Lähteet HS:lle: Hallituksen työ on alkanut taas tökkiä ja rivit rakoilla

Seuraavat kolme viikkoa ratkaisevat, mikä on hallituksen toimintakyky mahdollisen kriisitalven aikana.

Hallituksen ydinviisikkoon kuuluvat keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin, vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo ja Rkp:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna_Maja Henriksson. Kuva on otettu hallituksen 1-vuotispäivänä 10. joulukuuta 2020.

24.10. 19:30 | Päivitetty 25.10. 13:49

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen rivit ovat alkaneet rakoilla ja työskentely tökkiä lokakuun aikana.

Hallituksessa on riidelty syksyn aikana muun muassa arvonnousuverosta, ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavasta laista, euroistamisen nimellä kulkevasta työllisyystoimesta, alueellisesta opintolainahyvityksestä, metsäpolitiikasta, saamelaislaista, biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta, palkka-avoimuutta koskevasta laista, tutkimus- ja kehitysrahojen verovähennyksestä, keskussairaaloiden sote-korvauksista ja noin paristakymmenestä muusta laista.

Osa hallituspuolueiden välisistä riidoista koskee lakeja, jotka hallitus on jo antanut eduskunnalle.

Hallituksessa on näkynyt samoja piirteitä kuin viime syksynä ja kesällä, kun eri puolueet puivat hallituksen kriisejä julkisuudessa ja arvostelivat julkisuudessa myös pääministeriä.

”Vaikeampaa tämä on kuin viime talvena”, sanoo yksi hallituslähde. Kaikista hallituspuolueista vahvistetaan, että hallituksessa on useita vaikeita jumeja.

Viime syksynä eniten äänessä oli kannatuskriisissä oleva keskusta, ja niin se on nytkin.

Tuoreimmassa Helsingin Sanomien kannatuskyselyssä keskustan kannatus oli alhaisempi kuin koskaan HS:n nykyisen kannatusmittauksen aikana.

Lue lisää: Keskustan kannatus romahti historiallisen matalaksi

Lue lisää: Keskustan ongelmien syyt ovat syvemmällä kuin puheen­johtajan esiintymisessä

Tammikuun aluevaalit sujuivat keskustalta hyvin. Niiden jälkeen hallitusrintama piti hyvin aina syksyyn asti.

Kevään aikana hallitus pääsi ilman julkista riitelyä sopuun monista hyvin vaikeista asioista, kuten useista ympäristölinjauksista.

”Kiistoja on niin paljon, että niitä varten on perustettu ministereistä ja valtiosihteereistä koottu ryhmä.”

Seuraavat kolme viikkoa ratkaisevat, mikä on hallituksen toimintakyky tulevana energiakriisin sävyttämänä talvena.

Lakien pitää mennä eduskuntaan viimeistään marraskuun puoliväliin mennessä, joten hallituksen pitäisi saada päätös jopa lähes sadasta lakiesityksestä. Niistä suurin osa on tosin teknisiä muutoksia eikä niistä tule kiista. Moni tekninen laki todennäköisesti siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.

Karsintaakin on tehty, sillä vielä pari viikkoa sitten eduskuntaan oli menossa noin 150 eri esitystä, joista tosin suurin osa pieniä muutoksia.

Lait ovat osin kasautuneet hallituskauden loppuun sen takia, että niiden valmistelu viivästyi koronaviruspandemian aikana. Silloin koronalait työllistivät eduskuntaa ja virkamiehiä.

On myös yleistä, että hallituskauden lopussa valmistuu iso määrä lakeja ja hallitus alkaa riidellä, kun puolueet haluavat kertoa olemassaolostaan äänestäjilleen ennen vaaleja.

Hallituksessa lakivyyhtiä ovat käsitelleet pääasiassa erityisavustajat, mutta kiistoja on niin paljon, että niitä varten on perustettu ministereistä ja valtiosihteereistä koottu ryhmä. Sitä johtaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Ryhmää on kutsuttu varjoviisikoksi. Termillä viitataan hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuvaan viisikkoon, joka yleensä käsittelee hallituksen vaikeimmat kiistat.

Suuria ja pieniä kiistoja on niin paljon, että talous-, energia-, EU- sekä ulko- ja turvallisuus­aiheisiin keskittyvän viisikon työtä on haluttu helpottaa perustamalla ryhmä selvittämään lakijumia.

Varjoviisikko kokoontui viime viikon lopulla ja pyysi ministeriöitä muuttamaan joitakin lakeja, jotta niistä löytyisi sopu.

Varjoviisikkoa johtaa vastikään äitiyslomalta palannut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Lokakuun toistaiseksi vakavin kiista on käyty eduskunnan käsittelyssä olevasta EU:n ennallistamisasetuksesta.

Sen mukaan EU-maiden pitää ennallistaa vähintään 20 prosenttia unionin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.

Kaikkialla metsiä ei kovin paljon ole, joten Suomen pitäisi ennallistaa metsiään ja järviään hyvin laajasti, jotta EU pääsisi tavoitteeseensa. Suomelle se tulisi maksamaan alkuperäisten arviolta mukaan jopa lähes miljardi euroa vuodessa, mutta merkittävästi alhaisempiakin arvioita on esitetty.

Kriitikkojen mukaan asetus siirtää liikaa toimivaltaa komissiolle asiassa, joka kuuluu Suomelle itselleen. Hallituksen kanta on myös, että asetus on liian kallis Suomelle.

Hallituksessa on jo kertaalleen saatu aikaiseksi yksimielinen kanta ennallistamisasetuksesta.

Se asetusta kohtaan varsin kriittinen, ja siinä vaaditaan monia muutoksia. Keskustan mielestä Suomen kannan pitää olla vielä tiukempi. Myös Sdp ja Rkp ovat varsin kriittisellä kannalla.

Kun eduskunnan talousvaliokunta käsitteli asetusta perjantain kokouksessaan, hallituksen rivit hajosivat.

Lue lisää: Hallitusrintama repesi luonnon ennallistamisessa

Pääministeripuolue Sdp ja keskusta asettuivat oppositiopuolue kokoomuksen ehdottoman päätöstiivistelmän taakse. Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat halunneet lievemmän loppukirjauksen, jossa kritiikkiä valtioneuvoston kantaa kohtaan ei olisi korostettu.

Asia kuulostaa pieneltä, ja hallitusryhmät ovat väheksyneet tapahtumaa. Kyse on kuitenkin erimielisyydestä, joka voi saada jopa hallitusta keikuttavia piirteitä.

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu sanoi maanantaina, että EU:n ennallistamisasetuksen torppaaminen on keskustan osalta hallituskysymys.

Eduskunnan kannan päättää lopulta suuri valiokunta.

”Kriittinen kanta ei riitä, sen pitää olla kielteinen. Suomen tulee ehdottomasti vastustaa asetuksen käyttämistä sääntelyvälineenä ja komission himoamaa valtaa metsiemme käytöstä. Tämän tulee olla keskustalle hallituskysymys. Niin isosta asiasta on kyse”, Aittakumpu kirjoitti tiedotteessaan.

Sunnuntaina Marin piti Ylen Pääministerin haastattelutunnilla mahdollisena, että Suomi äänestää ennallistamisesitystä vastaan, mikäli esityksestä ei saada riittävän hyvää.

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö hermostui Marinin ulostulosta.

”Pääministeri Sanna Marinin (sd) kyky pettää hallituksensa ohjelmassaan antamat luontolupaukset ei kyllä enää yllätä”, Niinistö ilmoitti maanantaina.

Myös arvonnousuvero voi nousta suureen rooliin seuraavien viikkojen aikana, vaikka kyseessä on vero, joka kohdistuu varsin pieneen joukkoon hyvin varakkaita ihmisiä. Arvostelijoiden maastapoistumis­veroksi nimittämä vero kohdistuisi Suomesta pois muuttavien henkilöiden omaisuuteen, jos omaisuus on kertynyt henkilön asuessa Suomessa.

Vasemmistopuolueet haluavat tilkitä verolla veropakolaisuutta. Siitä sovittiin, kun hallitus etsi lisätuloja.

Se oli keskustalle vielä vaikeamman osinkoveron laajennuksen vaihtoehto, mutta nyt keskusta sanoo, että se pitää perua, koska se ei ole tehokas vero.

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi viime viikolla, että vero pitäisi kuopata.

Oikaisu 25.10.2022 kello 13.45: Muutettu kirjoituksessa käytetty metsäasetus muotoon ennallistamisasetus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat