Valtion pitäisi rahoittaa psykoterapeuttien koulutusta, ehdottaa tuore selvitys

Tällä hetkellä psykoterapeutin koulutus on yliopistojen liiketoimintaa, jota valtio ei voi rahoittaa. Koulutus maksaa opiskelijoille kymmeniä tuhansia euroja.

Selvitys vaatii psykoterapiakoulutuksen aseman virallistamista yliopistoissa.

26.10. 17:46

Tuore sosiaali- ja terveysministeriön selvitys vaatii psykoterapiakoulutuksen aseman virallistamista yliopistoissa. Muutos voisi selvityksen mukaan parantaa psykoterapian saatavuutta ja laskea koulutuksen hintaa.

Tällä hetkellä psykoterapeutin koulutus on yliopistoissa täydennyskoulutusta, eivätkä yliopistot saa koulutukseen rahoitusta valtiolta. Opiskelijat joutuvat maksamaan koulutuksensa itse. Hinta vaihtelee 25 000 eurosta 60 000 euroon riippuen psykoterapiasuuntauksesta.

Selvityksen tehneen nuorisopsykiatrian professori emeritan Eila Laukkasen mukaan paheneva terapiapula vaatii toimia.

”Nyt tarvitaan poliittista tahtoa muuttaa terapeuttikoulutuksen asema viralliseksi”, Laukkanen sanoo.

Terapian kysyntä on kasvanut, ja yli 65-vuotiaiden terapeuttien osuus kaikista terapeuteista on jo yli 35 prosenttia.

Lue lisää: Psykoterapia on ajautunut täyteen kaaokseen, 1 500 psykoterapeuttia kertoo HS:lle

Eduskunta hyväksyi toukokuun alussa kansalaisaloitteeseen sisältyneen ehdotuksen psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuuteen tähtäävän lainsäädäntötyön käynnistämisestä. Laukkasen tekemä selvitys on osa tätä työtä.

Käytännössä koulutuksen virallistaminen vaatisi muutoksia yliopistolainsäädäntöön. Psykoterapiakoulutus ei kuulu yliopiston lakisääteisiin tehtäviin, vaan se on yliopistojen harjoittamaa liiketoimintaa, jota valtio ei voi rahoittaa.

Siksi lakia pitää muuttaa ja valtion täytyy alkaa rahoittaa koulutusta, Laukkanen sanoo. Hänen tekemänsä selvityksen mukaan tämä vaikuttaisi suoraan opiskelijoilta perittäviin kustannuksiin.

Täysin ilmaista lakimuutos tuskin koulutuksesta silti tekisi, Laukkanen sanoo.

Pätevöityäkseen psykoterapeutiksi opiskelijan täytyy käydä itse terapiassa. Laukkanen pitää todennäköisenä sitä, että opiskelijan oma terapia jäisi jatkossakin opiskelijan itsensä maksamaksi. Sen laajuus riippuu siitä, mille psykoterapian alalle opiskelija on suuntautumassa.

”Psykodynaamisesti suuntautuneen terapeutin täytyy olla hyvin vahvasti perehtynyt omaan henkilöhistoriaansa. Esimerkiksi ratkaisukeskeisessä koulutuksessa omaa terapiaa tarvitaan taas vähemmän.”

Fakta

Kela tukee psyko­terapiassa käymistä

  • Kelan tukema aikuisten kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa.

  • Kela myöntää tuen kerrallaan vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi.

  • Kelan tukemaa psykoterapiaa voi antaa terapeutti, jonka koulutuksen Valvira on hyväksynyt. Psykoterapeutti on nimikesuojattu ammattinimike.

  • Psykoterapeuttikoulutus on täydennyskoulutus, jonka moni maksaa itse. Psykoterapiakoulutukseen hakevalla on oltava soveltuva tutkinto sekä sen päälle kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluista tai niitä vastaavista tehtävistä.

  • On olemassa erilaisia psykoterapiamuotoja, ja asiakkaalla on mahdollisuus valita niistä itselleen sopiva.

Lähteet: Kela, Valvira, Mielenterveyspooli, Helsingin yliopisto

Kansalaiselle terapeutin koulutuksen vakiinnuttaminen ja halventuminen voisi tarkoittaa tulevaisuudessa helpompaa pääsyä terapiaan.

”Pidän todennäköisenä, että näillä muutoksilla terapian saatavuus parantuisi”, Laukkanen sanoo.

Laukkasen mukaan koulutuksen muutokset voisivat helpottaa tilannetta paitsi yksityisellä, myös julkisella puolella. Psykoterapia tarkoittaa useimmille asiakkaille yksityisen palveluntarjoajan luona käymistä, joko Kelan tukemana tai kokonaan itse maksettuna, mutta myös julkiselta puolelta saatavaa psykoterapiaa pitäisi vahvistaa.

”Nykyään käy niin, että valmistuvat psykoterapeutit siirtyvät suoraan yksityiselle puolelle, koska koulutus on niin kallis. Julkisella puolella työskennellessä psykoterapeutin koulutus ei näy palkassa.”

Jos koulutuksen hintaa siis saataisiin alas, tulevaisuuden psykoterapeutteja olisi Laukkasen mukaan helpompi houkutella julkisen puolen psykiatriseen hoitoon.

”Tässä on aika isot asiat kyseessä. Psykiatrinen hoitojärjestelmä on ongelmissa, ja viihtyvyys alalla on laskenut", Laukkanen sanoo.

Tarvetta julkisen puolen psykiatriselle hoidolle on valtavasti. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet niin, että jo suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle on masennus.

”On paljon ihmisiä, joille ei riitä psykoterapiassa käyminen yksityisellä puolella, vaan he tarvitsisivat psykiatrista hoitoa.”

Psykoterapiakoulutuksen vakiinnuttamisen lisäksi tarvitaan Laukkasen mukaan muutoksia myös muihin alan koulutuksiin. Esimerkiksi halukkaat sairaanhoitajaopiskelijat voisivat opiskella psykologian ja psykiatrian perustiedot jo osana tutkintoaan.

Psykologiliitto on esittänyt terapeuttipulaan ratkaisuksi kaksiportaista mallia, jossa jo psykologian peruskoulutuksen suorittanut henkilö voisi toimia lyhytterapeuttina.

”Tästä syntyisi pohja, jos haluaisi opiskella eteen päin varsinaiseen psykoterapeuttikoulutukseen. Ja pelkästään lyhytterapiakin on monille potilaille tehokas apu.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat