Ministeri Paatero hoiva­yhtiöiden halusta korottaa hintoja: ”En ymmärrä”

Hoivayhtiöt vaativat hyvinvointialueilta lisää rahaa. Kuntaministeri Paateron mukaan valtio ei kaavaile lisärahoituksen antamista alueille.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) uskoo, että hoivayhtiöiden pyrkimys nostaa hintojaan ajaa alueita tuottamaan palveluita itse. ”Ehkä tämä on hyvä opetus siitä, että aina on hyvä varautua siihen, että toiminnot voidaan ottaa itse hoidettaviksi.”

30.10. 2:00 | Päivitetty 30.10. 16:02

Hallitus ei tässä vaiheessa kaavaile uusia päätöksiä lisärahasta hyvinvointialueille, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero (sd).

”Tällä hetkellä meidän puoleltamme ei ole minkäänlaista ajatusta tai tarvetta lähteä sellaiseen arviointiin”, Paatero sanoo.

Vuodenvaihteessa aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus on noussut taas keskusteluun, kun hoivajätti Attendon ja muiden yksityisten hoivapalvelujen tuottajien kerrottiin irtisanoneen sopimuksiaan hyvinvointialueiden kanssa. Ne haluavat neuvotella sopimuksia uudelleen niin, että niille maksettaisiin vanhuspalvelujen tuottamisesta nykyistä enemmän.

Lue lisää: Attendon irtisanomisten rajuus yllätti terveys­johtajat – ”Suututtaa”

Lue lisää: Hoivajätti Attendo irtisanoo vanhusten hoiva­kotien sopimuksia, arvostelee hallitusta hoitaja­mitoituksen muuttamisesta

Attendon mukaan kustannuksia ovat jo tänä vuonna nostaneet kiihtyvä inflaatio ja vanhustenhoidon niin sanottu hoitajamitoitus. Uusi laki vaatii entistä enemmän hoitajia ympärivuorokautiseen hoivaan.

Huhtikuun alussa voimaan astuva hoitajamitoituslaki edellyttää, että 1. huhtikuuta 2023 alkaen ympärivuorokautisessa hoivassa tulee olla 13 hoitajaa 20 asiakasta kohti. Ensi vuoden joulukuussa mitoitus kiristyy 14 hoitajaan 20 asiakasta kohti.

Hoivayhtiöt vaativat uusiin sopimuksiin jopa kymmenien prosenttien korotusta, mikä luonnollisesti lisää hyvinvointialueiden kustannuksia.

Paateron mukaan uhka vanhustenhoivan kasvavista kustannuksista ei vielä itsessään anna aihetta arvioida alueiden perusrahoitusta ensi vuodelle uudestaan.

”Rahoitusjärjestelmää ei ole tässä kohti mahdollista lähteä muokkaamaan sen takia, että eri alueilla olevia sopimuksia irtisanotaan.”

Hyvinvointialueet on pitkin syksyä kertoneet, että niiden mielestä ensi vuodelle budjetoitu rahoitus on riittämätöntä.

Rahoituksen pohjana ovat kuntien tämän vuoden talousarviotietojen mukaiset siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset. Tähän tasoon on tehty kuuden prosentin korotus eli lisätty 1,3 miljardia euroa.

”Se sisältää korotukset uusista tehtävistä, kuten hoitajamitoituksesta, ja palvelutarpeen kasvusta. Siinä on myös lakiin kirjattu indeksi mukana. Rahoitus asukasta kohden lisääntyy ensi vuonna jokaisella alueella”, Paatero sanoo.

”Ehkä tämä on hyvä opetus siitä, että aina on hyvä varautua siihen, että toiminnot voidaan ottaa itse hoidettaviksi.”

Paateron mukaan rahoitustarvetta seurataan tarkkaan koko ajan sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa.

”Meillä on muitakin avoimia kysymyksiä, kuten inflaation ja palkkaratkaisun vaikutukset. Rahoituksessa on monta osaa, jotka realisoituvat vuoden vaihteen jälkeen, ja yksityisten yritysten kanssa tehtävät sopimukset ovat tässä yksi elementti.”

Lisäksi laki sallii tietyissä raameissa kertaluonteisen lisärahoituksen antamisen alueelle, jos perusoikeuksiin kuuluvien palvelujen toteutuminen on vaarassa.

”Kyllähän kaikille ihmisille se palvelu joka tapauksessa turvataan.”

Paateron mielestä hoivayhtiöiden päätös irtisanoa sopimuksia on hämmentävä.

”Totta kai sielläkin kustannukset kasvavat esimerkiksi palkkaratkaisun takia. Mutta hoitajamitoituksen on tähänkin mennessä pitänyt olla 0,6 hoitajaa, ja nyt se nousee ensi keväänä vasta 0,65 hoitajaan. En ymmärrä, miten tämä voisi nostaa kustannuksia niin radikaalisti, että vaadittaisiin 20–30 prosentin korotukset.”

Paatero uskoo, että hoivayhtiöiden vaatimukset korotuksista ajavat alueita tuottamaan palveluja enemmän itse.

"On hyvä, että meillä on monituottajamalli. Mutta ehkä tämä on hyvä opetus siitä, että aina on hyvä varautua siihen, että toiminnot voidaan ottaa itse hoidettaviksi.”

Sote-uudistuksen toimintaperiaate on, että valtio antaa alueille tietyn summan rahaa. Alueet tekevät itse tarvittavat muutokset toiminnassaan, jotta rahat saadaan riittämään. Paatero toivoo alueilta tällä hetkellä malttia.

”Ensi vuodelle on olemassa epävarmuustekijöitä, mutta taloutta pitää katsoa kolmen vuoden suunnittelujaksolla. Talous pitää saada tasapainoon vuosien 2023, 2024 ja 2025 aikana.”

Paateron mukaan alueet ovat keskenään erilaisissa tilanteissa, kun niiden toiminta alkaa. Osalla alueista on ollut jo aiemmin käytössä kuntayhtymämalli sote-palvelujen järjestämisessä, joten niillä muutokset ovat pienempiä.

”Joillain alueilla ollaan enemmän huolissaan, ja osa joutuu varmasti aloittamaan alijäämäisellä budjetilla. Osalla budjetti on varmasti paremmin vedettävissä plus miinus nolla -tasoon.”

Paatero sanoo uskovansa, että aluilla saadaan aikaan säästöjä tehostamisella jo ensi vuoden aikana. Olennaista kuitenkin on, että tasapaino saavutetaan muutaman seuraavan vuoden aikana.

”Meidän viestimme kentälle on se, että heti alussa on tärkeintä, että ihmisten palvelut turvataan, ja että esimerkiksi palkanmaksu toimii. Seuraavassa vaiheessa voidaan alkaa miettiä, miten toimintaa voidaan tehostaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat