Turkista ei tule uusia uutisia ennen Ruotsin pää­ministerin vierailua, arvioi Matti Vanhanen

Suomalainen virkamiesdelegaatio matkustaa tiistaina Turkkiin edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Jos ratifioinnit venyvät keväälle, Suomen eduskuntavaalit eivät sekoita jäsenyyshanketta, uskoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Eduskunnan puhemies, keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen valokuvattuna syyskuussa.

25.10. 2:00

Oikeusministeriön virkamiehistä muodostuva valtuuskunta matkustaa tiistaina Turkkiin neuvonpitoon. Suomalaisdelegaation matkalta on turha odottaa pikaisia uusia uutisia Suomen Nato-jäsenyyden suhteen.

Näin arvelee eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk), sillä Turkkiin on ilmoittanut lähiaikoina matkaavansa myös Ulf Kristersson, Ruotsin vastavalitun oikeistohallituksen tuore pääministeri.

”Jos tällainen pääministerin matka on vireillä, on selvää, että ennen sitä uusia uutisia ei tule Turkista”, Vanhanen arvioi.

Kristersson ilmoitti viime viikon lopulla matkaavansa ”niin pian kuin mahdollista” Turkkiin ja tapaavansa maata johtavan Recep Tayyip Erdoğanin. Aloite matkasta on tullut Ruotsilta. Ruotsin pääministeri haluaa keskustella Turkin presidentin kanssa Nato-jäsenyydestä.

Turkki ja Unkari ovat ainoat Naton jäsenmaat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksia. Uutistoimisto Bloombergin tuoreiden tietojen mukaan Unkarin vahvistus voisi tulla joulukuussa.

Suomalaisdelegaation Turkin-matkan tarkempaa sisältöä ei Suomen puolelta ole vahvistettu, mutta turkkilaismedian mukaan kyse on luovutuspyynnöistä, joita Turkki on esittänyt Suomen lisäksi myös Ruotsille.

Lue lisää: Media: Suomen delegaatio neuvottelee Turkissa luovutus­pyynnöistä – Henriksson vahvistaa matkan muttei sisältöä

Vanhasen mukaan suomalaisten Turkin-vierailussa on kyse samoista asioista, joista Suomi, Ruotsi ja Turkki sopivat aiemmin yhteisessä pöytäkirjassa Naton Madridin-huippukokouksessa.

”Uskoisin, että suomalaisten ja myös ruotsalaisten idea on avata meidän oikeus­järjestelmää ja sitä, miten terroristilakeihin on tehty muutoksia jo ennen Nato-jäsenyyttä. Koetetaan saada heidät ymmärtämään, että olemme samalla viivalla muiden Nato-maiden kanssa”, Vanhanen sanoo.

Vanhanen pitää mahdollisena, että Turkin ratifiointi voi mennä ensi kesään. Tätä aikarajaa on pidetty esillä julkisuudessa myös aiemmin.

Turkissa järjestetään ensi kesäkuun puolivälissä vaalit, jossa maalle valitaan presidentti ja parlamentti. Näin ollen Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksia käytettäisiin politiikanteon välineinä Erdoğanin Turkissa aina vaaleihin saakka.

Myös Suomessa järjestetään ensi vuoden alkupuolella vaalit, mutta ne eivät katkaise jäsenyysprosessia. Ratifiointikierroksen päättymisen jälkeen jäsenyys palaa hakijamaihin, jolloin Suomessa hallitus tuo lakiesityksen aiheesta eduskuntaan.

Jos Turkin ja ehkä myös Unkarin ratifioinnit ajoittuisivat samaan aikaan kuin eduskunnan vaaliloma, eduskunta olisi kutsuttava erikseen takaisin koolle.

”Tämä olisi ilman muuta sellainen syy. Olen sanonut, että eduskunta tulee kyllä koolle heti, kun mahdollisuus on”, Vanhanen sanoo.

Eduskunta on tällä tietoa vaalilomalla maaliskuun alkupäivistä vaalipäivään, joka on huhtikuun toinen.

Viimeinen ratifioinneista voi osua myös myöhemmälle kevääseen eli Suomen eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan, jolloin uusi eduskunta on valittu, mutta uutta hallitusta ei ole vielä muodostettu. Tällöin Vanhasen arvion mukaan Nato-jäsenyys vahvistettaisiin erityisjärjestelyin.

”Sellaisessa tilanteessa arvelisin, että vanhan eduskunnan luottamusta nauttiva toimitus­ministeristö pitäisi yhteyttä uuden valitun eduskunnan eduskuntaryhmiin ja puolueisiin”, Vanhanen sanoo.

”En usko, että siinä jäätäisiin odottamaan uutta poliittista hallitusta vaan yhdessä katsottaisiin parlamentaarisesti, että annetaanko ratifiointipöytäkirja, ja uskon, että annettaisiin, sillä yhteisymmärrys on niin laajaa. Tämä on oma vakaa arvioni.”

Turkin ja Unkarin ratifiointeja voidaan joutua odottamaan vielä kuukausia.

Suomessa on kuitenkin puhuttu keväästä asti siitä, miten sotilasliiton isot jäsenmaat turvaavat Suomea eli että Suomella olisi jo turvatakuut. Suomen on myös nähty olevan jo sotilasliiton ”porstuassa”.

Näin totesi viimeksi maanantaina puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).

Lue lisää: Kaikkonen: Nato on tehnyt selväksi, että Suomi on ”jo tukevasti puolustusliiton porstuassa”

Olemmeko me jo Natossa ilman Turkin ja Unkarin ratifiointeja, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen?

”Sanoisin, että meillä on turvallisuudesta huolehdittu hyvin, ja yhteistyö on tiivistynyt etenkin keskeisten Nato-maiden kanssa erittäin paljon. Ja keskeisistä Nato-maista on tullut lausuntoja, että Suomessa ei tarvitsisi huolestua. Tietysti sopimuksen suomaa suoraa suojaa ei ole. Mutta jos ajatellaan mahdollisia pahantekijöitä ulkopuolella, niin he joutuvat kyllä ottamaan huomioon, että olemme hakemuksen jättäneet ja 28 jäsenmaata on sen jo ratifioinut.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat