Li Andersson pitää kiinni varhais­kasvatus­lain tiukennuksista, vaikka työ­voima­pula syvenee

Hallitus on tällä kaudella kiristänyt varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta. Ensi kaudella mitoitusta pitää kiristää lisää, sanoo opetusministeri Li Andersson.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan varhaiskasvatukseen tulee luoda ”hyvän kierre”.

24.10. 2:00 | Päivitetty 24.10. 7:40

Opetusministeri Li Andersson (vas) ei kannata varhaiskasvatuslain muuttamista päiväkotien työvoimapulan helpottamiseksi.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) on ehdottanut varhaiskasvatuslain muuttamista niin, että päiväkodit voisivat palkata helpommin ammattikorkeakoulusta valmistuneita työntekijöitä.

Ennen ammattikorkeakoulujen sosionomiopiskelijoilla oli mahdollisuus pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajiksi osana tutkintoaan. Edellinen hallitus muutti lakia niin, että tämä mahdollisuus poistettiin.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on kertonut, että lakimuutoksen jälkeen opiskelu varhaiskasvatuksen sosionomiksi on menettänyt suosiotaan.

Anderssonin mielestä lakia ei ole syytä muuttaa. Ei, vaikka varhaiskasvatus kärsii niin pahasta työntekijäpulasta, että tilanne on pääkaupunkiseudulla jopa kriisiytynyt.

”Lakia ei olla avaamassa tämän hallituksen toimesta, kun se on juuri säädetty.”

Lain mukaan varhaiskasvatuksen opettajan ja varhaiskasvatuksen sosionomin nimikkeet on siis eriytetty toisistaan.

Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin henkilökunnasta yhden kolmasosan täytyy olla varhaiskasvatuksen opettajia, eli yliopistossa kandidaatintutkinnon suorittaneita työntekijöitä. Myös viimeistään vuonna 2019 opintonsa aloittaneet, varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomiopiskelijat saavat jatkossakin työskennellä pätevinä varhaiskasvatuksen opettajina. Yksi kolmesta työntekijästä voi olla sosionomi ja yksi voi olla lastenhoitaja.

Andersson perustelee kantaansa pedagogisen osaamisen tärkeydellä.

"Taustalla on se, että tietoisuus varhaiskasvatuksen merkityksestä myös oppimisen kannalta on lisääntynyt. Jos palaisimme vanhaan, olisiko viesti se, että yliopistojen tarjoama pedagoginen koulutus ei ole tärkeää?”

Eivätkö sosionomit voi toimia myös pedagogeina?

”Sosionomin tutkinto on erilainen. Siinä painottuu lapsen kasvun ja kehityksen ohella esimerkiksi sote-puolen yhteistyö, kun taas opettajan koulutuksessa painotetaan pedagogiikkaa”, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan laista on viestitetty huonosti. Koska jatkossakin yksi kolmasosa päiväkotien henkilökunnasta voi olla sosionomeja, on heille edelleen töitä varhaiskasvatuksen puolella.

”Perheiden ja lasten tuen tarve kasvaa, ja varhaiskasvatuksessa on iso tarve tiiviimmälle yhteistyölle sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Kaikki tämä puoltaa erittäin voimakkaasti sosionomien työpanoksen merkitystä.”

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden työoloja on pystyttävä parantamaan, Andersson sanoo.

Mitä päiväkotien henkilöstöpulalle sitten pitäisi tehdä, jos ei löysentää opettajien tutkintovaatimuksia?

Anderssonin mukaan varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja pitää yhä lisätä yliopistoissa. Lisäksi on huolehdittava, että halukkailla lastenhoitajilla ja sosionomeilla on mahdollisuus pätevöityä opettajiksi.

Yliopistojen aloituspaikkoja on lisätty jo tällä hallituskaudella. Viimeisten muutaman vuoden aikana valtio on laittanut lisäaloituspaikkojen rahoitukseen noin 30 miljoonaa euroa.

Myös työolojen parantamiseen täytyy kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, Andersson sanoo. Hän puhuu 3+1 -mallista, jonka avulla työntekijöiden kuormaa voitaisiin vähentää.

Mallilla Andersson tarkoittaa sitä, että päiväkotiryhmiin voitaisiin palkata ylimääräinen avustaja tai lastenhoitaja, jos tällaista työvoimaa on tarjolla.

”Saan paljon yhteydenottoja koulutetuilta ammattilaisilta siitä, että jos vain saisi avustajan ryhmään, se auttaisi arjen jaksamiseen hyvin paljon.”

Varhaiskasvatuksen työvoimapulan voi nähdä eräänlaisen huonon kierteen kautta.

Paremmat työolot ja kevyempi työtaakka olisivat tärkeitä asioita alan vetovoimalle, mutta kaikkia työpaikkoja ei esimerkiksi Helsingissä saada täytettyä.

Kun työvoimaa puuttuu, on arki rankempaa olemassa oleville työntekijöille. Tämä taas ei ole omiaan houkuttelemaan alalle lisää työntekijöitä tai pitämään vanhoista kiinni.

Anderssonin mukaan olisikin tärkeää, että alalle saataisiin luotua päinvastainen, eli hyvän kierre. Siksi hän on valmis puolustamaan esimerkiksi tiukempia henkilöstömitoituksia jopa tilanteessa, jossa vallitsee työvoimapula. Ajatus on siis se, että alan houkuttelevuus lisääntyy, kun valtio osoittaa panostavansa päiväkoteihin.

Andersson toivoo, että ensi hallituskaudella henkilöstömitoitusta tiukennettaisiin entisestään niin, että myös osa-aikaisesti päiväkodissa käyvät lapset laskettaisiin kokonaisina mitoitukseen, ja valtio osoittaisi siihen rahaa.

Hän on tätä mieltä, vaikka kertoo saaneensa kunnilta viestiä, että vaikeassa työvoimatilanteessa ei toivota suoria muutoksia suhdelukusääntelyyn.

”Toisaalta on vaikea nähdä, miten tilanne voisi muuttua paremmaksi, jos valtion taholta ei tule viestiä, että ollaan valmiita panostamaan varhaiskasvatukseen.”

Hallitus on jo tällä kaudella tehnyt lakimuutoksia, joilla ryhmäkokoja on pienennetty ja henkilöstömitoituksesta on tehty aiempaa tiukemmin säänneltyä. Aivan hallituskauden alussa palautettiin myös edellisen hallituksen poistama subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Henkilöstömitoitusta tulee kiristää edelleen, Andersson sanoo.

Työvoimapulasta ei voi puhua puhumatta palkoista.

Andersson kiittelee Helsingin kaupungin tuoretta päätöstä korottaa henkilöstön palkkoja niillä aloilla, joilla on työvoimapulaa. Korotuksia on luvassa esimerkiksi niissä päiväkodeissa, joissa on ollut vaikeuksia palkata päteviä varhaiskasvattajia.

”Kaikkein nopeavaikutteisimmat keinot työvoimapulaan ovat kuntapuolen käsissä”, Andersson sanoo.

Andersson sanoo, että hänen mielestään varhaiskasvatuksen ammattilaiset ansaitsisivat nykyistä enemmän palkkaa.

Kunnallisten päiväkotien työntekijöiden palkat ovat jo nousemassa, sillä he kuuluvat kesällä tehdyn kunta-alan työehtosopimuksen piiriin. Kunta-alan palkat nousevat sopimuksen mukaan vuosina 2023 ja 2024 keskimäärin vähintään kolme prosenttia.

Lue lisää: Tehyn selitys päivä­kotien työn­tekijöille raivostutti muun ay-liikkeen

Oikaisu 25.10. klo 10.53: Jutun aiemmassa versiossa sanottiin, että lakimuutos poisti sosionomeilta mahdollisuuden pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajiksi. Juttua on tarkennettu tältä osin: lakimuutos poisti mahdollisuuden pätevöityä opettajaksi osana sosionomien tutkintoa. Sosionomit voivat edelleen pätevöityä opettajiksi jatko-opiskelujen kautta. Jutussa sanottiin aiemmin virheellisesti myös, että vuodesta 2030 eteen päin päiväkotiryhmissä on oltava vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, eli yliopiston kandidaatintutkinnon suorittanut työntekijä. Todellisuudessa myös viimeistään vuonna 2019 opintonsa aloittaneet, varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomiopiskelijat saavat jatkossakin työskennellä pätevinä varhaiskasvatuksen opettajina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat