Saksan jättimäinen energia­tuki laukaisi keskustelun peli­säännöistä

Tuki yrityksille kasvaa, mutta keskustelu sen kilpailu­vaikutuksista puuttuu, sanoi ministeri Annika Saarikko euroryhmän kokoontumisen jälkeen.

Suomen valtiovarainministeri Annika Saarikko keskusteli Espanjan elinkeino- ja digitalisaatioministeri Nadia María Calviño Santamarían (selin) kanssa euroryhmän kokouksessa Luxemburgissa maanantaina.

3.10. 21:09

Bryssel

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan Euroopassa on voimistumassa huoli, että jokainen jäsenmaa tekee omia toimiaan energiakriisin keskellä ja kiihdyttää samalla inflaatiota.

Saarikon mukaan näyttää myös yhä selvemmältä, että EU-maat alkavat yhä voimakkaammin tukea yrityksiä koronaviruskriisistä tuttuun tapaan.

Saarikko osallistui maanantaina euroon kuuluvien maiden valtiovarainministereiden kokoukseen Luxemburgissa.

”Huolestuttavana pidin sitä, että isoksi keskustelunaiheeksi ei noussut, miten tämä vaikuttaa euroalueen yritysten keskinäiseen kilpailuun”, Saarikko sanoi.

Saarikon mukaan EU-maiden tekemien toimien pitäisi olla räätälöityjä, rajattuja ja ajallisesti rajoitettuja.

”Olimme liikuttavan yksimielisiä, että on todella vaikeaa tehdä tarkasti kohdennettuja ratkaisuja. Tämän havaitsimme myös Suomessa.”

Saarikon mukaan on selvää, että Euroopan on varauduttava pitempikestoiseen kriisiin. Tukitoimien rajallisuus muuttuu vaikeaksi.

kokouksessa keskusteltiin paljon talouspolitiikan ja tukitoimien koordinaatiosta. Kimmokkeena oli se, että Saksa julkisti viime viikolla massiivisen 200 miljardin euron tukipaketin kansalaisilleen ja yrityksilleen energian hintojen nousun takia.

Muutkin maat ovat tehneet mittavia aputoimia, mutta Saksan ohjelma on niihin verrattuna jättimäinen.

Lue lisää: ”Minulle tuli juuri 3 000 euron tasauslasku kaasusta ja sähköstä” – Euroopassa kytee tyytymättömyyden talvi

Italian väistyvä pääministeri Mario Draghi on arvostellut Saksaa solidaarisuuden puutteesta sekä siitä, ettei maa ole koordinoinut apupakettiaan muiden EU-maiden kanssa. Saksan yritykset voivat saada tästä kilpailuetua eurooppalais­kilpailijoihinsa nähden.

Draghin mukaan uhkana on se, että maat jakautuvat sen mukaan, miten niillä on varaa ja liikkumatilaa tukea yrityksiään ja kansalaisiaan.

Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner sanoi Luxemburgin kokoukseen tullessaan, että Saksan tuet ovat suhteessa maan talouden kokoon. Kokouksessa Lindner perusteli ja selitti lisää: paketin koko summaa ei tulla tarvitsemaan, mikäli EU löytää yhteisesti ratkaisuja energian hintaan.

Saarikon mukaan koordinaatiota tulkitaan EU-maissa eri tavoin. Osalle, esimerkiksi Suomelle, se merkitsee sitä, että jäsenmaat ymmärtävät ja tietävät, millaisia tukitoimia toiset tekevät, ja noudattavat yhteisiä pelisääntöjä.

Osalle maista se merkitsee ”syvenevää oikeutusta vahvistuvaan yhteiseen talous­politiikkaan”, Saarikko sanoi. Se on suunta, johon Suomi ei ole halunnut mennä.

”Tässä on syytä olla nyt tarkkana. Kriisin varjolla Euroopan talousyhteistyötä ei sovi syventää”, Saarikko sanoi.

Komissio esitteli toukokuussa Repower EU -ohjelman, jonka tarkoituksena on nopeuttaa maiden siirtymistä fossiilienergiasta uusiutuvaan energiaan. Kaikkiaan ohjelma vaatii komission arvion mukaan yli 200 miljardin euron investoinnit.

Lue lisää: Jättisuunnitelma julki: EU aikoo irrottautua Venäjän energiasta yli 200 miljardin investoinneilla – näin se tapahtuisi

Valtiovarainministerit keskustelevat Repower EU:sta tiistaina, kun kokous laajenee euroryhmän maista kaikkien EU-maiden ministeri­kokoukseksi. Ohjelmaa on ollut tarkoitus rahoittaa muun muassa päästökauppa­järjestelmästä sekä hyödyntämällä EU:n elpymis­välineen käyttämättä jääneitä lainoja.

Komission aie hankkia 20 miljardia euroa päästökauppa­järjestelmän kautta on herättänyt paljon kritiikkiä. Komissio ehdotti, että rahat saataisiin huutokauppaamalla niin sanotun markkinavakaus­varannon päästöoikeuksia. Tämä olisi selkokielellä tarkoittanut, että hiilidioksidi­päästöjen määrä olisi silloin kasvanut.

Suomen hallituksen näkemyksen mukaan tämä olisi voinut lisäksi alentaa merkittävästi päästöoikeuden hintaa sekä aiheuttaa markkinahäiriön.

Puheenjohtajamaa Tšekki ajaa kompromissia, jossa neljä miljardia tulisi päästökauppa­järjestelmästä ja 16 miljardia EU:n innovaatio­rahastosta. Hollanti on puolestaan esittänyt mallia, jossa vuosilta 2027–2030 käytettäisiin päästöoikeuksia etupainoisesti jo nyt.

Saarikko kommentoi tiedotustilaisuudessa myös pääministeri Sanna Marinin (sd) viikonlopun twiittiä, jossa tämä vaikutti tukevan ajatusta siitä, että keskuspankit ajavat taloudet taantumaan.

”Euroopan keskuspankille on annettu itsenäinen ja riippumaton tehtävä, ja sitä tulee kunnioittaa. EKP:n ydintehtävä on hintavakaus, joka nojaa tavoitteeseen noin kahden prosentin inflaatiotasosta. Siitä ollaan nyt kaukana. Vielä enemmän keskustelua herättäisi, jos EKP ei juuri nyt tekisi mitään.”

Saarikon mukaan tilanteen perimmäinen syy on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ei EKP:n korkopolitiikka.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat