Osa maininnoista lihan ja juuston käytön vähentämisestä katosi ministeriön valmistelemasta ilmasto­ruoka­ohjelmasta

HS vertasi poliitikkojen käsittelemää ohjelmaa virkamiesten laatimaan luonnokseen sekä yritti kysyä ministeri Kurviselta, mitä ohjelmassa vielä pitää muuttaa. Vastausta ei saatu.

Antti Kurvinen (kesk) on ollut maa- ja metsätalousministerinä vajaat puoli vuotta.

4.10. 20:01

Toukokuun 24. päivänä maa- ja metsätalousministeriön oli tarkoitus järjestää webinaari, jossa olisi esitelty Suomen ilmastoruokaohjelma. Sen tavoitteena on tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää.

Tilaisuus kuitenkin päätettiin siirtää kesäkuulle, ja asiaa selitettiin ministerinvaihdoksella. Jari Lepän (kesk) tilalle maa- ja metsätalousministeriksi oli huhtikuussa tullut Antti Kurvinen (kesk).

Julkistustilaisuutta ei ole järjestetty vieläkään.

Viime kuussa Longplay-julkaisu kertoi, että Kurvinen ei pitänyt ilmastoruokaohjelmasta, koska siinä puhuttiin lihankulutuksen vähentämisestä. Kurvinen ei vastannut Longplayn soittopyyntöön.

HS:lle Kurvinen sanoo nyt, että ohjelman on turha sanoa valmistuneen, koska se ei ole valmis. Sen luonnos valmistui kuitenkin jo keväällä 2021.

”Asia on valmistelussa. Ohjelmaa viimeistellään ja se julkistetaan syksyllä”, Kurvinen vastaa puhelimessa.

HS:n aikaisemmin haastattelemat virkamieslähteet eivät ole tienneet valmistelusta mitään. Kurvinen on haluton avaamaan asiaa enempää. Hän ennustaa puhelinhaastattelusta hyvin lyhyttä.

Siinä hän on oikeassa. Lopulta keskustelu alkuesittelyineen kestää 2 minuuttia 18 sekuntia.

Näin keskustelu eteni:

Kurvinen: Asia on valmistelussa. Ohjelmaa viimeistellään ja se julkistetaan syksyllä.

HS: Mutta olen puhunut viiden eri ihmisen ka--

Kurvinen: Voit puhua vaikka sadan ihmisen kanssa.

HS: Yritän tällä vain sanoa, että kaikki nämä ihmiset olivat epätietoisia, että pitääkö muutoksia tehdä, ja jos niin, kuka ja missä niitä valmistelee. Että onko tämä mainittu viimeistely nyt virkamiesvalmistelua vai poliittista valmistelua vai kuka sitä tekee?”

Kurvinen: Se on normaalia valmistelua ministeriössä, en kerro tarkemmin minkälaista valmistelua se on, täällä valmistellaan monta muutakin asiaa, vaikka elintarvikemarkkinalakia enkä kerro niistäkään, enkä tässä erittele kuka siinä on virkamies ja kuka ei.

HS: Mitä asioita erityisesti siinä pitää viimeisteillä?

Kurvinen: En kerro sinulle mitään muutakaan. Et saa mitään muuta vastausta minulta kuin että se on valmistelussa, se on hyvin loppusuoralla ja julkistetaan syksyllä.

Ilmastoruokaohjelman laatimisesta on sovittu hallitusohjelmassa, ja sitä on valmisteltu vuodesta 2020. Ohjelmaa varten on kuultu sidosryhmiä, kerätty lausuntoja, tehty laaja tavoiteraportti ja järjestetty Erätauko-nimisiä keskusteluja.

HS pyysi maa- ja metsätalousministeriöstä keväällä kertaalleen valmistuneeksi ajatellun, vielä julkaisemattoman ilmastoruokaohjelman ja luki sen läpi.

Julkaisemattomalla ohjelmalla on kuusi tavoitetta: lisätä kalan, sienten ja kasvisten osuutta ruokavaliossa, ohjata lihan ja maitotuotteiden kulutusta, varmistaa, että kulutetut tuotteet ovat entistä kestävämmin tuotettuja, vähentää ruokahävikkiä, lisätä sesonkisyömistä sekä tuottaa ruokajärjestelmän sivuvirroista lisäarvoa.

Ohjelman tarkoitus on auttaa Suomea hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Julkaisemattomassa ohjelmassa kiinnostavia ovat erityisesti kohdat, jotka ovat muuttuneet virkamiesten tekemään, vuonna 2021 valmistuneeseen luonnokseen verrattuna. Muutokset kertovat siitä, mihin asioihin poliittisessa valmistelussa on kiinnitetty huomiota.

HS poimii tähän joitakin muutoksia:

Liha- ja maitotuotteista

Virkamiesluonnos: Kohtuudella lihaa ja maitotuotteita

Viime kevään versio: Ohjataan lihan ja maitotuotteiden kulutusta kohti vastuullisemmin tuotettuja liha- ja maitotuotteita

Virkamiesluonnos: Nykyisten ravitsemussuositusten mukaisesti lihavalmisteiden ja punaisen lihan osuuden rajaaminen enintään 500 grammaan viikossa

Viime kevään versio: Ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan.

Virkamiesluonnos: Juuston kulutuksen vähentäminen

Viime kevään versio: Maidon ja maitovalmisteiden kulutus ravitsemussuositusten mukaiseksi suosimalla rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita.

Kalasta ja kasviksista

Virkamiesluonnos: Enemmän kalaa ja kasvikunnan tuotteita

Viime kevään versio: Enemmän kotimaista kalaa, sieniä ja kasvikunnan tuotteita

Vesistökuormituksesta

Virkamiesluonnos: Vähennetään kasvispainotteisen ruokavalion kautta maatalouden ravinnekuormitusta.

Viime kevään versio: Kehitetään aktiivisesti kotieläintuotannon, rehuntuotannon ja kasvituotannon ilmasto- ja vesistöystävällisiä käytäntöjä sekä panostetaan kasvintuotannon ympäristöystävällisiin viljelymenetelmiin ja eroosiontorjuntaan.

Suositukset kouluille ja päiväkodeille

Virkamiesluonnos: Kasvisruokaa on aina tarjolla vapaasti otettavana vaihtoehtona

Viime kevään versio: Linjastossa pääruoan tarjoaminen alkaa vapaasti otettavasta kasvisruoasta.

Viljelijästä

Virkamiesluonnos: Alkutuottajille tarvitaan tukea ja selkeitä toimintamalleja, jotka mahdollistavat siirtymän kohden ilmastoystävällisen ruoantuotannon malleja.

Viime kevään versio: Alkutuottajat tarvitsevat taloudellisia kannusteita, tutkimusta ja koulutusta, tukea ja selkeitä toimintamalleja, jotka mahdollistavat siirtymän kohden ilmastoystävällisen ruuantuotannon malleja.

Tasa-arvosta

Virkamiesluonnos: Kavennetaan sukupuolten välistä eroa ravitsemussuositusten toteuttamisessa erityisesti kasvisten sekä punaisen ja prosessoidun lihan käytön osalta. Tähän tarvitaan viestinnällisiä keinoja, jotka ovat puhuttelevia ja innostavia myös miesten näkökulmasta.

Viime kevään versio: Kavennetaan sekä sukupuolten että eri sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja ravitsemussuositusten toteutumisessa erityisesti kasvikunnan tuotteiden sekä lihankäytön kestävyyden osalta. Tässä hyödynnetään erilaisia ohjauskeinoja eri väestöryhmien näkökulmasta.

Lisäksi poliittisen valmistelun aikana ohjelmaan on muutosten lisäksi tehty erilaisia lisäyksiä. Esimerkiksi nämä lauseet on lisätty poliittisen valmistelun aikana:

”On tärkeää tunnistaa, että ruokajärjestelmän kokonaiskestävyyden edistäminen luo sekä asetettujen tavoitteiden välille ristiriitoja että synergiaetuja.”

”On myös monta tapaa koostaa ilmastokestävä ruokavalio.”

”Suomessa on tehty paljon kotieläintuotannon kehitystyötä ja tätä jatketaan edelleen. ”

”Asiakkaalla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus vegaaniruokaan.” (julkinen ruokailu kuten koulut)

”Lisätään liharuokien kasvispitoisuutta esimerkiksi vaihtamalla osa eläinperäisistä proteiineista kasvikunnan proteiinilähteisiin.” (koulut ja päiväkodit)

Uudessa ohjelmassa huoltovarmuus myös mainitaan viidesti, kun ennen Ukrainan sotaa tehdyssä virkemiesluonnoksessa huoltovarmuutta ei mainita lainkaan.

MItä sitten on jätetty muuttamatta? Julkaisematta jääneestä ohjelmasta löytyy edelleen esimerkiksi tällaisia kohtia:

”Ilmastokestävyyden lisääminen edellyttää kuitenkin keskimääräisen lihankulutuksen vähentämistä.”

”Lihan kokonaiskulutuksen vähentäminen kolmanneksella nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Punaisen lihan sijaan kasvikunnan tuotteiden, sienten ja kalan suosiminen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat