Viron presidentti toivottaisi Suomen terve­tulleeksi Naton taistelu­osastoon Viroon

Viron presidentti Alar Karis tapasi presidentti Sauli Niinistön tiistaina Virossa. Presidentit vierailivat Tapan sotilastukikohdassa, missä Naton moni­kansallinen taisteluosasto toimii.

Viron presidentti Alar Karis tapasi tiistaina presidentti Sauli Niinistön Tallinnassa.

4.10. 16:25

Viron presidentti Alar Karis toivottaisi Suomen joukot tervetulleeksi Virossa toimivaan Naton taisteluosastoon, kun Suomesta tulee liittokunnan jäsen.

”Kyllä, se olisi mukavaa”, Karis vastaa HS:n kysymykseen asiasta.

HS haastatteli Karisia presidentti Sauli Niinistön Viron-vierailun yhteydessä tiistaina.

Lue lisää: Niinistö: Venäjän ilmoitus Ukrainan alueiden liittämisestä itseensä oli ”silmän­kääntö­temppu”

Samalla Karis sanoo, että linjauksia Suomen ja Viron tulevan Nato-yhteistyön muodosta on kysyttävä mieluummin Suomesta.

Hän muistuttaa, että Natossa on kyse ennen muuta kollektiivisesta puolustuksen suunnittelusta laajemmin, ei yksin siitä, että naapurit puolustavat toisiaan.

Suomella on itselläänkin yli 1 300 kilometriä rajaa Venäjän kanssa puolustettavana, Karis sanoo.

”Ei ole pohjoismaista klubia, Baltian klubia ja itäisten liittolaismaiden klubia, kyse on kollektiivisesta puolustuksesta. Se tarkoittaa, että meidän on kollektiivisesti mietittävä, mitä teemme.”

Karis kuvaa Suomea sotilaallisesti hyvin valmiiksi ja sotilaallisesti erittäin hyväksi liittolaiseksi.

Yksi suuri hyöty koko Natolle on hänen mielestään se, että Itämeren alueen puolustamiseksi tulee uusia mahdollisuuksia, kun lähes kaikki rantavaltiot vastaisuudessa kuuluvat Natoon.

Niinistö ja Karis tapasivat tiistaiaamuna Kadriorgin presidentinpalatsissa ja he vierailivat myöhemmin iltapäivällä Tapan tukikohdassa. Tapassa on toiminut vuodesta 2017 alkaen Britannian johtama Naton monikansallinen taisteluosasto, jolla on vahvistettu Viron puolustusta.

Britannialainen The Times kertoi hiljattain, että Britannia on vetämässä Naton taisteluosaston joukkojaan Virosta jouluun mennessä siten, että sen läsnäolo noin puolittuu. Puolustusministeri Ben Wallace sanoi lehdelle EER:n mukaan, että aiemmin tänä vuonna maahan tuodut joukkojen lisäykset oli alun perinkin tarkoitettu väliaikaisiksi.

Virossa on toivottu pikemminkin Naton läsnäolon kasvua kuin vähenemistä.

Viron presidentti Alar Karis, presidentti Sauli Niinistö ja Viron puolustusvoimien komentaja Martin Herem Tapan sotilastukikohdassa tiistaina.

Karis sanoo niin ikään, että Britannian joukot oli alun perinkin tarkoitettu väliaikaisiksi.

Nyt tärkeintä on se, että Madridin Nato-huippukokouksessa tehdyt linjaukset liittyen läsnäoloon Virossa pannaan toimeen. Tästä käydään keskusteluja Britannian kanssa, hän sanoo.

Britannia kertoi Madridissa, että joukkojen määrää Virossa voidaan kasvattaa edelleen prikaatin kokoon.

Prikaati tarkoittaa Nato-yhteyksissä yleensä noin 3 200–5 500 sotilasta. Lisäksi Viron puolustusta olisi määrä vahvistaa divisioonatasoisella johtorakenteella.

Ajatuksena on kuitenkin, että nämä joukot eivät välttämättä olisi koko ajan paikalla, vaan ne olisivat valmiudessa tulemaan Viron tueksi tarvittaessa.

”Se tarkoittaa myös, että meidän pitäisi myös olla valmiina ottamaan heidät vastaan”, Karis sanoo.

Hän sanoo, että Viro on nyt kasvattamassa esimerkiksi puolustusbudjettiaan lisätäkseen omaa kyvykkyyttään.

Ennen kuin Viro ja Suomi voivat toimia yhdessä Nato-jäseninä, pitäisi Suomen päästä täysjäseneksi Natoon.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys on nyt ratifioimatta enää kahdessa jäsenmaassa, Turkissa ja Unkarissa.

Viimeksi maanantaina Unkarissa pääministeri Victor Orbánin puolue torjui oppositiosta tulleen esityksen äänestää jäsenyydestä nopeasti.

”Meidän on tehtävä töitä Turkin ja myös Unkarin kanssa. Se ei ole vain Suomen ja Ruotsin asia, minusta on myös meidän tehtävämme puhua presidenteille”, Karis sanoo.

Hän kertoo, että hänellä on suunnitelmia keskustella Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kanssa lähitulevaisuudessa.

”Yritän selittää myös, miten tärkeää on, että Turkki ja myös Unkari tukevat Ruotsin ja Suomen jäsenyyttä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat