Ilma­puolustus dominoi Naton kokousta, Suomelle pieni myönteinen signaali

Ilmatorjunnan vahvistaminen niin Ukrainassa kuin Euroopassakin nousi keskeiseksi teemaksi, kun Naton puolustusministeri kokoontuivat Brysselissä. Suomen jäsenyyden etenemisestä kuultiin hyvin vähän uutta, kirjoittaa HS:n Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja puolustusministeri Antti Kaikkonen Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä torstaina.

13.10. 20:59 | Päivitetty 13.10. 21:07

Ukrainan tukena seisotaan nyt vankkumatta ja apua tulee lisätä.

Tämä viesti haluttiin välittää painokkaasti Naton kaksipäiväisessä puolustusministerien kokouksessa Brysselissä.

Torstaina päättynyt kokous ajoittui äärimmäisen jännitteiseen hetkeen Venäjän viime päivinä tehtyä laajoja iskuja Ukrainan kaupunkeihin.

Ukrainan tarve ennen muuta edistyneeseen ilmapuolustukseen nousikin keskeiseksi teemaksi tapaamisessa.

Torstaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi jäsenmaiden tarjoavan Ukrainalle lisää niin tykistöä ilmapuolustusta kuin panssariajoneuvojakin.

Lisäksi Ukraina saa muun muassa satoja lennokkien toimintaa häiritseviä niin sanottuja drone-jammereita.

Niillä on tarkoitus tehdä tehottomaksi venäläisiä ja iranilaisvalmisteisia lennokkeja.

”Nato ei ole konfliktin osapuoli, mutta me tuemme Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii”, Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa.

Nato ja länsi ovat saaneet Venäjän hyökkäyssodan kestäessä jatkuvasti kritiikkiä Ukrainan tukemisen hitaudesta.

Ennen talven tuloa yksiäänisen viestin lähettäminen tuen jatkumisesta olikin siksi tarpeen ja paine siihen oli kova.

Yhdysvalloilta ja Saksalta kuultiin jo ennen kokousta ilmoituksia Iris-T- ja Nasams-ilmapuolustus­järjestelmien nopeutetusta toimittamisesta Ukrainaan.

Kokouksen aikana lisää ilmoituksia saatiin ainakin Britanniasta, Ranskasta ja Espanjasta. Britannian puolustusministeriö kertoi torstaina, että se aikoo toimittaa seuraavien viikkojen aikana Ukrainaan muun muassa Amraam-ilmatorjuntaohjuksia. Espanja aikoo toimittaa neljä Hawk-ilmapuolustusjärjestelmää Ukrainaan.

Nato-maat pyrkivät siis viestittämään, että kaikki mahdollinen tehdään, vaikka Ukrainassa toive on varmasti edelleen enemmästä ja nopeammin.

Euroopan omakin ilmapuolustus nousi virallisen kokousagendan ulkopuolella esiin, kun 14 Nato-maata ja Suomi allekirjoittivat aiekirjeen eurooppalaisen ilma- ja ohjus­puolustus­järjestelmän kehittämisestä.

European Sky Shield Initiative -nimellä kulkevassa Saksan johtamassa aloitteessa tarkastellaan mahdollisuuksia ilmapuolustusjärjestelmien yhteiseen hankintaan.

Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht mainitsi torstaina mahdollisuuksina israelilaisen Arrow 3 -järjestelmän, yhdysvaltalaisen Patriotin ja saksalaisen Iris-T:n.

Ajatusta yhteisistä hankinnoista perustellaan muun muassa sillä, että se olisi joustavampaa ja myös kustannuksiltaan tehokkaampaa.

Vaikka Suomi lähti hankkeeseen mukaan, ei sen merkitystä juuri haluttu korostaa.

Puolustusministeriö tiedotti oitis torstaina, ettei aiejulistus ole juridisesti tai taloudellisesti velvoittava, eikä se ole päätös yhteisistä materiaalihankinnoista.

Yhteishankinnoista sovitaan erikseen.

”Kartoitamme vähän, että mitä tällä sektorilla voisi olla tulossa ja myöhemmin selviää, voisiko siitä olla jotakin konkreettista hyötyä Suomelle”, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoi Brysselissä.

Hän muistutti, että Suomessa on loppusuoralla hankintaprosessi niin sanotun ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämiseksi ja siinä on määrä tehdä pian päätöksiä.

Puolustusministerikokoukset ovat Naton arkista työtä, eikä niistä yleensä kuulu niin kovin mullistavia uutisia.

Suomelle ja Ruotsille kokous oli nyt kuitenkin merkittävä, sillä maat pääsivät osallistumaan ensimmäistä kertaa tarkkailijajäsenen asemassa ministerikokouksen liki koko työhön, ydinaseita koskevaa osuutta lukuun ottamatta.

Aiemmin mukana ollaan oltu tietyssä rajallisessa osuudessa.

Kaikkonen kuvasi, että eniten uusi status näkyy ehkä arkisessa työssä, eli pääsyssä erilaisiin Naton työryhmiin ja komiteoihin, joita on useita satoja. Niin monia, etteivät Suomen rahkeet niihin oikein vielä riitäkään.

Itse kokouksessa Kaikkonen käytti läsnäolon ja hetken hyväkseen, kun kahdenvälisiä tapaamisia oli sovittu niin Turkin kuin Unkarinkin kanssa. Maat ovat ainoat, jotka eivät vielä ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Kolmisin tavattiin Ruotsin ja Yhdysvaltojen kesken. Tämän tapaamisen sisällöstä ja siitä, miten Yhdysvallat nyt kulisseissa mahdollisesti edistää jäsenyyksien etenemistä, ei luonnollisesti juuri kuultu.

Jäsenyyksien etenemisestä ei nyt ylipäätään saatu merkittäviä uusia tietoja. Niitä ei toki ennalta odotettukaan.

Pieni myönteinen signaali tuli Unkarista, jonka puolustusministerin Kaikkonen tapasi torstaina.

Kaikkonen sanoi ministeri Kristóf Szalay-Bobrovniczkyn vakuuttaneen, että Unkari tukee Suomen Nato-jäsenyyttä. Asia on annettu parlamentin käsittelyyn.

Lisää tietoa ratifioinnin tarkasta aikataulusta ei Unkaristakaan Kaikkosen mukaan kuultu, kuten ei Turkin puolustusministerin tapaamisestakaan keskiviikkona.

Vasta aikataulu kertoisi varsinaisesti asian etenemistä.

Suomessa saadaankin siis yhä maltilla odotella Naton ovien lopullista aukeamista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat