Sdp:n, keskustan ja Rkp:n edustajat äänestivät toisessakin valiokunnassa hallituksen aiemmin sopimaa kantaa vastaan

Ympäristövaliokunta on jo talousvaliokunnan jälkeen jo toinen valiokunta, jossa hallitusrivit repesivät ennallistamisasetuksen takia.

Ennallistamisasetuksessa kyse on kyse siitä, että heikentyneitä elinympäristöjä halutaan ennallistaa. Ilmakuvassa Juho Vaissin omistamaa peltomaata Yltiänjärven pohjoipuolella Keski-Suomessa. Peltomaalle on suunnitelmissa rakentaa kosteikko.

27.10. 17:20

Hallituspuolueiden Sdp:n, Rkp:n ja keskustan edustajat päätyivät torstaina eduskunnan ympäristövaliokunnassa arvostelemaan hallituksen kantaa EU:n luonnon ennallistamista käsittelevään asetusehdotukseen. He äänestivät samoin kuin valiokunnan oppositioedustajat.

Viime viikolla sama tapahtui talousvaliokunnassa.

Hallituksen rivit siis hajosivat molemmissa valiokunnissa. Ympäristövaliokunnassa vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat pysyivät hallituksen alkuperäisen kannan takana. Vasemmistoliiton Mai Kivelä sekä vihreiden Emma Kari ja Tiina Elo jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnan lausuntoon.

Valiokunnan lausunnossa todetaan, että ”valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen tulee vastustaa asetusehdotusta ehdotetussa muodossaan ja edellyttää asetusehdotusta koskevissa neuvotteluissa sen muuttamista”.

Kivelä sanoi tiedotteessaan, että ympäristövaliokunnan olisi pitänyt tukea hallituksen alkuperäistä kantaa.

”Nyt ympäristövaliokunta menee kritiikissään valtioneuvostoa pidemmälle, enkä voi tätä epärakentavaa ja luontokadon vakavuutta vähättelevää kantaa hyväksyä”, Kivelä kirjoittaa tiedotteessaan.

Ennallistamisasetuksesta on tullut syksyllä jälleen eripuraan ajautuneen hallituksen toistaiseksi vakavin kiista.

Asetuksessa on kyse siitä, että heikentyneitä elinympäristöjä halutaan ennallistaa. Niistä 20 prosenttia pitäisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä.

Ennallistamisella pyritään palauttamaan kohde luonnontilaan tai palauttamaan elinympäristölle tyypillisiä toimintoja poistamalla häiriöitä aiheuttavia tekijöitä.

Komission esityksen tavoitteena on luontokadon torjuminen. Esityksessä määritellään kullekin maalle tavoitteet esimerkiksi sille, miten alueita pitää palauttaa luonnontilaisiksi.

Moni on huolissaan ennallistamisesityksen kustannuksista Suomelle. Komission arvion mukaan ennallistamisasetuksen kustannukset ovat vuodessa Suomelle 930 miljoonaa euroa. Kustannukset olisivat EU:n kolmanneksi suurimmat Ranskan ja Espanjan jälkeen.

Hallituksen aiemmin sopima kanta on, että nykyisen ehdotuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia pyritään alentamaan merkittävästi. Nyt siis valiokunnissa Sdp:n ja keskustan edustajat ovat halunneet, että hallitus tiukentaisi aiemmin sopimaansa linjaa.

Ympäristövaliokunnan mielestä asetusehdotuksessa ongelmallista on muun muassa sen muoto asetuksena eikä direktiivinä. Valiokunta katsoi, että jos säädös annettaisiin direktiivinä, se jättäisi maille enemmän kansallista liikkumavaraa.

Metsätalouden osalta valiokunta katsoi, että velvoitetta luonnon heikentämättömyydestä tulisi voida tarkastella alueellisesti tai valtakunnallisesti, ”jotta sääntely ei johda tarkoituksensa vastaiseen kehitykseen”.

Esimerkiksi vihreän siirtymän edellyttämiä uusia uusiutuvan energian laitoksia pitäisi valiokunnan mukaan voida rakentaa, vaikka sen takia jouduttaisiin paikallisesti heikentämään jotain luontotyyppiä.

Oppositiopuolueet jättivät torstaina välikysymyksen hallitukselle ennallistamisasetusta koskien. Oppositio katsoo, että hallitus on asetuksen osalta laiminlyönyt vaikuttamistaan EU:n suuntaan.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat