”Olen oikeasti huolissani”, sanoo VM:n kanslia­päällikkö hallituksen valmistelemista uusista veroista

Juha Majasen mielestä hallituksen olisi syytä harkita niin sanotuista arvonnousu- ja työmatkaveroista luopumista. Verot on tulkittu startup-yrityksissä ”vihamielisiksi toimiksi”, hän perustelee.

Juha Majanen nousi valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi vuonna 2021.

25.10. 16:29 | Päivitetty 25.10. 16:59

Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen uskoo, että ministeriössä valmistellut hallituksen esitykset arvonnousuveroksi ja ”työmatkaveroksi” olisivat haitallisia Suomen talouskasvulle.

On poikkeuksellista, että keskeinen virkamies ottaa julkisesti kantaa hallituksen sopimiin esityksiin.

Esitysten tarkoituksena on ollut ennen kaikkea hillitä verosuunnittelua. Majasen mukaan uudet verot toisivat valtiolle vain vähän tuloja, mutta ne on tulkittu startup-yrityksissä ”vihamielisiksi toimiksi”.

Siksi esityksistä luopumista tulisi hallituksessa harkita, Majanen sanoo. Esityksiä ei ole vielä annettu eduskunnalle.

Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on suhtautunut itse valmistelemiinsa veroihin nuivasti. Viime viikolla Saarikko sanoi, ettei arvonnousuveroa tulisi hänen mielestään toteuttaa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vastasi Saarikon lausuntoihin, että hallituksessa sovituista esityksistä on pidettävä kiinni.

Lue lisää: Maasta­poistumis­verosta syttyi kiista: ”Saisi jäädä tekemättä”, sanoo ministeri Saarikko

Arvonnousuverolla olisi tarkoitus estää varakkaiden henkilöiden verosuunnittelua. Jos henkilö muuttaisi Suomesta alhaisen verotuksen maahan ja myisi omaisuuttaan siellä, Suomi saisi verottaa Suomessa asumisen aikana tapahtunutta arvonnousua.

Etenkin veron arvostelijat ovat kutsuneet sitä julkisuudessa myös maastapoistumisveroksi.

Vastaavankaltainen vero on hallituksen esitysluonnoksen mukaan käytössä useissa länsimaissa, kuten Tanskassa, Norjassa, Alankomaissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Niin sanotulla ”työmatkaverolla” eli taloudellisen työnantajan käsitteellä taas tarkoitetaan sitä, että Suomen verotusoikeus ulottuisi suomalaiselle taloudelliselle työnantajalle tehtyyn työhön, vaikka henkilön muodollinen työnantaja olisi ulkomailla.

Jo nyt ulkomaisia työntekijöitä verotetaan ensimmäisestä työpäivästä alkaen täällä muun muassa silloin, kun työnantaja on suomalainen, mutta veron on voinut välttää, jos palkan on maksanut muodollinen ulkomainen työnantaja.

Käytännössä uudistus koskisi joitain henkilöitä, jotka tulevat ulkomailta Suomeen työskentelemään tilapäiselle taloudelliselle työnantajalle. Jos työntekijä tulisi konsernin ulkopuolelta, verovelvollisuus alkaisi heti ensimmäisestä päivästä. Konsernin sisäisissä siirroissa veroja joutuisi maksamaan Suomeen, jos oleskelu kestää yli 14 päivää tai matkapäiviä kertyy vuoden aikana yli 45.

Molemmat valtiovarainministeriössä valmistellut esitysluonnokset saivat lainsäädännön arviointineuvostolta pyyhkeitä huonosta valmistelusta.

Kansliapäällikkö Majasen mukaan epäonnistuminen johtuu osin siitä, että eri puolueiden verotuksesta vastaavat erityisavustajat pyrkivät alusta asti vaikuttamaan esityksen sisältöön liian paljon.

”Ei ole ollut sellaista normaalia virkavalmistelua, että virkakunta tekisi esityksen ja pohtisi sopivia parametreja.”

Majasen mukaan esitysluonnoksissa olleita ongelmia on jossain määrin pystytty korjaamaan.

Hän sanoo silti olevansa ”oikeasti huolissaan” yrityksiltä tulleen palautteen vuoksi.

”Minuun on oltu paljon yhteydessä startup-yrityksistä, jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla huippuosaajista. Vaikka yhteydenotot ovat varmaan paljon edunvalvontaakin, niin startup-yhteisössä nämä verot tulkitaan – oikein tai väärin – vihamielisiksi toimiksi tai rangaistuksiksi.”

Majasen mielestä esimerkiksi verovälttelyn tilkitseminen on sinällään järkevä tavoite, mutta tätä tavoitetta ei ole kyetty elinkeinoelämälle viestimään.

Osaajia karkottavat verot voivat hänen mukaansa olla ristiriidassa sen kanssa, että hallitus ja eduskunta ovat sitoutuneet tekemään tutkimus- ja kehityspanostuksia kasvuhakuisen politiikan tukemiseksi.

Totesitte, että startup-yrityksissä on saatettu tulkita kaavailtujen verojen tavoitteet väärin. Onko verojen herättämä vastustus peruste esityksistä luopumiseen?

”Nämä esitykset ovat nyt menneet siihen asentoon, että kentällä niiden merkitys tulkitaan toisin kuin hallitus on ajatellut. Niihin on tullut aika paha stigma. Sillä voi oikeasti olla talouskasvua haittaava merkittävä vaikutus ainakin hetkellisesti.”

”Talouskasvun vaalimisen pitäisi olla meidän ykkösjuttumme. Siitä näkökulmasta pitäisi harkita, olisiko viisainta luopua näistä esityksistä.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat