Ruotsia ja Suomea ei voi erottaa Nato-ratifioinnissa, sanoo Ruotsin väistyvä puolustus­ministeri

Kahdeksan vuotta Ruotsin puolustusministerinä istunut Peter Hultqvist on tehnyt töitä kolmen Suomen pääministerin kanssa. ”Me olemme parempia ja vahvempia yhdessä kuin erikseen”, hän sanoo.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist osallistui Naton puolustusministerikokoukseen Brysselissä keskiviikkona ja torstaina. Hultqvistista kokouksen merkittävin anti oli vahva yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa.

14.10. 12:01 | Päivitetty 14.10. 12:15

Ruotsin puolustusministerillä Peter Hultqvistilla on lyhyt vastaus kysymykseen siitä, mitä tarkoittaisi, jos Turkki päättäisi ensikädessä ratifioida vain Suomen Nato-jäsenyyden ja jättää Ruotsin odottamaan.

Tai oikeastaan hän keskeyttää kysymyksen ennen kuin sitä on kokonaan edes ehditty kysyä.

”Suomen ja Ruotsin erottaminen tässä ei tule olemaan mahdollista vaan me haluamme liittyä yhdessä. Tämä signaali on hyvin selvä ja se ei murru”, Hultqvist sanoo.

HS haastatteli Hultqvistia torstaina Brysselissä, missä hän osallistui Naton puolustusministerikokoukseen.

KokoukseN yhteydessä Hultqvist tapasi Turkin kollegansa Hulusi Akarin ja Unkarin kollegansa Kristóf Szalay-Bobrovniczkyn.

Turkki ja Unkari ovat ainoat jäsenmaat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) tapaamisista poiketen Hultqvistin keskustelut eivät olleet varsinaisia järjestettyjä tapaamisia vaan vapaamuotoisempia.

”Minusta ne olivat hyviä ja rakentavia keskusteluja”, hän sanoo avaamatta asiaa yhtään sen enempää.

Suomella, Ruotsilla ja Yhdysvalloilla oli niin ikään tapaaminen kolmen kesken.

Turkki on osoittanut viime aikoina uhkauksensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin liittyen ennen muuta Ruotsille.

Suomessa niin presidentti kuin pääministerikin ovat samaan aikaan ilmaisseet, että Turkista kuuluu viesti siitä, ettei Suomi niinkään ole ongelma.

Tämänsuuntainen oli myös puolustusministeri Kaikkosen käsitys, kun häneltä kysyttiin asiaa Nato-kokouksessa. Asia ei hänen mukaansa kuitenkaan ollut noussut esiin.

”Yleisesti ottaen voi sanoa, että Turkin näkökulmasta kai siellä katsotaan vähän niin, että Ruotsilla saattaa olla vielä enemmän tekemistä kuin Suomella”, Kaikkonen sanoi.

Suomessa tilanne on herättänyt keskustelua siitä, voisivatko jäsenyystiet erota ja mitä se merkitsisi. Pitäisikö Suomen tällaisessa tilanteessa jäädä odottamaan Ruotsia?

Suomi voisi tehdä niin, sillä Suomen jäsenyys ei astu voimaan ennen kuin asia käsitellään eduskunnassa ja ratifiointipaperit talletetaan Yhdysvaltoihin.

Hultqvist ei halua spekuloida tilanteen merkityksellä.

Jos niin kuitenkin kävisi, odottaisiko Suomi Hultqvistista siis vain Ruotsia?

”Ruotsi ja Suomi tekevät tämän yhdessä”, hän sanoo ykskantaan.

Keskusteluja käydään tällä hetkellä Suomen ja Turkin ja Ruotsin ja Turkin välillä sekä kolmenvälisesti.

Taustalla on maiden Madridin huippukokouksessa allekirjoittama niin sanottu yhteisymmärrysasiakirja. Turkki on julkisuudessa tulkinnut sitä Suomesta ja Ruotsista poikkeavasti ainakin, mitä tulee terroriteoista epäilyjen luovutuksiin.

Hultqvist kuittaa keskustelun sopimuksen eri tulkinnoista sanomalla, että ryhmä tekee nyt työtään ja sen on nyt syytä antaa tehdä työtään.

Yhden mutkan Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointiin tuo se, että Ruotsissa vallassa on toimitusministeristö.

Välitila voi yhtenä osana vaikuttaa esimerkiksi Turkin ratifiointiharkintaan.

Valta on vaihtumassa ja maltillisen kokoomuksen johtama oikeistoblokki on nousemassa hallitukseen. Hallitusneuvotteluiden tuloksista kerrottiin perjantaina.

Sosiaalidemokraatti Hultqvist on siis pian entinen puolustusministeri.

Suomelle hän on ehtinyt tulla puolustusasioissa hyvin tutuksi kahdeksan ministerivuotensa aikana. Yksin Kaikkosen kanssa tapaamisia on kertynyt noin kuusikymmentä, Hultqvist laskee.

Hän on tehnyt töitä kolmen eri suomalaisministerin kanssa.

Tänä aikana Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on syventynyt paljon. Viime keväänä maat viimein hakivat yhdessä Natoon.

Yhteisen Nato-tien tärkeyttä Hultqvist perustelee sillä, että Suomi ja Ruotsi ovat tehneet töitä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa yhdessä pitkään ja teemaa koskevissa kysymyksissä on pyritty työskentelemään yhdessä.

”Se on ollut valtava voima sekä Ruotsille että Suomelle, erityisesti koska olemme voineet siten tuoda näkemyksemme paremmin esiin kansainvälisesti. Silloin sitä ei kannata murtaa vaan sen päälle kannattaa rakentaa”, hän sanoo.

”Me olemme parempia ja vahvempi yhdessä kuin erikseen.”

Sosiaalidemokraatit on nyt ehdottanut Hultqvistia puolustusvaliokunnan puheenjohtajan pestiin.

Työ samojen kysymysten parissa siis voinee jatkua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat