Asiantuntijat arvioivat VM:n ehdotuksia: ”Piirun verran liian pitkälle viety kontrollia”

Valtiovarainministeriön seminaarissa esiteltiin tiistaina ehdotuksia siitä, miten julkisen talouden ohjausta pitäisi kehittää seuraavalla hallituskaudella.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkönä toimii Mika Niemelä.

2.11. 8:53 | Päivitetty 2.11. 12:46

Talousasiantuntijat kehuvat valtiovarainministeriön ehdotuksia julkisen talouden säännöiksi, mutta ovat epävarmoja esimerkiksi poliitikkojen sitoutumisesta sääntöihin.

Valtiovarainministeriön työryhmä esitti keskiviikkona valtion rahojen käyttöön uusia, aikaisempaa selvästi tiukempia sääntöjä. Tarkoituksena on, että valtion ja muun julkisen sektorin velkaantumisen kasvu saataisiin kuriin 2020-luvulla.

Lue lisää: Valtio­varain­ministeriö ehdottaa poliitikoille meno­sääntöjä, jotka toisivat Suomeen niukkuuden vuosi­kymmenen

Ministeriö järjesti keskiviikkona paneelikeskustelun, jossa talouden asiantuntijat kommentoivat ehdotuksia.

Keskusteluun osallistuivat toimitusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta (PTT), pääekonomisti Patrizio Lainà toimihenkilöiden keskusliitosta STTK:sta, kestävä julkinen talous -vaikuttavuusalueen johtaja Matti Okko Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV) ja ennustepäällikkö Päivi Puonti Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta (Etla).

Ehdotetut säännöt toimivat vain, jos kaikki puolueet sitoutuvat niihin. Asian­tuntijoilta kysyttiin paneelissa, miten tämä onnistuisi.

Etlan Puonnin mielestä poliitikkojen pitäisi ymmärtää, että julkisen talouden hyvä hoito ei ole este muille poliittisille tavoitteille, esimerkiksi hyvinvoinnin lisäämiselle, vaan niiden edellytys.

”Niin kauan kuin meillä kuuluu puheenvuoroja, joissa näitä asetetaan vastakkain ja julkisen talouden tervehdyttämistä halutaan viivyttää muiden poliittisten tavoitteiden takia, poliittinen sitoutuminen on vaikeaa.”

Lainà puolestaan toisti paneelissa STTK:n kannan siitä, että valtion kehysbudjetoinnissa pitäisi ottaa huomioon menojen lisäksi myös tulot eli verotus. VM ei ehdota menosääntöjä, sillä sen mielestä niihin sisältyisi ongelmia.

”Tulopuolen ottaminen mukaan olisi ehdoton edellytys sille, että se olisi riittävän joustava palvelemaan erilaisia poliittisia päämääriä”, Lainà sanoi.

Ministeriön laatima kokonaisuus on PTT:n Lahtisen mielestä hyvä, mutta hän kaipaisi siltä lisää joustavuutta. Hän pohti esitysten käytännön toteutusta.

”Tässä on piirun verran liian pitkälle viety kontrollia ja piirun verran liian vähän joustavuutta. Kukaan ei tiedä, minkä näköinen seuraava kriisi on.”

Lahtinen nosti esiin erityisesti hyvinvointialueiden rahoituksen aseman. VM ehdottaa, että esimerkiksi sote-uudistuksen aiheuttamiin yllättäviin menoihin voisi varautua erillisellä varauksella, joka ei olisi käytettävissä muihin menoihin.

”Se synnyttää sen ongelman, että kuinka suuri se on. Ja kun siellä on jokin luku, että hyvinvointialueet eivät ajattele, että se on jo heidän rahaansa”, Lahtinen sanoi.

Hänen mukaansa seuraavalla pääministerillä ja valtiovarainministerillä on ”näytön paikka” siinä, millaiseksi käytäntö hyvinvointialueiden suhteen syntyy.

Panelisteista myös Lainà kiinnitti huomiota hyvinvointialueiden asemaan. VTV:n Okko piti kuitenkin hyvänä, että hyvinvointialueiden rahoitus olisi kehyksen sisällä.

Huomiota asiantuntijoiden keskuudessa herätti myös ministeriön itselleen ehdottaman vallan määrä. Ministeriö ehdottaa, että kehysjärjestelmän poikkeuksista sovittaessa ne valmistelisi riippumattomana tahona VM:n kansantalousosasto.

Lainàn mielestä raportissa näkyi ”teknokraattisuus” ja hän huomautti, että kyse on poliittisista päätöksistä. Lahtinen arvosteli VM:n ehdottavan itselleen portinvartijan roolia.

”Annetaan aika paljon vastuuta kansantalousosastolle”, totesi myös VTV:n Okko.

Lue lisää: Valtio­varain­ministeriö ehdottaa poliitikoille meno­sääntöjä, jotka toisivat Suomeen niukkuuden vuosi­kymmenen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat