Sähkö tulee jatkossakin maksamaan selvästi totuttua enemmän, sanoo tutkija

Tutkija Simone Tagliapietra ajatushautomo Bruegelista pitää ennenkuulumattomana esimerkkinä sitä, että EU-maat pystyivät sopimaan yhdessä kaasun ja sähkön säästöstä. Osa säästöistä jää pysyviksi.

Bruegel-tutkimuskeskuksen tutkija Simone Tagliapietra sanoo seuraavien vuoden tai kahden olevan vaikeita Euroopan energian kannalta.

29.10. 2:00 | Päivitetty 29.10. 10:03

Bryssel

Lokakuun loppu Brysselissä ja koko Keski-Euroopassa on ollut luonnottoman lämmin – lämpöasteet ovat nousseet melkein 20:een, ja parikin iltaa on päättynyt ukkosen jyrinään.

Intiaanikesä on siunaus, sillä lämpöaalto on johtanut maakaasun hinnan laskuun viime kevään tasolle, alle sataan euroon megawattitunnilta. Korkeimmillaan hinta kävi yli 300 eurossa elokuussa.

Onko pahin ohi kaasun hintakriisissä? Ei, vaan kyseessä on erikoinen yhteensattuma, sanoo tutkimuskeskus Bruegelin energia-asiantuntija Simone Tagliapietra.

”Lämmin sää, yli 90-prosenttisesti täynnä olevat kaasuvarastot ja nesteytetyn maakaasun hyvä saatavuus yhdessä laskevat hintaa, mutta tämä on vain muutamien viikkojen juttu”, Tagliapietra sanoo.

Samanlainen yhteensattumien suma iski kesällä mutta toisensuuntaisesti. Kaasu Venäjältä ehtyi, ja samaan aikaan Ranskan ydinvoimatuotanto tökki huolto-ongelmien takia ja poikkeuksellinen kuivuus koetteli Eurooppaa.

”Halvan energian aika on ohi. Hinta pysyy korkealla lähivuosina niin kauan kuin maailman energiamarkkinat löytävät uuden tasapainotilan. Meidän pitää varautua uuteen normaaliin, jossa kaasu ja sähkö maksavat selvästi enemmän kuin mihin viime vuosina totuimme – mutta kuitenkin vähemmän kuin tällä hetkellä”, Tagliapietra sanoo.

Ensi vuodesta tulee hankalampi kuin tästä talvesta. Kaasun hinta sahaa ylös ja alas, ja EU-maiden on pakko jatkaa yrityksiään hillitä kysyntää. Varastot on täytettävä ilman venäläiskaasua.

Mutta vuoden tai kahden päästä tasapainotila alkaa löytyä.

Tagliapietran mukaan kustannukset laskevat sitä mukaa, miten nopeasti EU-maat pystyvät kiihdyttämään vihreää siirtymää. Hän arvioi myös, että EU tekee ensi vuonna sähkömarkkinoiden uudistuksen ja poistaa maakaasun hinnan kytkyn sähkön hintaan.

”Ja se tarkoittaa, että sähkön hinta laskee nopeammin niissä jäsenmaissa, joilla on paljon uusiutuvaa energiaa käytössään.”

Sähkön hinta muodostuu markkinoilla aina kulloinkin tarvittavan kalleimman tuotantomuodon mukaan. Maakaasu, jota Euroopassa käytetään paljon sähkön tuotantoon, on määrännyt hinnan. Tämän komissio haluaa muuttaa.

Simone Tagliapietran työnantajan Bruegelin taustavoimiin kuuluvat muun muassa EU-jäsenmaat, osa keskuspankeista sekä joukko yrityksiä ja järjestöjä.

Tagliapietran työnantaja Bruegel on yksi Brysselin arvostetuimpia tutkimuskeskuksia ja ajatushautomoita. Se keskittyy talouteen ja talouspolitiikkaan, ja se on osallistunut energiakeskusteluun aktiivisesti.

Tagliapietra kollegoineen pitää Bruegelin nettisivuilla muun muassa kirjanpitoa eri maiden tekemistä tukitoimista.

Tutkimuskeskusta rahoittavat EU-jäsenmaat, yksityiset yritykset ja organisaatiot. Suomesta yksi rahoittajista on valtion lisäksi Työeläkevakuuttajat Tela.

Bruegelilla on linkki Suomeen, sillä Suomen Pankin entinen pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin entinen johtokunnan jäsen Erkki Liikanen on Bruegelin johtokunnan puheenjohtaja.

Brysselissä koko syksy on ollut yhtä kaasua: puheenaihe on hallinnut huippu- ja ministerikokouksia ja saanut komission koville kierroksille tuottamaan esityksiä ja taustapapereita.

Energiapolitiikka kuuluu periaatteessa jäsenmaiden kansalliseen toimivaltaan, mutta raja-aidat ovat murtuneet, kuten aina kriiseissä.

Tagliapietra kertoo, että hän kävi kollegoineen jo helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä esittelemässä EU-komissiolle Bruegelin analyysiä, jonka mukaan Eurooppa pääsee talven yli, vaikka kaasun tulo Venäjältä loppuisi. Miksi te tällaisen olette tehneet, komissiossa ihmeteltiin.

”Se kertoo, miten valmistautumattomia kaikki olivat. Moni mahdottomalta tuntunut asia on muuttunut mahdolliseksi. Yhtäkkiä saksalaiset ydinvoimalat onkin mahdollista pitää käynnissä, ja yhtäkkiä moni kaasua vaatinut teollinen prosessi onnistuukin ilman maakaasua.”

Tagliapietra antaa tunnustusta etenkin sille, että jäsenmaat ovat yhdessä sopien vähentäneet energian kulutusta.

”Se on ennenkuulumatonta.”

Heinäkuussa EU-maat sopivat, että maakaasun kulutusta vähennetään vapaaehtoisesti 15 prosenttia elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välillä. Syyskuun lopussa päätettiin sähkön kulutuksen vapaaehtoisesta kymmenen prosentin säästöstä, minkä lisäksi huippukulutuksen tunteina on pakko säästää viisi prosenttia.

Lue lisää: Brysselissä koolla olevat energia­ministerit pääsivät sopuun kriisitalven ratkaisuista – jäsenmaiden ryhdyttävä sähkön säästöön

Tagliapietran mukaan osa kulutuksen vähennyksestä on rakenteellista, eli se jää pysyväksi etenkin teollisuudessa.

”Jokainen energiakriisi on aina tuonut mukanaan murroksen tapaan, jolla energiaa käytetään, ja lisännyt tehokkuutta.”

Lisäksi jäsenmaat ostavat nyt yhdessä maakaasua – missä on taustalla sama idea kuin koronarokotuksissa eli estää suurten jäsenmaiden välistävedot.

”Tällaiset yhteiset energiatoimet olivat täysin mahdottomia aiemmin. Sama yhteisostojen idea oli esillä jo vuonna 2014 Krimin valtauksen jälkeen, kun Jean-Claude Junckerin komissio teki ehdotuksen energiaunionista. Ei onnistunut.”

Koronakriisin jälkeen EU-maat sopivat solidaarisuuden nimissä yhteisestä elvytyksestä, joka tehtiin yhteisellä velalla. Bruegelin taustapaperin mukaan nyt solidaarisuuden pitää tarkoittaa sitä, että jokainen EU-maa tekee osansa energian säästössä. Se punnitaan tulevina vaikeina kuukausina.

Maat lisäävät myös tarjontaa, pienemminkin konstein kuin ydinvoimaloiden tuotantoa jatkamalla. Nyt ympäri Eurooppaa asennetaan ilmalämpöpumppuja ja aurinkopaneeleita ja tiivistetään ikkunoita.

Toki myös hiilen käyttö on kasvanut. Energiapolitiikka on Tagliapietran mukaan kolmio: sen nurkat ovat turvallisuus, hinta ja kestävyys. Nyt paino on energiaturvallisuudessa ja hinnassa, ja ilmastotavoitteista tingitään tilapäisesti.

Tagliapietra on kuitenkin varma, että ne saavutetaan – ei poliitikkojen mahtikäskyin vaan juuri siksi, että nykyinen korkea hinta on sysännyt kotitaloudet ja yritykset toimimaan ja investoimaan. Fossiilisista siirrytään pois vauhdilla, jota on kriisin keskellä vaikea erottaa.

Lisäksi kriisi kiihdyttää tutkimusta, joka säteilee tulevaisuuteen. 1970-luvun öljykriisistä alkoi esimerkiksi aurinkovoiman kehitystyö, joka nyt lähes 50 vuotta myöhemmin poikii tuloksia.

Simone Tagliapietran mukaan Euroopan pitää varoa, ettei se juutu uusiin riippuvuuksiin, kun Venäjän fossiilienergiasta on irrottauduttu. Vihreään siirtymään liittyvää tuotantoa olisi pakko saada lisää Eurooppaan.

Mitä edessä näkyy?

Vihreä eli uusiutuvalla energialla tuotettu vety nyt ainakin, jota Tagliapietra sanoo ironisesti ”Graalin maljaksi” vetyyn liittyvän hypetyksen takia. Nyt hypetyksessä on jo pohjaa, koska uusiutuvan energian hinta laskee koko ajan ja lisää vedyn tuotannon kilpailukykyä.

Se voi olla ratkaisu raskaalle teollisuudelle, ilmailulle ja meriliikenteelle, joita on vaikea sähköistää. Vedyn tuotannosta voi lisäksi tulla keino varastoida tuuli- ja aurinkovoimaa.

”Vety voi antaa myös mahdollisuuden uusiutuvan energian tuontiin Euroopan ulkopuolelta, koska Keski-Euroopassa alkaa olla vaikea löytää sijoituspaikkoja esimerkiksi tuulivoimalle.”

Tagliapietra muistuttaa, että siirtymä pois fossiilisista on valtava geopoliittinen muutos.

”Mieti vaikka Algeriaa. Se on erittäin riippuvainen öljyn ja kaasun viennistä Eurooppaan, ja jos me emme kohta tarvitse niitä... Se on iso kysymys näiden maiden vakaudelle. Vihreä vety voi olla yksi ratkaisu Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maille.”

Lue lisää: ”Yhtäkkiä autiomaa onkin arvokas” – Maailma tarvitsee vihreää energiaa, ja Namibialla voi olla ratkaisu hätään

Ydinvoima kokee renessanssin Euroopassa, Tagliapietra ennustaa, kuten käy kaikelle fossiilittomalle energialle.

Hän toivoo, ettei niin sanottuun pienydinvoimaan kuitenkaan lastattaisi liikaa odotuksia. Nykyiset prototyypit ovat hänestä vielä ongelmallisia muun muassa ydinjätekysymyksen takia.

Lue lisää: Fortum ja Helen kiinnostuneet rakentamaan pien­ydin­voimaloita Suomeen

”Vasta näiden voimaloiden seuraava sukupolvi paljon vuoden 2030 jälkeen vaikuttaa lupaavammalta. Älä kerro tätä ranskalaisille, sillä he ajavat pienydinvoimaa nyt lujaa.”

Vuoden 2014 jälkeen EU-maiden energiapolitiikat lähtivät eri suuntiin. Puola ja Baltian maat alkoivat kaikin voimin irtautua Venäjän energiasta, mutta Saksa sen sijaan edisti toista Venäjältä tulevaa kaasuputkea Nord Stream 1:n rinnalle.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin energiakiristys tekee nyt sen, että Venäjä pyyhkiytyy pois Saksan ja koko Euroopan energiakartalta. Kaasusta 40 prosenttia tuli Venäjältä, mutta osuus on pudonnut kahdeksaan prosenttiin ja voi tulevaisuudessa pudota nollaan.

Vuoden lopussa tulee lisäksi voimaan EU-maiden venäläisöljylle asettama tuontikielto.

Kun komissio esitteli maaliskuussa Repower EU -strategiansa, se arvioi venäläisenergian aikakauden päättyvän vuonna 2027. Tästä ollaan nyt neljä vuotta etuajassa.

Tagliapietran mukaan Venäjälle ei tule olemaan helppoa myydä öljyään itäsuuntaan ainakaan nykyiseen hintaan.

”Putinin strategia Euroopan hajottamiseksi ja hallitsemiseksi on epäonnistunut surkeasti.”

Oikaisu 29.10. klo 10: Lämpöaalto on johtanut maakaasun hinnan laskuun alle sataan euroon megawattitunnilta, ei kilowattitunnilta.

Kuka?

Simone Tagliapietra

  • Syntynyt vuonna 1988. Kotoisin Italiasta.

  • Brysselissä toimivan tutkimuslaitos Bruegelin vanhempi tutkija.

  • Toimii myös energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan apulaisprofessorina Università Cattolica del Sacro Cuoressa ja Johns Hopkins -yliopiston Eurooppaan perustamassa School of Advanced International Studies -tiedekunnassa.

  • Keskittynyt ilmasto- ja energiapolitiikkaan, julkaissut useita kirjoja, osallistuu energiakeskusteluun myös kansainvälisessä mediassa julkaistuin mielipidekirjoituksin ja kolumnein.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat