”Huolestuttavaa”, sanoo sisä­ministeri ulkomaalais­taustaisten osuudesta katu­jengeissä

Jengiväkivaltaan liittyy usein laittomia aseita ja räjähteitä. Rangaistusten koventamista aletaan selvittää.

Ruotsiin verrattuna rangaistuksemme ovat kevyempiä, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr).

11.11. 2:00 | Päivitetty 11.11. 7:44

Rangaistuksia laittomien aseiden ja räjähteiden hallussapidosta harkitaan kiristettäviksi, kertoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr). Kiristämisen tarve liittyy Suomessa uudenlaiseen jengiväkivaltaan.

”Olemme päättäneet yhdessä oikeusministeriön kanssa aloittaa selvityksen rangaistusten koventamisesta”, Mikkonen sanoo.

Mikkosen arvio on se, että rangaistuksissa on kiristämisen varaa.

”Ruotsiin verrattuna rangaistuksemme ovat kevyempiä. Aseet ja räjähteet ovat osa tätä ongelmavyyhtiä, joten niiden rangaistuksia on nyt syytä tarkkailla.”

Oppositiopuolueet ovat syksyn mittaan hiillostaneet hallitusta kyselytunneilla siitä, mitä se aikoo tehdä hillitäkseen kaduilla tapahtuvaa väkivaltaa. Helsingin käräjäoikeus linjasi viime keväänä oikeudenkäynnin yhteydessä, että Suomeen on muodostunut katujengejä, joiden toiminta on järjestäytynyttä rikollisuutta.

Lue lisää: Milan Jaffin tuomiossa on yksityiskohta, joka linjaa uudentyyppisen rikollisilmiön saapumisesta

Lue lisää: Milan Jaff vapautettiin syytteistä Vantaan ammuskelu­jutussa

Poliisi on kertonut, että Etelä-Suomessa toimii yhteensä kymmenkunta katujengiä. Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne on kertonut, että 95 prosenttia katujengeihin kuuluvista jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.

Kyselytunneilla Mikkonen on monta kertaa todennut, että ongelman ”juurisyihin” pitää puuttua. Mitä ne ovat?

”Juurisyyt kaikkien nuorten kohdalla ovat samat, ovat he maahanmuuttajia tai eivät. Eli syrjäytyminen ja se, ettei löydetä omaa paikkaa maailmassa. Sitä paikkaa haetaan sitten jengeistä.”

Jos perimmäiset syyt ovat kaikille samat, miksi ulkomaalaistaustaiset ovat näin vahvasti yliedustettuja katujengeissä?

”Se on huolestuttavaa ja kertoo siitä, että kotouttamisen ja integroimisen osalta on paljon työtä tehtävänä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten joukossa on paljon niitä, jotka ovat jo pitkään asuneet Suomessa tai ovat useamman sukupolven maahanmuuttajia. Se selvästi kertoo siitä, että myös kotouttamista täytyy parantaa.”

”Jatkossakin täytyy huolehtia, että poliisien määrä on riittävä.”

Mikkonen uskoo, että nuorten vaikeuksia on pahentanut esimerkiksi se, että koulutuksesta on aiemmilla hallituskausilla leikattu, eikä tukea siksi ole ollut kouluissa tarpeeksi saatavilla. Kyse on hänen mukaansa yhteiskunnan palveluista kokonaisuutena: kotouttamistoimien kuten kielenopetuksen tulee toimia hyvin, mutta perheille täytyy olla myös tarjolla tarpeeksi apua sosiaalityön puolelta.

Osa nuorista tarvitsee vielä järeämpää yhteiskunnan väliintuloa. Kun nuori alkaa luisua rikosten tielle, tarvitaan mukaan myös poliisia. Tällaista moniammatillista tukea kutsutaan ankkuritoiminnaksi. Mikkosen mukaan se on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla nuorten ajautumista mukaan jengeihin voidaan estää.

Toiminnasta on olemassa ainakin varovaisen lupaavia tuloksia. Viime keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan niillä nuorilla, jotka osallistuivat ankkuritoimintaan, oli verrokkeihin nähden pienempi riski joutua tekemisiin poliisin kanssa uuteen rikokseen liittyen vuoden sisään edellisestä rikoksesta.

Ankkuritoimintaa on nykyään kaikilla Suomen poliisilaitosten alueilla. Mikkosen mukaan vuodenvaihteen jälkeen on tärkeää olla tarkkana sen suhteen, että toiminta säilyy sujuvana. Kun hyvinvointialueet aloittavat, siirtyy sosiaalityö niiden vastuulle, mutta koulut ja nuorisotyö jäävät kunnille.

Lue lisää: Rikokset voivat olla petollisen ”palkitsevia” – Jengiytymisen syitä etsittävä asiantuntijan mukaan nuorisokulttuurista

Lue lisää: Helsingin apulaispormestari myöntää, että ”viitteitä” jengeistä on – Näin ongelmaan pitäisi nyt puuttua

Sitten on tietysti perinteisempiä sisäisen turvallisuuden keinoja. Nykyinen hallitus on nostanut poliisien määrän 7 500:aan.

Mikkosen mielestä poliisin pysyviä määrärahoja tulisi edelleen seuraavalla hallituskaudella nostaa.

”Kyllä siellä vajetta on.”

Poliisin rahoituksella on viime vuosina ollut hankala saada kattamaan todelliset kulut. Vaikka rahaa on annettu lisää, on poliisi silti joka syksy ilmoittanut, että se joutuu leikkaamaan kulujaan. Ulkoisen selvityksen mukaan poliisin kasvavia kuluja selittävät henkilöstökustannusten lisäksi tieto- ja viestintätekniikan kustannukset sekä tilakustannukset kuten kohonneet vuokrat.

Hallituksen tekemän sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan poliiseja tarvittaisiin 8 200 vuonna 2030.

”Se vaatii tietysti resursseja. Vaikka taloustilanne on vaikea, ihmisten arjen turvaaminen on niin tärkeää, että jatkossakin täytyy huolehtia, että poliisien määrä on riittävä.”

Mikkosen mukaan poliisin tekemillä pidätyksillä on ollut väkivaltaa hillitsevä vaikutus.

”Kun avainhenkilöitä on saatu pois, se näkyy jengien toiminnassa.”

Kun Suomessa puhutaan jengiväkivallasta, tulee Ruotsin tilanne puheeksi käytännössä joka kerta. Niin myös Mikkosen kanssa: sisäministeri muistuttaa, että Ruotsissa jengeihin kuuluu tuhansia jäseniä. Suomi on kaukana Ruotsin tilanteesta, Mikkonen sanoo.

Mutta Suomen tilanne on silti pahentunut. Miksi?

”Se on hyvä kysymys. Nuorisorikollisuus on lisääntynyt viime aikoina, vaikka sitä ennen siinä oli hyvää laskusuuntaa. Jos olisikin olemassa joku yksi selkeä syy, se auttaisi ratkaisujen löytämisessä.”

Mikkonen toistaa näkemyksensä siitä, että ongelman taustalla on nuorten syrjäytymistä. Lisäksi muiden maiden tapahtumat vaikuttavat myös Suomeen.

”Rikollisuus on hyvin kansainvälistä.”

Krista Mikkosen mielestä hallitus on ottanut jengiväkivaltailmiön tosissaan.

Oppositiosta nykyisiä hallituspuolueita on syytetty siitä, että ne eivät ottaisi jengiväkivallan lisääntymistä tarpeeksi tosissaan. Mikkonen on kritiikistä eri mieltä.

”Kun itse aloitin sisäministerinä, nostin jengiväkivallan esiin ensimmäisessä tiedotustilaisuudessani. Koen, että hallitus on ottanut ongelman tosissaan ja ratkaisuja on etsitty koko kirjolta.”

HS:n haastattelussa lokakuussa entinen jengirikollinen ja nykyään työkseen väkivaltarikollisia auttava Miika Mehmet sanoi, että nykyinen keskusteluilmapiiri on hänen mielestään hyssyttelevä, koska nuoria ei haluta leimata.

Lue lisää: Entinen jengi­rikollinen pelkää Suomen luisuvan Ruotsiakin pahempaan tilanteeseen

Mikkonen arvioi, että yksi ongelma on se, että keskusteluissa usein sekoittuvat eri asiat: puhutaanko niistä jengeistä, joihin käräjäoikeus on viitannut, yleisemmin nuorten tekemistä rikoksista vai jo aiemmin Suomessa olleesta järjestäytyneestä rikollisuudesta?

”Keskustelu voi olla siksi vaikeaa. Mutta ei tästä asiasta pidä välttää puhumasta, koska se vaikuttaa meidän kaikkien turvallisuuteemme”, Mikkonen sanoo.

Oikaisu 11.11. klo 7.45: Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja on Jonne Rinne, ei Jonna Rinne.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat