Puolue­johtajat kommentoivat VM:n vaatimusta talous­kurista: kaksi vastausta erottuu

HS kysyi eduskuntaan valittujen puolueiden johdolta, olisivatko ne valmiita pidättäytymään menolisäyksistä ja kirjaamaan seuraavaan hallitusohjelmaan listan yhteensä miljardien eurojen menoleikkauksista ja veronkiristyksistä, kuten valtiovarainministeriö ehdottaa.

Matias Mäkynen (sd), Ville Tavio (ps), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas), Anders Adlercreutz (r), Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (liik)

2.11. 18:04

Eduskuntapuolueiden johdosta tulee pääosin tukea valtiovarainministeriön (VM) virkamiesten esityksille nykyistä tiukempaan taloudenpitoon sitoutumisesta.

Julkisesta velkaantumisesta huolestuneen ministeriön mielestä hallitusten pitäisi jatkossa nimetä hallitusohjelmissaan menoleikkaukset ja muut toimenpiteet, joilla velan kasvua hillitään miljardeilla euroilla.

Ministeriön mukaan velkakierre pitää katkaista, jotta Suomi kykenee rahoittamaan muun muassa uusia kriisejä sekä väestön vanhenemisen ja ilmaston lämpenemisen seurauksia.

Lue lisää: Valtio­varain­ministeriö ehdottaa poliitikoille meno­sääntöjä, jotka toisivat Suomeen niukkuuden vuosi­kymmenen

Lue lisää: Asiantuntijat arvioivat VM:n ehdotuksia: ”Piirun verran liian pitkälle viety kontrollia”

Velkaantumista voidaan vähentää karkeasti ottaen joko leikkaamalla nykyisistä julkisista menoista, kiristämällä verotusta tai rakenteellisilla uudistuksilla.

Puoluejohtajista vasemmistoliiton Li Andersson ja Liike Nytin Harry Harkimo muista poiketen arvostelevat VM:n työryhmän esityksiä. Andersson pitää ministeriön esityksiä menokurista liian tiukkoina, Harkimo taas liian löysinä.

HS kysyi eduskuntaan valittujen puolueiden johdolta, olisivatko puolueet valmiita pidättäytymään menolisäyksistä ja kirjaamaan seuraavaan hallitusohjelmaan listan yhteensä miljardien eurojen menoleikkauksista ja veronkiristyksistä.

Matias Mäkynen, Sdp:n varapuheenjohtaja:

”Ministeriön ehdotukset tuntuvat asioilta, joiden kanssa voidaan elää. Sdp tulee ottamaan kantaa lähiviikkoina sopeutukseen. Olemme valmiita sitoutumaan valtiontalouden tasapainoon ja velkasuhteen laskemiseen.”

”Pelkät leikkaukset eivät kuitenkaan ole itseisarvo, vaan tarvitaan kestävää talouskasvua ja sitä kautta voidaan saavuttaa kestävä budjettitalous. Kyllä varmasti leikkauksiakin tarvitaan, mutta ei tätä tulla ratkaisemaan pelkillä leikkauksilla.”

Ville Tavio, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja

”Esitys on oikeanlainen. Kehyksistä täytyy pitää kiinni. Perussuomalaiset on sitoutunut miljardin euron menoleikkauksiin, mutta kokonaisveroastetta ei saa kiristää. Säästäisimme kehitysavusta, ei-työperäisen maahanmuuton menoista, ilmastotoimista ja kasvavasta EU-byrokratiasta.”

”Veroja pitäisi pystyä keventämään sieltä, missä verotus on noussut kohtuuttomaksi. Asiaa pitää katsoa sen kautta, että missä kohtaa liiallinen verotus vaikuttaa kulutukseen.”

Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja:

”Tuen VM:n linjaa isossa kuvassa. Virkamiehet haluavat palauttaa vastuullisuuden talouspolitiikan tekemiseen. Esitin vuosi sitten niin sanottua velka-ankkuria, jossa on sama ajatus. Jatkuva velkaantuminen yhdistettynä talouden epävarmuuteen johtaa siihen, että ensi vaalikaudella on pakko toimia.”

”Sopeutuksen sisällöistä voi sitten keskustella. Minusta kokonaisveroastetta ei talouskasvun näkökulmasta ole varaa nostaa, mutta verotuksen painopistettä voi muuttaa.”

Annika Saarikko, keskustan puheenjohtaja:

”Keskusta on sitoutunut siihen, että kukin hallitus asettaa itselleen vaalikauden ajaksi menoraamin. Järjestelmä on osoittanut tarpeellisuutensa, ja puolustamme sen tarvetta jatkossakin. Lähtökohta on, että velanottoa on vähennettävä ja talouden kestävyyttä parannettava.”

”Varmasti menoleikkauksia ja veromuutoksia tarvitaan, mutta tarvitaan myös talouskasvua. Pidän perusteltuna sitä, ettei VM esitä veromuutosten sisällyttämistä kehysmenettelyyn.”

Maria Ohisalo, vihreiden puheenjohtaja

”Julkisen talouden ohjausta pitäisi muuttaa laajemmin niin, että se ottaisi huomioon myös esimerkiksi verotulojen muutokset ja mahdollistaisi välttämättömät investoinnit, kuten vihreän siirtymän ja ilmastokriisin ratkomisen. Ohjauksessa pitäisi painottaa sekä meno- että tulopuolta. Meillä on verotukia ja erilaisia tehottomia ratkaisuja, kun käytetään esimerkiksi alempia verokantoja sen sijaan, että annettaisiin suoria tukia.”

”Vihreiden tavoite on, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035, ja silloin talous olisi myös tasapainossa. Varmasti täytyy tehdä menovähennyksiä esimerkiksi verotuista, ja miettiä prioriteetteja menojen suhteen.”

Li Andersson, vasemmistoliiton puheenjohtaja:

”Pidän vaikeana löytää leikkauskohteita miljardien eurojen edestä. Meillä ei ole esimerkiksi varaa palata koulutusleikkausten tielle. Tuottavuuden lisääminen ja koulutustason nostaminen vaatisi edelleen resursseja.”

”Vasemmistoliitto haluaa keskittyä nyt nimenomaan tulopuoleen [eli verotukseen]. VM ei kuitenkaan vieläkään esitä tulojen ottamista kehysjärjestelmään, vaikka tulot ovat valtiontalouden tasapainolle yhtä tärkeitä kuin menot. Tämä on suurin kritiikin kohteeni esitykseen.”

Anders Adlercreutz, Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja:

”Emme ole puolueen sisällä esitystä vielä tarkastelleet. Mutta henkilökohtaisesti ajattelen, että on perusteltua ja järkevää asettaa valtiontalouden tasapainottamiselle numeeriset tavoitteet.”

”Olemme lähteneet siitä, että verotusta ei tulisi kiristää mutta sen rakennetta voisi muuttaa. Tässä tilanteessa, epävarmuuksien keskellä, ei ole vielä järkevää sanoa, mikä osuus talouden tasapainottamisessa on tulopuolen vahvistamisella ja mikä osuus menojen karsimisella.”

Sari Essayah, kristillisdemokraattien puheenjohtaja:

”Ei tässä muuta poliittista signaalia ole virkamiestasolta otettu, kuin että nyt on tosi kyseessä, jos meinataan saada valtiontalous jollain tapaa tasapainotettua.”

”Meidän poliitikkojen tehtävä on miettiä, mikä on mahdollisten menoleikkausten ja veronkiristysten osuus tässä asiassa. Ja toisaalta mitkä ovat ne kasvua tukevat toimenpiteet, joilla pyritään työllisyyden ja verotulojen kasvattamiseen. En lähde tämän esityksen pohjalta ottamaan kantaa toimenpiteisiin.”

Harry Harkimo, Liike Nytin puheenjohtaja

”Esitys on aivan liian löysä. Poliitikot ovat vallanhimoisia ja lyhytnäköisiä, ja siksi budjetin kehykset pitäisi kirjata lakiin. Saman pitäisi koskea velkakattoa. Jos meillä olisi jonkinlainen katto, ja jos se haluttaisiin ylittää, niin siihen pitäisi tarvita kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa. Eihän kehyksillä ole mitään merkitystä, jos ne voi ylittää, jos huvittaa.”

”Totta kai Liike nyt on valmis tekemään menoleikkauksia, ja niiden yhteismäärän pitäisi olla puolesta miljardista miljardiin.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat