Entä jos Turkki ratifioisi vain Suomen Nato-jäsenyyden? ”Tämä on hieman hermopeliä”, sanoo Haavisto

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo, että Suomen ja Ruotsin eteneminen yhdessä Nato-kysymyksessä on paitsi Suomen ja Ruotsin, myös Naton etu.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr)

7.10. 12:53

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo, että Nato-prosessin etenemistä pitää nyt katsoa rauhassa. Hän ei lähde spekuloimaan, mitä tapahtuisi tai miten Suomi toimisi, jos Turkki päättäisi ratifioida vain Suomen jäsenyyden ja viivyttää Ruotsin jäsenyyden hyväksymistä.

”Katsotaan rauhassa. Nyt se pääpaino on tietysti sillä, että saataisiin Naton laajeneminen sillä tavalla tehtyä, että se palvelisi Naton turvallisuutta ja sitten Suomea ja Ruotsin turvallisuutta”, Haavisto sanoo.

Hän ei ota kantaa siihen, voisiko Suomi jäädä odottamaan Ruotsia, jos Ruotsin jäsenyys vielä viivästyisi.

”Tässä vaiheessa voi vain sanoa, että olemme Ruotsin kanssa kulkeneet tässä asiassa yhtä matkaa, ja se on paitsi Suomen ja Ruotsin, myös Naton etu.”

Lue lisää: Kauanko Turkki ja Unkari hidastavat Suomen Nato-tietä? Yllätyksiin on hyvä varautua

Turkki on viime aikoina välittänyt jälleen Nato-ratifiointiin liittyen viestiä siitä, että Suomen kanssa ei ole varsinaisesti ongelmaa vaan ennemminkin Ruotsin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli kertonut tämän viestin myös Prahassa, missä laaja joukko Euroopan maiden johtajia oli koolla.

Erdoğan myös toisti Prahassa uhkauksensa ratifioinnin viivyttämisestä liittäen sen nimenomaan Ruotsiin.

Haavisto painottaa, että Madridin huippukokouksesta alkanut prosessi, jossa Suomi, Ruotsi ja Turkki keskustelevat niin sanotun yhteisymmärrysasiakirjan ympärillä, etenee.

Asiakirjan myötä Turkki suostui viivytyksen jälkeen siihen, että Suomen ja Ruotsiin jäsenyydet etenevät. Suomi ja Ruotsi puolestaan lupasivat muun muassa tiivistää terrorismin torjuntaa yhdessä Turkin kanssa ja käsitellä Turkin vireillä olevat terroriteoista epäiltyjen karkotus- ja luovutuspyynnöt ”joutuisasti ja perusteellisesti”.

Haavisto myös muistuttaa, ettei asetelma ole uusi: Turkki viestitti jo Madridin kokouksen aikaan, että Suomen ja Ruotsin tilannetta katsotaan jossain määrin eri tavalla.

”Mutta ymmärtääkseni Ruotsikin on tehnyt edistysaskeleita tämän yhteisymmärrysasiakirjan puitteissa, että en vielä nyt edes spekuloisi”, Haavisto sanoo.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasi presidentti Erdoğanin viimeksi Prahassa. Ruotsalainen delegaatio oli lisäksi käymässä keskusteluja Ankarassa tällä viikolla.

Turkkilainen Daily Sabah -lehti kertoi torstaina, että Turkki toisti Ruotsille luovutuspyyntöjään henkilöistä, joita se pitää terroristeina.

Haavisto sanoo ymmärtäneensä, että sekä Suomen ja Turkin että Ruotsin ja Turkin keskustelut ovat olleet hyvähenkisiä. Ruotsin osalta tilanne on myös pian uusi, kun maan hallitus on vaihtumassa.

”Osa näistä kommenteista varmasti liittyy siihen, että uuden hallituksen kanssa ei ole vielä heillä avattu tätä keskustelua, kun hallitusta ei ole nimetty”, hän sanoo.

”Tämä on hieman hermopeliä ja sen takia on hyvä [laittaa] jäitä hattuun. Yksittäisten lausuntojen perässä ei voi sitä koko prosessia arvata.”

Haaviston sanoo, että keskusteluja käydään myös laajemmin kuin vain Suomen, Ruotsin ja Turkin kesken.

”Tätä seuraavat nyt aika tarkasti myöskin ne 28 Nato-maata, jotka ovat ratifioinnin tehneet, eli tässä käydään paljon muitakin keskustelua kuin vain Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiä.”

Hän uskoo Nato-maiden tarkastelevan tilannetta nyt ajatellen koko Naton turvallisuutta aikana, jona turvallisuustilanne vaikuttaa akuutimmalta kuin vielä jokin aika sitten.

Taustalla on muun muassa kaasuputken räjähdys Itämerellä ja Venäjän jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa ja liikekannallepano Venäjällä.

”Luulen, että kokonaisturvallisuustilanne on sellainen, että se saa varmasti monet ajattelemaan, mikä hyöty on siitä, kun kaksi sotilaallisesti aika vahvaa ja omasta puolustuksestaan huolta pitävää maata, Suomi ja Ruotsi, tulisi yhdessä [jäseniksi]. Se myös vaikuttaisi tähän Itämeren turvallisuustilanteeseen”, Haavisto sanoo.

”Uskon, että tällaisia keskusteluja käydään nyt parhaillaan”

Myös pääministeri Marin kommentoi asiaa perjantaina Prahassa, jossa hän osallistuu EU:n huippukokoukseen.

Hän sanoi, ettei Turkin ratifiointi ole asia, johon Suomi voisi vaikuttaa.

”Tietenkin Naton jäsenmaat vastaavat omista ratifioinneistaan. Olemme tuoneet kaikissa yhteyksissä esille, miten tärkeää meille on se, että Suomi ja Ruotsi kulkevat käsi kädessä Naton jäseniksi”, hän totesi.

”Kyse on koko Pohjois-Euroopan turvallisuudesta. Tämä on ilman muuta meidän intressimme ja tämän toin esille myös eilen, kun keskustelin presidentti Erdoganin kanssa.”

Lue lisää: Ruotsi ja Suomi keskustelivat Turkin kanssa Nato-ratifionnista Prahassa, Erdoğan toisti uhkauksensa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat