Marinin mukaan olemme liian riippuvaisia Kiinasta, mutta voiko siitä irtautua? Ei kannata, sanoo professori

Euroopan riippuvuus Kiinasta on niin suurta, että maan kanssa ei kannata alkaa katkoa kauppasuhteita, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin.

Pääministeri Sanna Marin (sd) on peräänkuuluttanut irtautumista Kiina-riippuvuuksista. Tutkimusprofessori Mikael Mattlinin mukaan irtautuminen olisi vaikeaa.

31.10. 18:32

Poliitikkojen huoli Kiina-riippuvuudesta on ymmärrettävä. Käytännössä Kiinasta irtautuminen on lyhyellä aikavälillä kuitenkin lähes mahdotonta. Näin sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin.

Taloudelliset suhteet Kiinaan ovat herättäneet paljon keskustelua Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. On laajasti arvioitu, että energiariippuvuus Venäjästä oli virhe, koska nyt maa voi kiristää Eurooppaa kaasun hinnalla.

Erityisen painokkaasti asiaa on kommentoinut pääministeri Sanna Marin (sd).

"Olemme liian riippuvaisia Kiinasta. Meillä pitää olla omaa eurooppalaista kyvykkyyttä, sillä muuten asetamme itsemme alttiiksi kiristykselle ja vaikuttamispyrkimyksille. Ja asetamme kansalaiset ja yhteiskunnat tulevaisuudessa tilanteeseen, jossa emme pysty huolehtimaan ihmisten kriittisistä tarpeista”, Marin sanoi sunnuntaina HS:n haastattelussa.

Lue lisää: Sanna Marin ei kuulosta samalta kuin seitsemän vuotta sitten – Pääministerinä hänen aatemaailmansa vaikuttaa muuttuneen

Mattlinin mukaan huolen kanssa ollaan pahasti myöhässä, koska Kiinan-kauppa on niin Suomessa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin paisutettu suureksi. Suomen tuonnista jo 9 prosenttia on suoraan Kiinasta.

”Ongelma on se, että kaupassa on kategorioita, joissa Kiinaa on hyvin vaikeaa korvata lyhyellä aikavälillä.”

Kannettavista tietokoneista kaksi kolmasosaa ja matkapuhelimista lähes puolet tulee Kiinasta. Joidenkin maametallien kohdalla Kiina vastaa lähes kaikesta tuonnista, ja myös antibioottien vaikuttavien aineiden kohdalla Kiinan osuus on hallitseva.

”Jos kauppasuhteet yhtäkkiä katkeaisivat, meiltä loppuisivat monet antibiootit.”

Marin sanoi HS:n haastattelussa, että Euroopan täytyy panostaa lisää tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusiin teknologioihin. Mattlinin mukaan ajatus on hyvä, mutta esimerkiksi puolijohteiden suunnittelussa EU on tällä hetkellä mitätön toimija Yhdysvaltojen, Taiwanin ja Kiinan rinnalla.

”Tänä päivänä meiltä viedään raaka-aineita Kiinaan, ja sieltä tuodaan huipputeknologiaa.”

Mattlinin mukaan tapa, jolla Kiinasta puhutaan, on muuttunut nopeasti.

”On vähän hassua, että asiat, joiden aiemmin ajateltiin olevan vain kauppaa, ovatkin nyt riskejä. 2010-luvun alkupuolella monessa EU-maassa, myös Suomessa, suorastaan kerjättiin kiinalaisia investointeja tänne.”

Mattlin sanookin, että jos Kiina-riippuvuus huolestuttaa, on Suomessa ja Euroopassa peiliin katsomisen paikka.

”Esimerkiksi maametallien tuotantoa emme ole itse halunneet tänne, koska se on saastuttavaa. Ei se ole niin, että Kiina olisi pelkästään itse strategisesti rakentanut tällaisen tilanteen, vaan ihan yhtä lailla me olemme halunneet työntää tietyt toiminnot sinne.”

Mitä Suomen ja Euroopan kannattaa siis nyt Kiina-riippuvuutensa osalta tehdä? Kiina ei käy Venäjän tavoin sotaa, mutta on silti autoritäärinen valtio, jonka kanssa Eurooppa ei jaa samanlaista käsitystä demokratiasta ja ihmisoikeuksista.

Mattlinin mukaan tilanne on hankala, koska riippuvuus on niin suurta.

”Koska tilanne on tämä, ei ole kovin järkevää alkaa katkaisemaan kauppasuhteita.”

Riippuvuuksien kartoitus ja vaihtoehtojen miettiminen on Mattlinin mielestä järkevää kansallisesti, EU-tasolla ja yrityksissä.

Eurooppa on kaupan lisäksi sidoksissa Kiinaan maan tekemien investointien lisäksi, ja erityisesti tiettyjä investointeja on Mattlinin mukaan syytä arvioida kriittisesti. Kiina omistaa Euroopasta kriittistä infrastuktuuria, kuten satamia.

”Jos investoinneilla on tiivis yhteys Kiinan valtioon, täytyy olla varuillaan.”

Venäjän energiakaupasta on Mattlinin mukaan myös opittavissa se, että yksittäisten yritysten ei kannata olla liian riippuvaisia Kiinasta.

”Ei kaikkia munia samaan koriin, niin kuin joillain yrityksillä Venäjän kohdalla oli.”

Venäjän ja Kiinan välille on myös syytä tehdä ero, Mattlin sanoo. Hänen mukaansa Kiinalla on korkeampi kynnys lähteä vastaavanlaiseen toimintaan, kuin mitä Venäjä energiakiristyksellään tekee,

”Jos katsotaan puhtaasti kauppaa ja talouden kokoa, niin Kiina oli Yhdysvalloille 10 kertaa ja Euroopalle kolme kertaa niin iso kumppani kuin Venäjä ennen Ukrainan sotaa. Kiina on niin paljon kauppaa käyvä talous, että sen ei kannata ihan pienestä lähteä tekemään tällaisia liikkeitä.”

Mattlinin mukaan Kiina-riippuvuus ei aiheuta Suomelle akuuttia uhkaa.

”Mutta ei tietenkään pidä olla sinisilmäinen. Pitää tunnistaa ongelmat ja katsoa, mitkä ovat kriittisiä pidemmällä aikavälillä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat