Marin: Suomi ei aseta ydin­aseisiin liittyviä ennakko­ehtoja Nato-jäsenyydelle

Se, ettei Suomi etukäteen kieltäydy ydinaseista, ei tarkoita, että niitä oltaisiin tänne sijoittamassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui tiedotustilaisuudessa tiistaina.

1.11. 7:50 | Päivitetty 1.11. 13:20

Pääministeri Sanna Marin (sd) vahvisti tiistaina, että Suomi ei aio asettaa mitään ennakkoehtoja Nato-jäsenyydelleen, ei myöskään ydinaseisiin liittyen.

Marinilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, aikooko Suomi Nato-jäsenenä kieltäytyä ydinaseiden sijoittamisesta maaperälleen rauhan aikana.

”Suomi on sanonut, että emme aseta mitään ennakkoehtoja, mutta emme käy tästä aktiivisesti keskustelua nyt. Odotamme pääsyä jäseneksi, ja näistä asioista voidaan keskustella myöhemmin”, Marin vastasi.

Hän puhui yhteisessä tiedotustilaisuudessa kaikkien Pohjoismaiden pääministerien kanssa. He tapasivat tiistaina Helsingissä Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä.

Suomen johtavat poliitikot ovat aiemminkin todenneet, ettei Suomen Nato-jäsenyydelle nähdä järkeväksi asettaa etukäteen kansallisia varaumia.

”Tärkeintä on, että Suomi pyrkii Naton jäseneksi. Piste. Ei enempää eikä vähempää. Meillä ei ole erityisiä vaatimuksia tai varaumia, joita asettaisimme jäsenyytemme ehdoksi”, sanoi esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö puhuessaan Helsinki Security Forum -tapahtumassa syyskuun lopussa.

Se, ettei Suomi etukäteen kieltäydy ydinaseista, ei kuitenkaan tarkoita, että niitä oltaisiin tänne sijoittamassa.

Yhdysvallat on sanonut, ettei se aio sijoittaa ydinaseita Nato-maihin, jotka ovat liittyneet vuoden 1997 jälkeen. Myöskään mitään sotilaallisia tai strategisia syitä niiden sijoittamiseen Suomeen ei ole – päinvastoin: Suomi on niin lähellä Venäjän rajaa, että mahdollisessa sotatilanteessa voisi olla riski niiden jäämisestä vihollisen käsiin.

Lue lisää: Natossa Suomi joutunee pohtimaan muita ydin­aseisiin liittyviä kysymyksiä kuin niiden sijoittamista tänne – Näitä ne ovat

Pohjoismaiden johtajat keskustelivat Marinin mukaan tapaamisessaan siitä, miten Ukrainaa ja Moldovaa voitaisiin auttaa nykyistä enemmän. Hän totesi, että energiatilanne näissä maissa on huolestuttava.

”Meidän pitää varmistaa, että kaikesta kriittisestä infrastruktuurista kuten energiasta ja vedestä huolehditaan, jotta ihmiset voivat elää niin normaalia elämää Ukrainassa kuin mahdollista näissä olosuhteissa”, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Päämiehet vakuuttivat, että Ukrainan tukemista jatketaan monin eri tavoin. Tuoreelta Ruotsin pääministeriltä Ulf Kristerssonilta kysyttiin erikseen, onko Ruotsi edelleen sitoutunut sotilaalliseen apuun Ukrainalle ja onko maassa siitä poliittinen yhteisymmärrys. Hän vakuutti, että asiasta on yhteisymmärrys ja tukea ollaan vahvistamassa.

”Puolustusministeri aikoo kertoa lähipäivinä tarkemmin, miten se tehdään”, hän sanoi.

Myös Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi nousi tiedotustilaisuudessa esiin. Turkki ja Unkari ovat ainoat maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.

”Olisi tärkeää, että tämä tapahtuisi mieluummin ennemmin kuin myöhemmin”, Marin sanoi.

Marinin mukaan ei ole kuitenkaan Suomesta ja Ruotsista kiinni, milloin tämä tapahtuu.

Kristersson sanoi, että on keskustellut Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa ja sopinut menevänsä vierailulle Turkkiin. Kristersson sanoi ilmoittavansa täsmällisestä ajankohdasta, kun se on virallisesti vahvistettu.

Perjantaina AFP uutisoi virkamieslähteen mukaan, että Kristersson matkustaisi Turkkiin 8. marraskuuta.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ei ollut tiedotustilaisuudessa läsnä, koska maassa on tiistaina parlamenttivaalit.

Pääministerit osallistuvat iltapäivällä Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.

Ohjelmassa on myös presidentti Sauli Niinistön puhe neuvostolle. Puheen aiheena on pohjoismaisen yhteistyön merkitys muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

Pohjoismaiden neuvoston 74. istuntoviikko järjestetään tällä viikolla Eduskuntatalossa. Suomi toimii vuotuisen syysistunnon isäntänä, koska se on Pohjoismaiden neuvoston tämän vuoden puheenjohtajamaa.

Neuvosto on perustettu 70 vuotta sitten, ja se toimii virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarisena elimenä. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

Muokkaus 1.11. kello 13.20: Täydennetty uutista lisätiedoilla tiedotustilaisuudesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat