jatkuvan kasvatuksen tavalla.

Tiilikkajärven kansallispuisto on perustettu säilyttämään harjuluontoa sekä soita, metsiä ja erämaista järvi- ja jokiluontoa.

30.9. 10:40

Hallituksen ehdotus Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseksi herättää vastustusta hakkuita haluavien puolella. Myös laajennuksen alkuperäinen ehdottaja on muuttanut kantaansa. Tämä selviää lausunnoista, joita on annettu kansallispuiston laajennusesitykseen.

Tiilikkajärvi on pieni, 35 neliökilometrin kokoinen kansallispuisto Rautavaaran ja Sotkamon kunnissa, Pohjois-Savon ja Kainuun rajalla.

Maan hallitus ehdottaa sen laajentamista noin 40 neliökilometrillä, mikä yli kaksinkertaistasi puiston pinta-alan ja tekisi Tiilikkajärvestä Suomen 15. suurimman kansallispuiston eli lähes Riisitunturin kansallispuiston kokoisen.

40 neliökilometrin laajennus tehtäisiin kahdessa vaiheessa.

Myöhemmässä vaiheessa kansallispuistoon liitettäisiin 15 neliökilometriä Tornatorin maita maanvaihdon kautta. Tornator on Stora Enson ja eläkeyhtiöiden omistama metsäyhtiö.

Nyt ensimmäisessä vaiheessa puistoa laajennettaisiin valtion omistamilla mailla 25 neliökilometrin verran. Tästä ensimmäisestä laajennuksesta on jo hallituksen esitys olemassa.

Nyt valtionmaista koottava ensimmäinen laajennus kuitenkin herättää vastustusta.

Metsäteollisuus ry:n mielestä kansallispuistoa voi laajentaa liittämällä siihen Natura- ja muita suojelualueita, mutta ei Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen talousmetsiä. Näin ensimmäiseen vaiheen laajennus jäisi alle puoleen esitetystä. Metsäteollisuus ry on etujärjestö, joka ajaa puuta käyttävien metsäteollisuusyritysten etua.

Metsähallitus on valtionmaita hallinnoiva valtion liikelaitos. Se hoitaa siis kansallispuistoja, mutta sillä on myös talousmetsiä, joista se myy puuta.

Myös Metsähallitus itse vastustaa esitettyä laajennusrajausta. Se antaisi kansallispuistoon liitettäväksi vain osia jatkuvan kasvatuksen havaintoalueena toimivista talousmetsistään.

Lausunnon on allekirjoittanut koko Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha Niemelä, jolle siis kuuluu myös Luontopalvelut eli kansallispuistojen hoito. Talousmetsien käsittelyä ja puunmyyntiä Metsähallituksessa hoitaa oma tytäryhtiö Metsätalous oy, jolla on oma toimitusjohtajansa.

Kansallispuiston laajennusta esittivät runsas kaksi vuotta sitten Pohjois-Savon liitto ja Rautavaaran kunta. Laajennuksen laajuus ja rajaus on valmisteltu niiden ja muutamien muiden tahojen ohjauksessa. Laajennusta on tämän jälkeen esitetty ympäristöministeriölle.

Nyt kuitenkin myös Pohjois-Savon liitto esittää itse valmistelemansa laajennuksen supistamista lähes kolmanneksella esitetystä. Myös Pohjois-Savon liitto rajaisi laajennuksesta pois Metsähallituksen talousmetsiä.

Kaikki laajennuksen supistajat perustelevat laajennuksen pienentämistä sillä, että kyseiset talousmetsät ovat Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta. Alueella on ollut tarkoitus kerätä kokemuksia jatkuvan kasvatuksen vaikutuksista 30 vuoden ajan.

Jatkuva kasvatus on avohakkuulle vaihtoehtoinen hakkuutapa, jossa vain osa puustoa poistetaan kerrallaan ja hakattu kohta jää peitteiseksi.

Laajennuksen pienentämistä ajavissa lausunnoissa korostetaan, miten tärkeää olisi saada tietoa jatkuvasta kasvatuksesta ja sen vaikutuksista puuntuotantoon, retkeilyyn, riistaan, luonnon monimuotoisuuteen ja myös maisemaan.

Metsähallituksen Metsätalous oy:stä korostetaan, että tämäntyyppisiä jatkuvan kasvatuksen havaintoalueita on Suomessa vain kolme.

”Tämän yhden poistamisella olisi valtakunnallisesti iso merkitys”, sanoo Metsähallituksen Metsätalous oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula. Huolena siis on, että Rautavaaralla sijaitsevan jatkuvan kasvatuksen talousmetsien suojeleminen myös vähentäisi muualla Suomessa olevien havaintoalueiden arvoa, kun yksi verrokki poistuisi.

Ympäristöjärjestö WWF Suomi puolestaan on sitä mieltä, että tämä jatkuvan kasvatuksen hakkuiden havaintoalue on alun perinkin sijoitettu väärään paikkaan. ”Alun perin pienikokoisen kansallispuiston kyljessä ei ole mielekästä jatkaa metsien käsittelyä valtionmailla”, järjestö kirjoittaa lausunnossaan. Järjestö myös esittää korvaavia jatkuvan kasvatuksen koealoja esimerkiksi valtionmaille Heinävedelle.

Kansallispuistoon esitetty 25 neliökilometrin laajennusosa jakautuu kahteen eri tyyppiseen osaan. Esitetystä laajennuksesta runsas 11 neliökilometriä on jo ennestään suojeltu jollain tavalla, esimerkiksi Natura-alueena. Toisin sanoen lähes 14 neliökilometriä olisi uutta suojeluun tulevaa aluetta.

Kyseinen lähes 14 neliökilometriä on juuri Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen hakkuiden havaintoaluetta. Jos se jätettäisiin pois, kansallispuiston laajentaminen ei enää yhtä lailla kasvattaisi suojeltuja alueita, vaan pääosaltaan vain muuttaisi jo suojeltujen alueiden nimikettä, mikä voisi tarkoittaa esimeriksi rajoituksia retkeilyn ja metsästykseen.

Metsähallituksen esittämä vaihtoehto laajennukselle olisi kokonaisuutena vajaan kolmanneksen maan hallituksen esitystä pienempi, mutta sisällöltään se kuitenkin on erilainen. Metsähallituksen ehdotus koostuu pääosin jo suojelluista alueista. Toisin sanoen uusia alueita eli käytännössä talousmetsää tulisi laajennukseen mukaan 36 prosenttia siitä mitä maan hallitus on esittänyt.

Yksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisen perusteluista on ollut lisätä uusia valtion alueita suojelun piiriin.

Kun maan hallitus tammikuussa perusti kokonaan uuden kansallispuiston Sallaan, koostui se lähes kokonaan jo valmiiksi suojelluista alueista. Sallan kansallispuiston perustaminen ei siis lisännyt suojelua Suomessa.

Vastustavista lausunnoista huolimatta eri hallituspuolueet eivät ole irtaantuneet omasta esityksestään. Hallituksen on tarkoitus päättää laajennuksesta marraskuussa.

Kansallispuistoasioista on aiemmin ollut kiistaa hallituksessa.

Esimeriksi jo lähes varmana pidettyä Evon tiedekansallispuistoa ei perustetakaan Kanta-Hämeeseen, koska hallituspuolue keskusta ei ole puiston perustamisen takana.

Lue lisää: Evon retkeily­alueen tulevaisuudesta syntyi poliittinen kiista – Tiede­kansallis­puistoa puolustavat tutkijat alkavat nyt itse viedä aloitettaan läpi

Lue lisää: "Uskomaton tahti" – Kuvat paljastavat, miten Metsähallituksen hakkuut pirstovat ainutlaatuisia retkeilyalueita

Lue lisää: Pohjoisen tuntureilta tuttu vitsaus näkyy jo Sallan upouudessa kansallispuistossa – Laella odottaa turistien latoma kivikasa

Lue lisää: ”Näky on uskomaton, olen nähnyt monta liikutuksen itkua” – Nämä viisi luontoelämystä jokaisen suomalaisen tulisi kokea ainakin kerran elämässään

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat