Ruotsi ja Suomi keskustelivat Turkin kanssa Nato-ratifionnista Prahassa, Erdoğan toisti uhkauksensa

Sanna Marinin mukaan Recep Tayyip Erdoğan oli kertonut, että Suomen kanssa ei ole varsinaisesti ongelmaa. Marin oli keskustellut samasta asiasta myös Unkarin pääministerin kanssa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lehdistötilaisuudessa Prahassa torstaina.

6.10. 19:54 | Päivitetty 6.10. 23:20

Praha

Ruotsin ja Suomen pääministerit ovat tavanneet Euroopan poliittisen yhteisön kokouksen yhteydessä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin ja keskustelleet hänen kanssaan lyhyesti Nato-jäsenhakemuksen ratifioinnista.

Sanna Marinin (sd) mukaan Erdoğan kertoi saman viestin minkä aikaisemminkin on julkisuudessa kertonut: Suomen kanssa ei ole varsinaisesti ongelmaa.

”Me jatkamme keskusteluita ja odotamme, että Turkki ratifioi Suomen Nato-hakemuksen pikimmiten, toivottavasti mahdollisimman pikaisesti”, Marin sanoi illalla Prahan kokouksen jälkeen.

Kaikkiaan 28 Nato-maata on jo ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Turkki ja Unkari eivät ole niin tehneet.

”Olen myös keskustellut tänään pääministeri Viktor Orbánin kanssa lyhyesti. Minulla ei ole mitään sellaista tietoa, että Unkari olisi ongelma ratifioinnin suhteen, mutta heillä on omat menettelynsä ja he käsittelevät asiaa parlamentissaan oman aikataulunsa mukaan”, Marin sanoi.

Pääministeri Magdalena Andersson tapasi niin ikään lyhyesti Erdoğanin.

Myös Erdoğan otti Ruotsin Nato-ratifioinnin esille omassa tiedotustilaisuudessaan torstai-iltana. Erdoğan ilmaisi jälleen kantansa, ettei Turkki suhtaudu Ruotsin jäsenyyteen myönteisesti niin kauan kuin Turkin terrorismihuoliin ei vastata.

”Niin kauan kuin terroristiorganisaatiot osoittavat mieltään Ruotsin kaduilla ja terroristit ovat edustettuina heidän parlamentissaan, emme tule suhtautumaan asiaan myönteisesti”, Erdoğan sanoi.

Turkin asennoituminen on nostanut spekulaatioita, että Turkin parlamentti ratifioisi Suomen mutta ei Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Marin ei pitänyt tätä suotavana:

”Meidän näkökulmastamme olisi tärkeä liittyä samanaikaisesti, koska muodostamme yhteisen turvallisuuspoliittisen ympäristön Pohjois-Euroopassa. Yhdessä vahvistaisimme koko Natoa. Se, että kuljemme käsi kädessä on tärkeää.”

Lue lisää: Kauanko Turkki ja Unkari hidastavat Suomen Nato-tietä? Yllätyksiin on hyvä varautua

Andersson kertoi sanoneensa Erdoğanille Ruotsin työskentelevän sen hyväksi, että Madridin kokouksessa sovittu yhteisymmärrysasiakirja toteutuu.

Asiakirjan myötä Turkki suostui siihen, että Suomen ja Ruotsin jäsenyydet etenevät. Suomi ja Ruotsi lupasivat muun muassa tiivistää terrorismin torjuntaa yhdessä Turkin kanssa ja käsitellä Turkin vireillä olevat terroriteoista epäiltyjen karkotus- ja luovutuspyynnöt ”joutuisasti ja perusteellisesti”.

Anderssonin mukaan keskusteluissa Erdoğanin kanssa ei tullut esiin, mikä Nato-jäsenyyden ratifioinnin aikataulu voisi olla Turkin parlamentissa.

Syyskuun lopussa Ruotsin ulkoministeriön alainen strategisten tuotteiden tarkastuslaitos ISP ilmoitti, että asevienti Turkkiin on jälleen mahdollista. Vienti on ollut pysähdyksissä vuodesta 2019 alkaen.

Turkki pyysi Ruotsia sallimaan aseviennin sen jälkeen kun Ruotsi päätti toukokuussa hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Lue lisää: Ruotsi sallii jälleen aseviennin Turkkiin

”He ovat noteeranneet ISP:n päätöksen”, Andersson sanoi keskustelustaan Erdoğanin kanssa.

Anderssonin mukaan Turkki haluaa jatkaa keskusteluja ”teknisellä tasolla”.

Asekauppa Turkkiin on ollut keskeytyksissä sen jälkeen, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019. Tuolloin ISP perui kaikki voimassa olleet asevientiluvat Ruotsista Turkkiin eikä myöntänyt enää uusia.

Ruotsin hallitus on vaihtumassa, sillä oikeistoblokki voitti äskettäiset parlamenttivaalit. Tätäkin käsiteltiin Anderssonin ja Erdoğanin keskusteluissa.

Joidenkin arvioiden mukaan hallituksen vaihdos saattaa edesauttaa ratifiointiprosessia.

Anderssonin mukaan Euroopan poliittinen yhteisö osoittautui ensimmäisessä kokouksessaan Prahassa ”valtavan hyväksi konseptiksi”. Myös ajankohta oli hänen mukaansa hyvä.

Kokoukseen osallistuneilla valtionpäämiehillä oli laajempien keskusteluiden lisäksi runsaasti kahdenkeskisiä tapaamisia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat