Oppositio hiillosti hallitusta kansallisesta metsä­politiikasta

Opposition edustajat kritisoivat hallituksen EU-vaikuttamista löperöksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kyselytunnilla torstaina.

13.10. 19:30

Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustajat kritisoivat kovin sanoin Euroopan komission esitystä luonnon ennallistamisesta.

Erityisesti huomiota kiinnitettiin siihen, missä määrin esitys rajoittaisi Suomen mahdollisuuksia päättää itse metsiensä käytöstä. Esitys tuotiin syyskuun loppupuolella eduskunnan käsiteltäväksi.

Aiheen esille nostaneen Ritva Elomaan (ps) mukaan esityksessä edellytetään aivan liian suurien alueiden luonnontilaistamista.

”Suomi ennallisti viime vuonna kansallisen Helmi-ohjelman kautta noin 6 400 hehtaaria soita, minkä lisäksi luonnontilaa parantavia toimia tehtiin hyvin ahkerasti. EU:lle tämä ei tietenkään riitä, vaan se haluaa varmistaa, että kansakunnaltamme ja varsinkin maaseudulta viedään viimeisetkin elinvoiman rippeet”, Elomaa sanoi.

Perussuomalaisten Jenna Simulan mukaan hallitus on antanut liian helposti periksi EU:lle Suomelle tärkeissä asioissa.

”EU yrittää kiivaasti museoida suomalaiset metsät hiilinieluikseen, suojeluvaatimukset lisääntyvät, halutaan ennallistamistoimia ja yritetään säädellä metsiämme ja niiden käyttöä milloin milläkin tavalla. –  – Te siellä hallituksessa kehutte jatkuvasti, miten paljon luottamuspääomaa ja pelimerkkejä Suomella onkaan. Milloin se alkaa näkyä?” hän kysyi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah taas katsoi, että hallitus ei ole aina onnistunut muodostamaan yhtenäisiä linjoja EU-asioissa ja siksi se on epäonnistunut Suomen etujen ajamisessa.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) sanoi, ettei hallituksen kanta ole ennallistamisasetuksen hyväksyminen, vaan sen sisällöstä aletaan nyt neuvotella.

”Ympäristöneuvostossa meitä edustaa ympäristöministeri. Lisäksi vaikuttamistyötä joka suuntiin teen minä, elinkeinoministeri tekee, pääministeri tekee, valtiovarainministeri tekee. Pidän ihan selvänä, että emme voi hyväksyä sellaista asetusta, joka veisi meiltä elämisen edellytyksiä maaseudulla ja tuhoaisi metsätaloutemme käytön”, Kurvinen sanoi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan hallituksella on yksimielisyys siitä, että ennallistamistoimet eivät saa heikentää suomalaista ruokaturvaa, huoltovarmuutta tai maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia.

”Oletteko te todella sitä mieltä, että luonnon tilaa ei voi parantaa ja samaan aikaan pitää huolta näistä asioista? Itse katson, että nämä kulkevat käsi kädessä”, hän vastasi oppositiolle.

Komissio haluaisi, että ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä. Suomessa ennallistamislain vaikutukset näkyisivät esimerkiksi turvemailla, sillä yksi tavoitteista on ennallistaa esimerkiksi maatalouskäytössä olevia ojitettuja turvemaita kosteikoiksi.

Komission laskelmien mukaan ennallistamiskustannukset olisivat Suomessa EU:n kolmanneksi suurimmat – 0,9 miljardia euroa vuodessa – sillä ennallistettavia alueita on paljon. Suomen edellä olisivat Ranska 2,1 miljardin euron kustannuksilla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.

Vastaavasti komissio laskee, että Suomi saisi toiseksi suurimmat hyödyt ennallistamistoimista. Suomen saamat hyödyt olisivat arvoltaan 9,7 miljardia euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat