Eero Heinäluoma puolusti aikanaan Venäjän kaasuputkia – näin hän arvioi asiaa nyt

Demarikonkari Eero Heinäluoma katsoo yhä Suomen toimineen viisaasti, vaikka Venäjän ”sisäinen kehitys” ennustettiinkin väärin.

Sosiaalidemokraattien konkari Eero Heinäluoma työskentelee nykyään europarlamentaarikkona.

5.10. 2:00 | Päivitetty 5.10. 6:52

Mediassa on viime päivät piikitelty Suomen poliitikkojen menneille Nord Stream -lausunnoille, joissa Venäjän ja Saksan väliset kaasuputket nähtiin arkisena ympäristölupa-asiana.

Suomenkin piti myöntää putkille lupa, sillä ne kulkevat noin 380 kilometriä Suomen talousvesillä.

Turvallisuushuolien tuolloinen vähättely näyttää pahalta nyt, kun metaani pulppuaa Itämereen rikotuista putkista ja Venäjä käyttää kaasuruuvia sotilaallisten tavoitteidensa saavuttamiseen.

Tikun nokkaan on nostettu muun muassa entisiä pääministereitä Matti Vanhasesta (kesk) ja Juha Sipilästä (kesk) Paavo Lipposeen (sd), joista viimeksi mainittu aloitti pääministeriyden jälkeen uran Nord Streamin lobbarina.

Myös sosiaalidemokraattien konkari Eero Heinäluoma puolusti vuonna 2009 kärkkäästi hallituksen sallivaa Nord Stream -linjaa. EU-vaaliväittelyssä vuonna 2019 Heinäluoma näpäytti Jussi Halla-aholle (ps) kipakan vastauksen, kun Halla-aho nosti esiin huolen Euroopan Venäjä-riippuvuuden kasvusta.

”Tämä alkaa mennä aivan mahdottomille urille tämä keskustelu, täällä heitetään ihan mitä tahansa”, Heinäluoma sanoo paljon levinneellä klipillä korostaen Nord Stream -hankkeen laillisuutta.

Vielä vuosi sitten syksyllä europarlamentaarikko Heinäluoma äänesti Miia-Petra Kumpulainen-Natrin (sd) ja Mauri Pekkarisen (kesk) kanssa tyhjää, kun EU-parlamentti hyväksyi Venäjää rajusti kritisoivan päätöslausuman, jossa vaadittiin vähentämään riippuvuutta Venäjän öljystä ja kaasusta.

”Tällä kannanotolla EU tekisi juuri sen, mitä EU on varoittanut Venäjää tekemästä, eli öljyn ja kaasun käyttämisestä poliittisena aseena”, Heinäluoma perusteli tuolloin.

Tanskan puolustusvoimien luovuttamassa, torstaina otetussa kuvassa näkyy yksi neljästä kaasuvuodosta, jotka alkoivat Nord Streamin kaasuputkista mitä ilmeisimmin sabotaasin seurauksena.

HS kysyi Heinäluomalta, mitä hän ajattelee menneistä kaasuputkikannoistaan nyt.

Aivan aluksi hän haluaa ilmaista harminsa Halla-ahon ja hänen sananvaihtoaan kuvaavan viraalivideon leikkauksesta. Sananvaihto liittyi väittelyssä osioon, jossa käsiteltiin Itävallan oikeistopopulistisen varaliittokanslerin Heinz-Christian Strachen tapausta ja perussuomalaisten kuulumista osin Venäjää sympatisoivaan leiriin europarlamentissa.

Strachesta levisi video, jossa hän oli valmis kauppaamaan poliittista vaikutusvaltaansa venäläiselle oligarkille. Heinäluoma kertoo tuohtuneensa siitä, että Halla-aho vertasi Paavo Lipposen Nord Stream -konsultointia tällaiseen selvästi laittomaan korruptioon. Tuo konteksti ei lyhyessä klipissä näy.

”Tämän levittäminen on ollut perussuomalaisten onnistuneimpia some-virityksiä. Siinä Halla-aho näyttäytyy sankarina, joka ennusti tulevaisuutta.”

Koko väittely löytyy tämän linkin takaa.

Mutta sitten itse asiaan.

Onko käsityksesi Itämeren kaasuputkista muuttunut?

Heinäluoma katsoo seurailleensa yleiseurooppalaista linjaa.

”Minä olen kuulunut siihen koulukuntaan, että tämä taloudellinen yhteistyö luo keskinäisriippuvuutta, toimii rauhan hyväksi ja pakottaa dialogiin. Tästä ajattelusta ovat lähteneet kaikki keskeiset eurooppalaiset toimijat”, Heinäluoma sanoo.

”Nyt, kun Venäjä on näin julmalla tavalla pettänyt kaikki sitoumuksensa ja lähtenyt käyttämään täysimittaista raakaa väkivaltaa naapuriaan kohtaan, niin sen jälkeenhän ei voi ajatella, että mikään normaali talouskanssakäyminen olisi mahdollista.”

Nord Stream 2 -kaasuputken rakennustyömaa kuvattiin Venäjän Kingiseppissä kesäkuussa 2019. Saksa keskeytti putken käyttöönoton, kun Venäjä alkoi uhata Ukrainaa.

Eduskunnassa käytiin laaja keskustelu Nord Streamista vuonna 2009. Sen voi lukea kokonaisuudessaan eduskunnan arkistosta, kuten muutkin eduskunnan keskustelut. Otteita keskustelusta on nostettu tämän artikkelin loppuun.

Keskustelun perusteella on helppo todeta, että Heinäluoma ei ollut ajatuksineen yksin. Nord Streamin tukeminen oli Suomen linja. Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) esimerkiksi esitti ”yksiselitteisenä analyysinä”, että Nord Stream ei ole Suomelle turvallisuuspoliittinen kysymys. Riippuvuuden kasvattaminen Suomen ja Venäjän välillä on hyvä asia, Stubb totesi.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sanoi Suomen tiedostavan ”täsmälleen”, kuinka tärkeää on lisätä Venäjän ja Keski-Euroopan välistä kaasuputkikapasiteettia.

Heinäluoma puolestaan pyrki asettamaan turvallisuushuolien esittäjät naurunalaisiksi.

”Näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa. Mutta rohkenen epäillä, että tästäkin kaasuputkesta tulee kaasua”, Heinäluoma sanoi eduskunnassa tuolloin lokakuussa 2009.

Lue lisää: Venäjän pelätään pumppaavan yhä kaasua Nord Streamiin

Nyt lokakuussa 2022 asiaa voi katsoa uudessa valossa, kun Euroopan Venäjä-riippuvuuden turvallisuusriskit ovat toteutuneet sodan oloissa.

Oliko oma analyysisi Venäjän mahdollisesta kehityksestä liian ruusuinen tai väärä?

”Venäjän sisäisen kehityksen ongelmia ei kyllä silloin nähty oikein”, Heinäluoma vastaa.

”Venäjän kohtuullisen nopea huono sisäinen kehitys, jossa demokratian tila on asteittain kutistettu ja harvainvalta on nostanut päänsä ylös, sitä ei kyllä silloin nähty. Oltiin siinä oletuksessa, että Venäjä integroituu kansainväliseen sopimusjärjestelmään.”

Nord Streamin ensimmäisestä putkesta päätettäessä Venäjä oli sotinut Georgiassa, ja toimittaja Anna Politkovskaja oli salamurhattu. Toisesta putkesta päätettäessä Venäjä oli lisäksi masinoinut sodan Itä-Ukrainaan ja liittänyt Krimin laittomasti itseensä.

Lue lisää: Parhaita timanttijuttuja: Heidi Hautala on ollut kaksikymmentä vuotta oikeassa Venäjästä – Nyt hän kertoo ”isoista virheistä”, joita Suomen poliittinen johto on tehnyt

Kävikö Suomessa niin, että aiheellisen Venäjä-kritiikin esittäjät jollain tapaa hiljennettiin? Osallistuitko itse siihen hiljentämiseen?

”Ei, ei siinä niin käynyt. Tässä on hirveän paljon jälkirationalisointia. Jotkut nostavat itseään arvostelemalla muita.”

Heinäluoman mielestä olisi tärkeää tehdä ero Keski-Euroopan ja Suomen toimien välille. Hänen mukaansa Suomi on koko 2000-luvun ajan pitänyt viisaasti kiinni oman energiakattauksensa monipuolisuudesta ja liiallisen Venäjä-riippuvuuden välttämisestä.

Suomen kodit eivät lämpene kaasulla, ja energiansaannissa esimerkiksi kotimaisella ydinvoimalla ja puulla on yhä suuri rooli.

”Meidän on välillä hirveän vaikea antaa itsellemme tunnustusta. Mielellämme haluamme lyödä raippaa myös itsemme päälle. Mutta tämä Suomen monelle tukijalalle perustuva energiapolitiikka on ollut erittäin viisasta, ja se eroaa siitä, mitä Keski-Euroopassa on tehty”, Heinäluoma toteaa.

Hänen mukaansa Venäjällä on edessään pitkä tie, jos se aikoo päästä uudelleen tilanteeseen, jossa Eurooppa haluaisi sen kanssa tehdä yhteistyötä.

”He joutuvat tekemään pesäeron nykyhistoriaan aina sinne Stalinin väärinkäytöksiin saakka, aika paljon samalla tavalla kuin saksalaiset tekivät toisen maailmansodan jälkeen pesäeroa natsismiin. Se tulee olemaan kova prosessi, ja se tulee viemään aikaa.”

Nord Stream 1 -kaasuputken osia pinnoitettiin Kotkassa vuonna 2010. Kuvassa putkia Mussalon satamassa.

Näin Itämeren Nord Stream -kaasuputkihankkeesta keskusteltiin eduskunnassa lokakuussa 2009

Eero Heinäluoma (sd):

”Arvoisa puhemies! Meillä on 7 000 kilometriä näitä kaasuputkia Pohjanmerellä ja Välimerellä, eikä kukaan ole keksinyt, että ne olisivat siellä suuri turvallisuuspoliittinen kysymys. Nyt tämän hankkeen yhteydessä kun kuuntelee käytyä keskustelua, niin näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa.

Mutta rohkenen epäillä, että tästäkin kaasuputkesta tulee kaasua, tämä on tämän ydinsisältö.”

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk):

”Tämä on ympäristökysymys meille. Se johtuu tästä lupaprosessin luonteesta. Tämä on viranomaispäätös, joka lopulta menee oikeusasteeseen mahdollisten valitusten kautta.

Toinen tekijä, joka määritti tätä Suomen lähestymistapaa, on se, että sanoin, että meillä ei ole tähän erityistä energiapoliittista intressiä. [...]

Kolmas näkökulma oli se, että Suomi tiedostaa täsmälleen tärkeyden lisätä Venäjän ja Keski-Euroopan välistä kaasuputkikapasiteettia.”

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok):

”Arvoisa puhemies! Keskustelussa tämmöinen peruslinja on se, että nähdään, että tämä taloudellinen sidos, joka Venäjän ja Euroopan, erityisesti Saksan, välille syntyy, on myönteinen ja lisää tavallaan taloudellista integraatiota, joka puolestaan on turvallisuutta vahvistava tekijä, ja että tämä tarkastelu Suomen päässä on selkeästi ympäristötarkastelu.

Mutta kun näin sanotaan, niin silloin tietysti johtopäätös on se, että kenenkään intressissä — korostan, kenenkään intressissä — ei ole sotilaallisen voiman lisääminen ikään kuin tämän kaasuputken verukkeella, ja tämä on se meidän lähtökohtamme, jolla puolustushallinto tähän asiaan on suhtautunut.”

Kari Kärkkäinen (kd):

”Arvoisa puhemies! Hallitus on arvioinut kaasuputkihanketta ensisijaisesti ympäristökysymyksenä. Esimerkiksi kaasutoimitusten katkaiseminen talven kylmimpinä pakkaspäivinä merkitsee kuitenkin sitä, että energiapolitiikka on tänään myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja siksi siitä on syytä keskustellakin laajemmin. EU on jo nyt varsin riippuvainen Venäjästä energiantoimitusten suhteen, ja kaasuputkihanke entisestään lisää tätä riippuvuutta ja sen poliittista merkitystä. (Edustaja Kimmo Kiljusen välihuuto: ’Se on hieno asia!’)

Kaasuputken hyödyt ovat ilmeiset. Se vähentää tarvetta kuljettaa maakaasua Itämereltä satojen kaasusäiliölaivojen verran. Euroopan kaasuntarpeen lisääntyminen ja oman tuotannon vähentyminen ovat tosiasioita.”

Erkki Pulliainen (vihr):

”Arvoisa puhemies! Ei sille nyt voi mitään, etteikö vähän hymyilyttäisi tämä koko show, minkä arvoisat ministerit ovat saaneet aikaiseksi.

Ministeri Pekkarinen on näitten vuosien aikana, kun täällä yhteisesti 22,5 vuotta on häärätty, onnistunut politisoimaan kaiken mahdollisen, lusikankin tuolla kuppilassa. (Naurua) Mutta nyt te absorboitte kaiken politiikan, kun se politiikan teon paikka olisi olemassa. Olette uskomaton kameleontti ja kaikella kunnioituksella, ei mitään loukkaavaa siinä.”

Tuulikki Ukkola (kok):

”Arvoisa puhemies! Totta kai kaasuputki tulee. Kun sen on kerta Venäjä päättänyt rakentaa, niin se rakentaa ja sillä siisti. Sen sijaan meidän täytyy ymmärtää yksi asia: Energian avulla Venäjä kasvattaa omaa suurvalta-asemaansa. Tämän päätöksen avulla Venäjä jakoi Euroopan unionia osiin. Tämän päätöksen avulla Venäjä haluaa kontrolloida Itämerta. Jos me tämän ymmärrämme ja annamme luvan, niin mikäpä siinä.”

Pentti Oinonen (ps):

”Arvoisa puhemies! Pidän huolestuttavana sitä kehitystä, joka Venäjällä on paraikaa menossa. Maa vahvistaa armeijaansa, ja Arctic Sean kaltaiset oudot laivakaappaustapaukset lisäävät koettua salamyhkäisyyttä ja jossain määrin epäluuloakin itänaapuriamme kohtaan.

Kysyisinkin ministeri Häkämieheltä: Onko pelättävissä, että Venäjän Itämeren laivasto ryhtyy tarkkailemaan ja jopa pysäyttelemään suomalaisten alusten liikennettä näiden kulkiessa putken läheisyydessä, koska Suomessahan täytyy tämä huoltovarmuus joka tapauksessa turvata?”

Juha Korkeaoja (kesk):

”Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut hyödyllinen ja tarpeellinen. Kaikesta huolimatta en minä tulkitse sitä niin, että tässä mielipiteet nyt kovin dramaattisesti eroaisivat salin eri puolilla muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, mutta tämä iso linja näyttää olevan selvä. [...]

Turvallisuuspolitiikkaan tällä on vaikutuksia, ja ne ovat pääsääntöisesti positiivisia. Ne lisäävät Euroopan integraatiota ja sillä tavalla luovat juuri sellaista laajaa turvallisuutta, (Puhemies: Minuutti!) jota Suomen puolelta on pidetty toivottavana ja tarpeellisena kehityksenä Euroopassa.”

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok):

”Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti ensimmäinen huomio. Minun mielestäni tämä on ollut erinomainen keskustelu. [...]

Toinen huomio: Suomen linjahan tässä on selkeä. Eli me tuemme tätä hanketta, jos se voidaan toteuttaa turvallisesti ja ympäristökestävästi. [...]

Kolmas ja viimeinen huomio: Minä haluaisin kuitenkin nähdä tämän enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Minä haluaisin nähdä sen tuplamahdollisuutena.

Ensimmäinen mahdollisuus on syventää yhteistyötä Venäjän ja Euroopan unionin välillä. Tätä yhteistyötä tarvitaan. Mitä syvemmälle me voimme integroida Venäjän Euroopan unionin rakenteisiin ja länteen, sen parempi.

Toinen mahdollisuus on se, että me lähdemme nyt ihan tosissaan luomaan yhtenäisempää eurooppalaista energiapolitiikkaa. Jos tämän kaiken keskustelun seurauksena on nämä kaksi asiaa, minun mielestäni tämä hanke on ollut erinomainen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat