Häkkänen: Luotan siihen, että Yhdys­vallat on ”millilleen perillä” ydinase­pelistä

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Antti Häkkäsen (kok) mielestä Ranskan Emmanuel Macronin ja EU:n Josep Borrellin puheet edustavat ”uudenlaista askellusta” ja poikkeavat Naton linjasta.

Yhdysvaltain ydinasepelote Venäjän vastavoimana on Euroopan turvallisuudelle ratkaisevan tärkeä, sanoo Antti Häkkänen.

14.10. 19:02

Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi keskiviikkona tv-haastattelussa, että Ranska välttäisi ydinaseen käyttöä vastaiskussa, jos Venäjä hyökkäisi ydinasein Ukrainassa.

Macronin kommentti herätti kritiikkiä, koska sen katsottiin rikkoneen yleisen linjan sotilasliitto Natossa, jonka jäsen Suomi todennäköisesti pian on. Ranska on Yhdysvaltojen ja Britannian ohella yksi kolmesta Naton ydinasevaltiosta.

”Osa pelotetta on se, ettei julkisesti spekuloida, millä tavalla missäkin tilanteessa ydinaseilla vastattaisiin”, Hollannin puolustusministeri Kasja Ollongren sanoi Financial Timesille.

Lue lisää: Macronin ydin­ase­puheet rikkoivat linjan ja herättävät arvostelua Nato-maissa

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Antti Häkkänen korostaa Naton ja Yhdysvaltojen roolia.

”Kiristynyt ydinaseretoriikka kertoo sitä tosiasiaa, että USA:n rooli ja maan muodostama ydinasepelote Venäjän vastavoimana on edelleen Euroopan turvallisuudelle ratkaisevan tärkeä. Tarkkailisin tässä enemmänkin Yhdysvaltojen puheenvuoroja”, hän sanoo.

Ydinasestrategiaan ja ydinasepelotteeseen on tavattu yhdistää salamyhkäisyyttä: vastapuolelle paljastetaan mahdollisimman vähän. Tästä syntyy käsite kauhun tasapaino. Mukana on tarkoituksella mysteerin savuverhoa, Häkkänen muistuttaa.

”Näin on, jotta pelote pysyy korkeana ja jotta varautuminen vastaukseen olisi yhä vaikeampaa. Vastaus on kova, jos Vladimir Putin käyttää ydinaseita, mutta sen pidemmälle tässä arvuuttelussa ei ole tarkoituksella menty”, Häkkänen arvioi.

”Tässä mielessä Macronin kommentointi vaikuttaa olevan uudenlaista askellusta.”

Antti Häkkänen valokuvattuna syyskuussa vastavalittuna puolustusvaliokunnan puheenjohtajana.

Häkkänen muistuttaa, että eri mailla on erilaisia ydinasedoktriineja eli linjauksia.

Sellainen on myös Ranskalla, sanoo kansainvälisen politiikan tuntija Hanna Ojanen. Ranska pitää ydinaseita ominaan tai laajemmin Euroopan suojana, kun taas Britannian ja Yhdysvaltojen arsenaali on Naton ydinasedoktriinin perusta.

”Macronin sanoissa ei tässä mielessä ole mitään erikoista, sillä Ranskan presidentin täytyy luonnollisesti puhua Ranskan nimissä”, Ojanen arvioi. Hän työskentelee tutkimusjohtajana Tampereen yliopistossa. Ojanen on tutkinut erityisesti eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Macron ei ole ainoa eurooppalainen vaikuttaja, joka on viime päivinä vastannut Putinin ydinaseuhkailuihin. Myös EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, espanjalainen Josep Borrell totesi torstaina, että Venäjän mahdolliseen ydinaseiskuun Ukrainassa vastataan – mutta ei ydinasein.

”Sotilaallisesti vastataan sellaisella voimalla, että Venäjän armeija tuhoutuu”, Borrell sanoi.

Tutkimusjohtaja Hanna Ojanen

Ojanen arvelee, että Macron ja Borrell sanoivat ääneen sen, mitä monet ajattelevat, mutta mitä ei lausuta ääneen.

”Minusta Nato-maidenkin piirissä on pikemminkin vallalla ajattelu, että mahdolliseen ydinaseiskuun vastattaisiin erittäin voimakkaasti, mutta ei ydinaseilla. Tällöin ei myöskään tarvitsisi mennä samalle alhaiselle tasolle kuin Venäjä, että käytetään ydinaseita. Kuitenkin osoitetaan, että konventionaaliset aseetkin ovat niin ylivoimaiset, että niillä pystytään tuhoamaan Venäjän asevoimat tai haluttu osa niistä.”

Onko Borrellin kanta myös Suomen kanta, tutkimusjohtaja Hanna Ojanen?

”Hyvä kysymys. Borrell on ylin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edustaja eli hän linjaa sitä, ja yhteinen politiikka koskee myös meitä. Toisaalta ydinaseet eivät ole olleet EU:n asialistalla eli siinä mielessä tämä on uudentyyppistä puhetta. Joka tapauksessa Suomi ei voi ainakaan pestä käsiään siitä, mitä EU:ssa tuolla tasolla sanotaan.”

Puolustusvaliokuntaa johtavan Häkkäsen mielestä Borrellin ajattelussa on eroa Naton viralliseen linjaan. Hänen mielestään kysymys siitä, edustaako Borrellin ajattelu EU-linjaa, pitäisi esittää ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr).

”Tämän kriisin iso opetus Naton ja EU:n välisistä suhteista on tähän mennessä on ollut se, että Nato hoitaa sotilaallista kovaa turvallisuustilannetta ja EU hoitaa laajaa kokonaisturvallisuuteen, pakotteisiin, puolustusteollisuuteen ja humanitaariseen apuun liittyvää kokonaisuutta. Molemmat roolit ovat erittäin tärkeitä, mutta rooleja ei kannattaisi kovin moneen kertaan sekoittaa, josta tässä vähän on kyse”, Häkkänen sanoo.

Häkkäsen mielestä Euroopan sotilaallisesta turvallisuudesta huolehtiminen ei suoraan kuulu Borrellille. ”Enemmänkin tarkkailisin tässä Jens Stoltenbergin sanoja”, Häkkänen sanoo.

Norjalainen Stoltenberg on Naton pääsihteeri, joka totesi Borrellista poiketen torstaina, ettei Nato paljasta yksityiskohtia tavastaan vastata mahdolliseen ydiniskuun. ”Jos Venäjä käyttää minkäänlaista ydinasetta Ukrainassa, seuraukset olisivat vakavat”, Stoltenberg sanoi.

EU:n ulkoasiasta vastaava Josep Borrell ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg neuvonpidossa Naton puolustusministerien kokouksessa torstaina.

Häkkäsen mukaan keskustelua ydinaseiskuista ja niihin vastaamisesta voi tulkita ydinasestrategiaan kuuluvan pelotteen kautta.

”Retoriikka on nyt samanlaista kuin kylmän sodan aikaan, samanlaista taiteilua, ja siinäkin viitekehyksessä tuoreet kommentit Euroopan mantereelta ovat uudenlaista ääneen ajattelua”, Häkkänen sanoo.

Lue lisää: Biden: Ydinaseet uhkana ensi kertaa sitten Kuuban ohjus­kriisin

”Mehän emme tiedä, minkälainen on USA:n tai Venäjän tosiasiallinen toimintamalli. Nehän eivät jaa tietoa edes liittolaisilleen. Luotan siihen, että USA on millilleen perillä pelistä, jota käydään julkisesti ja kulissientakaisesti.”

Häkkänen sanoo myös luottavansa siihen, että Yhdysvalloilla ja Venäjällä on asiassa yhteys.

”Ydinsotaa ei kumpikaan osapuoli voi lopulta voittaa. Kyllä se Kremlissä tiedetään. Tavanomainen sotiminen, vaikka se olisi miten raakaa ja veristä, on silti kaukana sen tuhon määrästä, joka aiheutuisi ydinsodasta. Kiina on myös tietoinen siitä, että ydinaseen käyttö muuttaa koko kansainvälisen politiikan aivan erilaiseksi, ja siinä tilanteessa Venäjä jää hyvin todennäköisesti yksin.”

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vas.) ja EU:n ulkoasioista vastaava Josep Borrell linjasivat tällä viikolla lännen vastausta Venäjän mahdolliseen ydiniskuun.

Lue lisää: Putinilla ei ole exit-strategiaa, sanoo diplomaatti René Nyberg

Tutkimusjohtaja Hanna Ojanen arvioi, että Macronin ja Borrellin puheet voisivat herättää Suomessa tervetulleen keskustelun ydinaseiden roolista. Suomi tunnettiin aiemmin aseriisuntaa ajavana maana, mutta parhaillaan olemme hakeutumassa ydinasepelotteen alle Naton jäseneksi.

Ydinaseista ei ole Suomessa keskusteltu, Ojanen sanoo.

”Meidän pitäisi Suomessa muodostaa kanta siihen, onko hyväksyttävää, että Suomea puolustetaan ydinaseilla ja miten näihin aseisiin ylipäänsä suhtaudutaan: mikä on pitkän ajan tavoite ydinaseiden suhteen, ja miten Naton ydinasedoktriiniin ylipäänsä pitäisi suhtautua.”

Ojanen muistuttaa, miten EU:n oma turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on mennyt tänä vuonna valtavasti eteenpäin. ”Borrellin sanat olivat selkeitä ja vahvasti sanottu EU:lta. Tämä on sitä uutta EU:ta”, hän sanoo.

”Toistaiseksi EU varmasti jättää ydinaseet Ranskalle ja Natolle, mutta myöhemmin, kun sota on ohi ja Venäjä on varmasti heikko, niin silloin EU:ssakin voisi olla näkymää siihen, että ydinaseista keskusteltaisiin.”

Ydinaseriisunta on vaikea pähkinä, sen Ojanen myöntää.

”Ydinaseriisunta on kaikkien hurskas toive ja tavoite, mutta vaikeaksi asian tekee se, että ensimmäisenä niistä ei kukaan halua luopua.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat