Tutkimus: Sosiaali­etuuden maksu vain kerran kuussa vähentää säästämistä ja lisää kulutusta

Säästämisen havaittiin olevan noin 3-5 prosenttia vähäisempää ihmisillä, joille etuus maksettiin kerran kuussa. Myös kulutusluottojen käyttö lisääntyi tukensa kerran kuussa saaneilla.

Vattin mukaan kerran kuussa maksettava etuus johti 4,3 prosenttia korkeampaan kokonaiskulutukseen.

31.10. 11:30

Sosiaalietuuksien maksupäivien määrällä kuukauden sisällä on huomattava vaikutus siihen, kuinka paljon etuuksien saaja kuluttaa ja kuinka paljon panee säästöön. Tähän johtopäätökseen tultiin uudessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tutkimuksessa.

Säästämisen havaittiin olevan noin 3–5 prosenttia vähäisempää ihmisillä, joille etuus maksettiin kerran kuussa. Heitä verrattiin tukensa kahdessa osassa saaneisiin.

Etuuden maksupäivän jälkeen kuluttaminen pelkästään välittömiin, heti kulutettaviin hyödykkeisiin nousi hetkeksi jopa noin 24 prosenttia.

”Kulutuspiikit eivät selity sillä, että ostettaisiin vain kestotavaraa tai vyötä kiristettäisiin merkittävästi loppukuusta. Päinvastoin kerran kuussa maksettava etuus johti 4,3 prosenttia korkeampaan kokonaiskulutukseen”, kertoo tiedotteessa Vattin johtava tutkija Tuomas Matikka.

Näyttöä saatiin myös siitä, että kulutusluottoja käytettiin enemmän kerralla tukensa saaneiden keskuudessa. Vattin mukaan kulutuspiikkejä siis rahoitettiin lainaamalla enemmän tai säästämällä vähemmän.

”Nämä tekijät olisi hyvä huomioida, kun sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohtia suunnitellaan. Esimerkiksi jakamalla etuuksia useampiin maksupäiviin voidaan sekä tasata sosiaalietuuksien saajien kulutusta kuukauden sisällä että vaikuttaa säästämispäätöksiin. Useampi maksupäivä lisää säästämistä ja mahdollisesti vähentää kulutusluottoja”, Matikka sanoo.

Tutkimus perustui rekisteritietoihin aikaisemmin voimassa olleesta eläkemaksujen eritahtisesta maksamisesta. Vuoteen 2013 asti Suomessa oli käytössä järjestelmä, jossa kansaneläkkeen maksupäivät vaihtelivat sukunimen alkukirjaimen perusteella.

Ihmiset, joiden sukunimen alkukirjain osui aakkosissa A:n ja K:n välille, saivat tyypillisesti sekä työ- että kansaneläkkeensä alkukuusta. Muiden eläkkeet jakautuivat tasaisemmin kuukauden eri päiville, sillä työ- ja kansaneläkkeet maksettiin eri aikaan kuusta.

Vattin mukaan tästä järjestelystä syntyi aineisto, josta pystyttiin luotettavasti selvittämään maksupäivien vaikutusta kulutukseen ja säästämiseen, kun tiedot yhdistettiin muihin aineistoihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat