Hoitajaliitot jäivät kauas tavoitteistaan: näin palkat nousevat

Syystä tai toisesta Tehy ja Super jättivät järeimmät tykkinsä käyttämättä, HS:n politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa analyysissaan.

3.10. 20:50 | Päivitetty 4.10. 7:10

Hoitajien pitkä työriita ratkesi maanantaina, kun osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran sovintoehdotuksen. Sekä työnantajapuoli että työntekijäpuoli katsovat voittaneensa, ja ne ovat varsin erimielisiä sopimuksensa sisällöstä.

Tehy ja Super katsovat onnistuneensa neuvottelemaan sote-alalle oman palkkaohjelman. Työnantajapuolen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mukaan taas hoitajaliitot joutuvat tyytymään samaan palkka­ohjelmaan kuin muukin kunta-ala.

Lue lisää: Hoitajien palkka­kiistassa syntyi sopu, joukko­irtisanoutumisten uhka väistyy

Päällisin puolin tulos voi näyttää hoitajaliitoille hyvältä.

Tulkintaeroista huolimatta selvää on, että hoitajaliitot jäivät kauas tavoitteistaan. Ne vaativat viiden vuoden palkkaohjelmaa, joka nostaisi alan palkkoja yhteensä 18 prosenttia normaalien yleisen linjan palkankorotusten lisäksi.

Nyt hoitajaliitot päätyivät sopimukseen, jossa palkkoja korotetaan viiden vuoden aikana yhteensä 11 prosenttia normaalien korotusten päälle. Kun normaalit korotukset lasketaan mukaan, palkat nousevat yhteensä vähintään yli 17 prosenttia viidessä vuodessa.

Se tarkoittaa siis joka vuosi vähintään runsaan kolmen prosentin korotuksia. Korotuksia jaetaan paikallisesti, eli kaikki alan työntekijät eivät saa samansuuruisia korotuksia.

Päällisin puolin tulos voi näyttää hoitajaliitoille hyvältä. Muu kunta-ala sopi kesällä palkkaohjelmasta, jossa ylimääräisiä palkankorotuksia tulee viidessä vuodessa yhteensä 5 prosentin edestä. Hoitajaliitot sanovat siis saaneensa 6 prosenttiyksikköä lisää eli yli kaksinkertaisen palkkaohjelman.

Näin asia ei kuitenkaan ole.

Työnantajapuolen KT:n ja valtakunnansovittelijan mukaan hoitajaliitot eivät onnistuneet neuvottelemaan itselleen yhtään muuta kunta-alaa parempaa palkkaohjelmaa.

Niiden mukaan kuuden prosentin lisäkorotukset tulevat niin sanotuista palkkaharmonisointirahoista, joilla palkkoja korotetaan sote-uudistuksessa joka tapauksessa.

Palkkaharmonisointi tarkoittaa työntekijöiden palkkojen yhteensovittamista uusilla hyvinvointialueilla. Lain mukaan samoissa tehtävissä toimivien henkilöiden palkkoja pitää tasata niin, että muita alhaisempia palkkoja korotetaan. KT oli etukäteen laskenut, että lakisääteisen yhteensovittamisen hinta on noin kuusi prosenttia työvoima­kustannuksista.

KT:n ja sovittelijan mukaan hoitajaliittojen voittona markkinoima ”oma palkkaohjelma” on siis itse asiassa rahaa, joka hoitajille ja muille hyvinvointialueiden työntekijöille olisi lain mukaan tullut joka tapauksessa.

Sovun julkistamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola kiistivät sopineensa palkka­harmonisoinnista yhtään mitään.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola (oik.) median haastateltavina valtakunnansovittelijan toimistossa sopimuksen synnyttyä maanantaina.

Heidän mukaansa kuuden prosentin lisäkorotukset olivat neuvotteluvoitto.

KT:n ja valtakunnansovittelijan eriävää tulkintaa tukevat kuitenkin sovintoehdotuksen sanamuodot. Ehdotuksen mukaan kuuden prosentin korotukset käytetään ”palkkojen yhteensovittamiseen, palkkauksen kehittämiseen ja/tai palkkausjärjestelmien käyttöön­ottoon”.

Ensimmäisen vuoden korotuserän kohdalla sanotaan erikseen, että ”erä kohdistetaan paikallisesti kussakin voimassa olevassa hinnoittelukohdassa muihin kuin tasoryhmien ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin”. Kun palkankorotukset kohdistuvat muihin kuin ylimpiin palkkoihin, myöhempi tarve palkkojen yhteensovittamiseen vähenee.

Tekstin perusteella osapuolet ovat siis nimenomaisesti sopineet, että rahoja käytetään palkkojen yhteensovittamiseen.

Työnantajapuoli katsoo siksi, ettei se joutunut tekemään hoitajaliitoille juurikaan lisämyönnytyksiä, vaan sovitut palkankorotukset ikään kuin syövät lakisääteisen harmonisointitarpeen pois.

Sovittelulautakuntaa keväällä johtaneet Elina Pylkkänen ja Martti Hetemäki esittivät jo elokuussa ratkaisuksi työriitaan palkkaharmonisointirahojen käyttöä. Hoitajaliitot tyrmäsivät ehdotuksen, koska niiden mukaan lakisääteisestä palkkaharmonisoinnista ei voida sopia palkkaneuvotteluissa.

Palkkaharmonisoinnin monimutkaisuuden vuoksi on vaikea saada täyttä selvyyttä siihen, kuinka hyvä tai huono sopimus hoitajaliitoille lopulta on. Se on silti selvää, että vuosia kaipaamaansa suurta neuvotteluvoittoa ne eivät saaneet.

Vuonna 2007 Tehy ajoi työkiistansa päätyyn asti ja haki palkankorotukset joukkoirtisanoutumisuhkalla. Tällä kertaa hoitajaliitot sanoivat valmistelevansa joukkoirtisanoutumisia, mutta uhka ei koskaan konkretisoitunut. Syystä tai toisesta Tehy ja Super jättivät järeimmät tykkinsä käyttämättä.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat