Brittiläinen puolustus­vaikuttaja löytää juuri­syyn Venäjän hyökkäykselle yllättävästä suunnasta: Afganistanista

Suomessa vieraileva Tobias Ellwood johtaa Britannian parlamentin puolustusvaliokuntaa. Hänen mukaansa Nato-jäsenyyttä hakeva Suomi on tuomassa sotilasliittoon ”enemmän kuin mitä monella muulla Nato-maalla on tarjota”.

Britannian parlamentin puolustusvaliokuntaa johtava Tobias Ellwood kuvattiin keskiviikkona maan suurlähetystössä Helsingissä.

26.10. 18:49 | Päivitetty 28.10. 17:09

BrittiLäinen kansanedustaja Tobias Ellwood on ennen haastattelua tavannut presidentti Sauli Niinistön. Kättä on paiskattu myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ja eduskunnan puolustus­valiokunnan kanssa.

Tapaamiset liittyvät Ellwoodin Suomen-vierailuun, jossa hän Britannian parlamentin alahuoneen puolustus­valiokunnan puheenjohtajana on kuullut suomalaisten näkemyksiä turvallisuustilanteesta.

Viitaten keskusteluihinsa Ulkopoliittisessa instituutissa Ellwood kertoo saaneensa kuulla selvän huolen siitä, että Yhdysvallat voi välivaalien jälkeen perääntyä tuestaan Ukrainalle. Se voisi olla iso käänne Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa.

”Tämän viestin otan täältä mukaani Lontooseen ja yhdysvaltalaisille kumppaneille. Tässä meillä on tekemistä”, Ellwood sanoo.

Ellwood on Rishi Sunakia kannattanut konservatiivipoliitikko ja taustaltaan upseeri, joka on kotimaansa politiikassa profiloitunut juuri sotilasasioihin ja turvallisuuspolitiikkaan. Hän poikkeaa muista poliitikoista siinä, että hän on kokenut terrorismin vaikutukset läheltä.

Vuonna 2002 islamistiterroristit iskivät pommein yökerhoon Balin saarella Indonesiassa. Yli 200 kuoli. Uhrien joukossa oli Ellwoodin veli.

Kun Tobias Ellwoodilta kysyy, miten veljen kohtalo on vaikuttanut häneen, saa vastaukseksi analyysin Afganistanin lähihistoriasta ja siitä, miten maa on taas ajautumassa syvemmälle islamistien käsiin.

Ellwood puhuu siitä, miten ymmärtämätön länsi yritti viedä maahan arvojaan, miten koulupoikamaiset virheet henkilöityvät Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeldiin, miten Afganistanin presidentti Hamid Karzai oli ”meidän mies” ja miten Taleban lopulta tiesi paremmin, kuinka toimia.

”Se, mitä tapahtui veljelleni, vaikuttaa kaikkeen ajatteluuni. Pitää ymmärtää, että maailma on monimutkainen ja että demokratia kaipaa puolustamista”, Ellwood sanoo istuessaan Britannian Helsingin-suurlähetystössä pitkän pöydän ääressä.

Ellwoodin tulkinnassa Afganistan on myös yksi juurisyy Ukrainassa käytävään sotaan.

”Demokratia on kuin puutarha.”

Brittipolitiikassa on eletty sekavia aikoja, kun pääministerit ovat vaihtuneet. Ulko- ja puolustusministerit ovat kuitenkin pysyneet samoina, Ellwood muistuttaa.

”Hyvä puoli Britannian ulkopolitiikassa on aina ollut se, että vaikka hallitus vaihtuu, niin suorat muutokset ovat olleet vähäisiä”, hän sanoo.

Se on suomalaisten kannalta uutinen, sillä maan edellinen pääministeri, heinäkuussa erostaan ilmoittanut Boris Johnson kävi toukokuussa lupaamassa Suomelle turvatakuut.

”Olemme sitoutuneita kansainväliseen roolimme. Olemme sitoutuneita tukemaan demokratiaa kaikkialla maailmassa, on kyse sitten avustusohjelmista tai kovemmista keinoista, joilla suojelemme etujamme”, Ellwood sanoo.

”Demokratia on kuin puutarha. Jos et pidä huolta, kaikki alkaa rehottaa”, Ellwood tiivistää.

Hänen mukaansa demokratian puolustaminen on unohtunut monilta, mutta Ellwood on tehnyt sitä aivan konkreettisesti. Kun terroristi iski Lontoossa lähellä Britannian parlamenttia vuonna 2017, Ellwood juoksi ulos antamaan tekohengitystä haavoittuneelle. Uhri kuitenkin kuoli vammoihinsa.

”Te olette pitäneet katseen pallossa, olleet valppaina, kun lännessä monesta muusta tuli itseensä tyytyväisiä”, Tobias Ellwood analysoi suomalaisten puolustuspolitiikkaa.

Tobias Ellwood kehuu suomalaisten Venäjä-ymmärrystä. Hänen mukaansa Nato-jäsenyyttä hakeva Suomi on tuomassa sotilasliittoon ”enemmän kuin mitä monella muulla Nato-maalla on tarjota”. Onnistuneena esimerkkinä hän pitää suomalaista asevelvollisuutta.

”Te olette pitäneet katseen pallossa, olleet valppaina, kun lännessä monesta muusta tuli itseensä tyytyväisiä”, Ellwood analysoi.

Joistakin asioita Ellwood ei Suomen-vierailullaan ole kuulemma puhunut, kuten ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen.

”Olette ostamassa F-35-hävittäjiä, joten pääsy osaksi sotilasliiton sisällä toimivaa ydinase­liittoutumaan hoituu helposti, jos suomalaiset niin haluavat”, Ellwood sanoo.

Venäjän hyökkäyssodan syistä on esitetty erilaisia analyysiä, mutta brittiparlamentaarikon tulkinnassa syy löytyy maankolkasta, josta harvemmin tässäkään yhteydessä puhutaan.

”Minusta [Vladimir] Putin ei olisi aloittanut invaasiota Ukrainaan, jollei hän olisi nähnyt meidän kiinnostuksemme kuolevan Afganistanissa ja sitä, miten me luovutimme ja miten vähän meillä oli strategista kärsivällisyyttä”, Ellwood sanoo.

Yhdysvallat veti vuosi sitten elokuussa viimeiset joukkonsa Afganistanista.

Ellwood korostaa, miten turvallisuus ja talous liittyvät yhteen. Esimerkiksi hän ottaa Odessan sataman eteläisessä Ukrainassa.

”Olisimme helposti voineet luoda Odessaan humanitaarisen turvasataman ja olisimme voineet turvata sieltä lähtevät vehnälaivat. Jätimme sen sijaan Venäjälle sanansijaa, eivätkä laivat nyt liiku lainkaan siihen malliin, miten pitäisi.”

Tämän sanottuaan Ellwood kuvaile pitkästi, miten vehnälaivoista on ajauduttu askel askeleelta ruoka- ja talouskriisiin.

”Putin on häviämässä. Hänet on nöyryytetty.”

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu soitti viime viikon lopulla puolustusministereille Ranskaan, Turkkiin, Yhdysvaltoihin ja Britanniaan.

Ellwoodin mukaan ministerin puhelut pitää ottaa ”hyvin vakavasti”. Puheluissa Šoigu esitti epäilyn, että Ukraina käyttäisi ”likaista pommia” eli asetta, joka levittäisi radioaktiivista ainetta.

”Putin on häviämässä. Hänet on nöyryytetty. Maailman kolmanneksi suurin armeija on joutunut perääntymään ukrainalaisten edessä, joista monet ovat siviilejä, kylläkin koulutettuja. Tämä on ollut uskomattoman kiusallista Putinille, koska tämä sota on hänen.”

Ellwoodin tulkinnassa Putin ei halua tulla nähdyksi häviäjänä, ja siksi hän on pakotettu etsimään uusia keinoja.

”Hän muuttaa taktiikkaansa kuin [Adolf] Hitler toisessa maailmansodassa. Hän iskee siviileihin ja infrastruktuuriin ja yrittää näin katkaista ukrainalaisten moraalin. Helppo keino on lavastusstrategia ja likainen pommi. Sitten hän voi sanoa, että mitäs minä sanoin ja iskeä takaisin taktisella ydinaseella.”

Silloin sota siirtyisi toiselle tasolle. Lännellä olisi edessään vaikea kysymys: miten vastata.

”Nyt on sen mietinnän aika. Meidän pitää olla valmiina ja tulla väliin aikaisessa vaiheessa. Muuten syntyy tilanne, jossa ydinaseita on käytetty, ja kun se kynnys on ylitetty, paluuta ei ole.”

Ellwoodin mukaan ollaan hyvin vaarallisessa tilanteessa. Hänen näkemyksensä mukaan Naton kädet ovat kuitenkin sidotut.

”Nato, maailman mahtavin sotilasvoima, istuu käsiensä päällä eikä se pysty muodollisesti osallistumaan sotaan, mutta Nato-maat erikseen ja Ukrainaa tukeva liittouma on toiminut vallan hyvin.”

Ellwood korostaa, miten tällaisessa tilanteessa Britannian johtamat Jef-joukot nousevat arvoon. Suomi on ollut osa näitä pohjoisen Euroopan nopean toiminnan joukkoja vuodesta 2017.

”Minulle Jef on se joukko, joka pystyy vastaamaan nopeasti Venäjän toimiin. Pelkään, että Natolla tulee olemaan vaikeuksia löytää yksimielisyyttä ja saada toimilleen tukea Unkarilta ja Turkilta. Hehän hidastavat jo nyt teidän hakemustanne.”

Muokkaus 27.10. klo 15.44: Täsmennetty, että Ellwood viittaa puhuessaan Yhdysvaltoihin liittyvästä huolesta keskusteluihinsa Ulkopoliittisessa instituutissa.

Muokkaus 28.10. klo 17.09: Poistettu uutisesta kohta, josta saattoi saada kuvan, että Ellwood olisi puhunut Yhdysvaltoihin liittyvästä huolesta presidentin kanssa.

Lue lisää: Putin ei ole rationaalinen toimija, sanoo Bellingcatista tuttu Venäjä-asian­tuntija

Lue lisää: Venäläiset eivät ole huolissaan vaan kauhusta jäykkiä

Lue lisää: Venäjä kannattaa Zaporižžjan ydinvoimalan suoja-aluetta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat