Opetusministeri Andersson ei kannata ehdotusta, että varhais­kasvatuksen opettajilta vaadittaisiin maisterin tutkinto

Perjantaina julkaistun raportin mukaan inklusiivisuus ei toteudu Suomessa kunnolla ja sitä täytyy vahvistaa. Tähän tarvitaan lisää rahaa ja työntekijöitä.

Varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä kiristettiin jo kertaalleen viime hallituskaudella.

4.11. 10:00 | Päivitetty 4.11. 13:09

Varhaiskasvatuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia tulisi harkita kiristettäväksi niin, että tulevaisuudessa opettajilta vaadittaisiin maisterin tutkinto. Näin ehdottaa perjantaina julkaistu opetusministeriön raportti, joka tutki kasvatuksen ja koulutuksen kehittämistä.

”Osaamisvaatimukset ovat viime vuosina kasvaneet varhaiskasvatuksen kentällä, ja on osoittautunut vaikeaksi mahduttaa kandidaattitasoiseen tutkintoon riittävästi tarvittavia opintoja”, raportissa perustellaan.

Samaan aikaan etenkin pääkaupunkiseudulla on jo nyt ankara pula varhaiskasvatuksen työntekijöistä. Esimerkiksi Helsinki joutui syyskuussa sulkemaan leikkipuistoja, koska niiden henkilökuntaa piti siirtää päiväkoteihin.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien johto syyttää kriisistä valtiota. Kaupunkien johtajat vaativat torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa koulutusmäärien kasvattamista, jotta työvoimapulasta voitaisiin selvitä.

Lue lisää: Kaupungit syyttävät valtiota päivä­hoidon kriisistä pää­kaupunki­seudulla

Myös tuoreessa raportissa varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien koulutusten aloituspaikkoja esitetään lisättäväksi. Alle kolmevuotiaiden lasten tuen tutkimukseen ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen työryhmä haluaa lisää resursseja.

Opetusministeri Li Andersson (vas) sanoo, että ei nykyisessä tilanteessa kannata pätevyysvaatimuksen kiristämistä. Myös raportin tehneen työryhmän sisällä oli erimielisyyttä koulutusvaatimusten kiristämisestä.

”Tämä on näiden asiantuntijatahojen näkemys, mutta en pidä todennäköisenä, että sitä voitaisiin toteuttaa lähitulevaisuudessa”, Andersson sanoo.

Varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä kiristettiin jo kertaalleen viime hallituskaudella. Ennen ammattikorkeakoulujen sosionomiopiskelijoilla oli mahdollisuus pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajiksi osana tutkintoaan. Edellinen hallitus muutti lakia niin, että tämä mahdollisuus poistettiin.

Anderssonin mukaan tärkeintä on, että vuoteen 2030 tähtäävä varhaiskasvatuksen henkilöstöuudistus saadaan ensiksi toteutettua.

”Siinäkin on jo tekemistä.”

Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin henkilökunnasta yhden kolmasosan täytyy olla varhaiskasvatuksen opettajia, eli yliopistossa kandidaatintutkinnon suorittaneita työntekijöitä. Myös viimeistään vuonna 2019 opintonsa aloittaneet, varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomiopiskelijat saavat jatkossakin työskennellä pätevinä varhaiskasvatuksen opettajina. Yksi kolmesta työntekijästä voi olla sosionomi ja yksi voi olla lastenhoitaja.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on kertonut, että lakimuutoksen jälkeen opiskelu varhaiskasvatuksen sosionomiksi on menettänyt suosiotaan. Andersson on sanonut, että työvoimapula ei anna aihetta lain muuttamiseksi entiseen.

Sen sijaan Andersson kannattaa aloituspaikkojen lisäämistä.

”Olen ministeri [Petri] Honkoselle viestittänyt, että minulta löytyy kannatusta sille, jos yritetään vielä täydentävässä talousarvioesityksessä katsoa, olisiko lisärahaa saatavissa tähän tarkoitukseen.” Honkonen on tiede- ja kulttuuriministeri.

Kaupunkien eilisessä tilaisuudessa tuotiin esiin, että esimerkiksi Stadin ammattiopistolle on haettu viime vuosina lupaa lastenhoitajien kouluttamiseen, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole myöntänyt lupaa. Anderssonin mukaan tämä johtuu siitä, että hakemus ei ole täyttänyt vaadittavia kriteerejä.

”Se ei ole läpäissyt laadullista arviota, joka tehdään osana virkavalmistelua.”

Lue lisää: Li Andersson pitää kiinni varhais­kasvatus­lain tiukennuksista, vaikka työ­voima­pula syvenee

Raportissa esitetään myös, että inkluusiota Suomen koulutusjärjestelmässä on vahvistettava. Inklusiivisuus on periaate, jonka mukaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetus pyritään järjestämään opetusryhmässä muiden oppilaiden kanssa. Sama koskee varhaiskasvatusta.

Raportin mukaan inklusiivisuus ei Suomessa toteudu tällä hetkellä ”lainkaan riittävällä tavalla”, ja sitä on seuraavina vuosina ”välttämätöntä vahvistaa”.

Raportissa todetaan, että Suomeen täytyy luoda kansallinen toimeenpanosuunnitelma, jossa määritellään, miten inkluusio tulee toteuttaa. Raportin mukaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät tarvitseva myös lisää tukea inkluusion toteuttamiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa lisää rahaa ja työntekijöitä. Raportissa todetaan, että tällä hetkellä inkluusion toteuttamiseksi rahaa ja henkilöresursseja on selvästi liian vähän.

”Tästä syystä on seuraavina vuosina välttämätöntä vahvistaa inklusiivisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen toimeenpanoa kansallisesti koordinoituna”, raportissa sanotaan.

Lisäksi raportti ehdottaa, että inkluusion periaate kirjataan lakiin.

Inkluusion periaatteen pohjana ovat monet kansainväliset ja kansalliset sopimukset, esimerkiksi lapsen oikeuksien sopimus sekä yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Periaate ei kuitenkaan estä erityisryhmien käyttämistä silloin, kun sen katsotaan olevan tukea tarvitsevan oppilaan parhaaksi.

Inkluusiota on arvosteltu myös muun muassa siksi, että sen on katsottu ajavan koululuokkia levottomiksi.

Lue lisää: Nasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen

Lue lisää: ”Oppilas kiroilee, sylkee ja puree” – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista

Raportin laatinut työryhmä katsoo, että toimiva inkluusio vaatii lisää resursseja ja opettajien lisäkoulutusta. Lisäksi työryhmän mukaan erityisopettajien mitoitusta tulisi lainsäädännössä tarkastella niin, että ”turvataan lapsen oikeus erityisopettajan palveluihin”.

Raportissa ei oteta kantaa siihen, mikä ehdotusten hinta julkiselle taloudelle olisi.

Raportin mukaan moni asia kaipaa myös selkeyttämistä. Työryhmä ehdottaa esimerkiksi, että tuen hakemiseen liittyviä pedagogisia asiakirjoja yksinkertaistetaan.

Muokkaus 4.11. klo 13.08: Uutiseen lisätty ministeri Li Anderssonin kommentit.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat