Vatt: Hallituksen velanotto ajaa Suomea kohti haaksirikkoa

Tutkimuskeskus pitää ”hämmästyttävänä”, että omista tavoitteistaan huolimatta hallitus ei tee päättäväisiä toimia velanoton vähentämiseksi.

Hallituksen johtoviisikko kertoi ensi vuoden budjettiesityksestä syyskuussa.

27.10. 11:23

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) moittii ankarasti hallituksen talouspolitiikkaa eduskunnan talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa. Lausunto käsittelee valtion ensi vuoden budjettiesitystä.

Vatt varoittaa valtiontalouden kroonisesta alijäämästä eli jatkuvasta velkaantumisesta. Ilman päättäväisiä toimia talouden tasapainottamiseksi ”riski talouden haaksirikkoutumisesta kasvaa”, tutkimuskeskus katsoo.

”Tältä pohjalta onkin hämmästyttävää, että talouspolitiikan nimetty päämäärä, kestävä julkinen talous, ei näy budjetissa sellaisina olennaisina toimenpiteinä, jotka merkittävästi tasapainottaisivat julkisen talouden tilannetta. On merkillepantavaa, että kohdatuista kriiseistä huolimatta ei ole ryhdytty toimiin”, ylijohtaja Mikael Collanin allekirjoittamassa lausunnossa sanotaan.

Hallituksen budjettiesitys on runsaat kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan lisävelanotolla.

Budjettiesitys sisältää myös hallituskauden ensimmäiset, runsaan 300 miljoonan euron leikkaukset. Säästöt ovat kuitenkin verrattain vähäisiä suhteessa budjettiesityksen yli 80 miljardin euron loppusummaan.

Vattin mukaan talouskasvu ei ainakaan lyhyellä aikavälillä riitä kuromaan alijäämää umpeen. Siksi menojen karsiminen olisi tutkimuskeskuksen mukaan välttämätöntä.

Vatt vaatii julkisen sektorin palveluiden, tulonsiirtojen ja tehtävien asettamista tärkeysjärjestykseen.

”Priorisoinnin jälkeen täytyisi tehdä päätöksiä siitä, mikä ei kuulu tärkeimpien tehtävien joukkoon ja mitä julkisrahoitteisia toimintoja lopetetaan.”

Vatt katsoo, että korkeasti koulutettujen henkilöiden maahanmuutto voi olla osaratkaisu julkisen talouden ongelmiin. Pelkästään sen varaan ei kuitenkaan voi laskea.

Tutkimuskeskuksen mielestä ratkaisuja tulisi hakea ennen kaikkea työn vastaanottamiseen voimakkaasti kannustavasta työvoimapolitiikasta.

Esimerkiksi koulutuksen määrärahoja tulisi Vattin mukaan ohjata aloille, joita uhkaa työvoimapula.

Tutkimuskeskuksen mukaan ”on myös syytä pohtia kriittisesti tulonsiirtojen vaikutusta työllisyyteen”. Viime vuosien kriisit eivät ole olennaisesti vaikuttaneet tulonsiirtoja nauttivien suhteelliseen elintasoon, Vatt katsoo.

Tulonsiirtoja ovat muun muassa työttömyystuet, asumistuet, toimeentulotuki ja eläkkeet.

”On nähtävä, että taloustilanteen heikentyessä kaikkien on osallistuttava taakanjakoon ja velan avulla saavutetusta elintasosta on tingittävä, jos näkymä ei anna muuta mahdollisuutta”, lausunnossa sanotaan.

Eduskunnan talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen julkistalouden pysyvästä rakenteellisesta alijäämästä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että julkisen talouden tasapainottamiseksi laaditaan ”strateginen pitkän aikavälin suunnitelma”.

Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset jättivät lausuntoon eriävät mielipiteet, joissa ne arvostelevat hallituksen talouspolitiikkaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat