Esitys­luonnos Suomen Natoon liittymisestä valmistui, tässä on sen keskeinen sisältö

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan päätös liittymisestä voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan. Puolustusmenoihin tulee kasvupainetta ja Nato-tehtäviin tarvitaan lisää henkilöstöä.

Suomen Nato-jäsenyyden ovat ratifioineet kaikki muut Nato-maat paitsi Unkari ja Turkki. Lopullinen liittyminen on hyväksyttävä myös Suomen eduskunnassa

3.11. 9:01 | Päivitetty 3.11. 17:48

Hallitus on saanut valmiiksi esitysluonnoksen Suomen liittymisestä Natoon.

Luonnoksessa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen, eli Naton peruskirjan sellaisena kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla.

Kansallisia varaumia esimerkiksi jäsenyyden sisältöön ei siis tässä yhteydessä esitetä, mikä on ollut jo etukäteen tiedossa.

Lisäksi luonnoksessa esitetään, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen.

Lausuntojen antamiselle on varattu noin kolme viikkoa.

Tässä on lakiluonnoksen keskeinen sisältö:

Jäsenyys voidaan hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä

Kun kaikki Naton nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, pitää jäsenyyttä koskeva laki siunata vielä Suomessa.

Hallituksen lakiluonnoksessa arvioidaan, että eduskunnan hyväksyntään riittää yksinkertainen enemmistö eli yli puolet kansanedustajista.

Syynä on, että lakiluonnoksen mukaan sopimus olisi ”Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta ongelmaton ja että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle”.

Keväällä, kun Suomi päätti hakea Naton jäseneksi, käytiin keskustelua siitä, pitäisikö jäsenyys hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä vai tarvittaisiinko siihen perustuslain valossa kahden kolmasosan äänet.

Lopullisesti asiasta linjaa eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelyn yhteydessä.

Eduskunnassa jopa 188 edustajaa äänesti jäsenyyden puolesta asiaa koskevan selonteon käsittelyn yhteydessä. Kahden kolmasosan enemmistökin oli siis tuolloin jäsenyyden kannalla.

Lue lisää: Eduskunta antoi selvän tukensa Nato-jäsenyydelle, Haavisto sinetöi hakemuksen – Näin Nato-tiistai eteni Suomen hakemuksen allekirjoittamiseen

Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan

Natoon liittymisen ei katsota vaikuttavan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekojärjestelmään, maanpuolustusvelvollisuuteen eikä tasavallan presidentin tehtävään Puolustusvoimien ylipäällikkönä.

Sitä, minkälaisia konkreettisia tehtäviä Suomi Natossa voisi ottaa hoitaakseen, ei luonnoksessa eritellä vielä kovin tarkasti. Tämä on myöhemmin Naton puolustussuunnittelun myötä selviävä asia.

Luonnoksessa todetaan, että jäsenenä Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan.

Suomi liittyy Naton integroituun ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään ja osallistuu yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön.

Lisäksi Suomi osallistuu Naton siviilivalmiusyhteistyöhön ja harjoitustoimintaan nykyistä kattavammin. Suomi jatkaa osallistumistaan Naton kriisinhallintaoperaatioissa.

Suomen puolustus sovitetaan Natossa osaksi liittokunnan yhteistä puolustusta. Se tarkoittaa, että Suomi osallistuu yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Luonnoksessa todetaan, että tämän merkittävin vaikutus on Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevän kyvyn vahvistaminen.

”Mikäli Suomea vastaan Naton jäsenenä kohdistettaisiin sotilaallista voimankäyttöä, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon suunniteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti. Samalla Suomi valmistautuu osallistumaan muiden Naton jäsenvaltioiden puolustamiseen.”

Luonnoksessa liittymisen vaikutuksiksi arvioidaan muun muassa, että kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousee, mikä lisää alueen vakautta.

Kasvupaineita puolustusmenoihin

Lakiluonnoksessa on arvioitu myös Natoon liittymisen kustannuksia.

Nato-jäsenyyden ja sen hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 70–100 miljoonaa euroa.

Suomen maksuosuuksien Naton yhteisrahoitukseen arvioidaan olevan 27,4 miljoonaa euroa vuonna 2023, jos Suomi liittyy vuoden alussa Natoon.

Menoja tulee kuitenkin myös muusta.

Natolla on muun muassa joitakin yhteisrahoituksen ulkopuolisia ohjelmia, joista osaan Suomen on jäsenenä liityttävä ja osaan liittyminen on kansallisesti päätettävissä. Kertaluonteisia ja pysyviä lisäkuluja tulee esimerkiksi tietoturvallisuusratkaisuihin liittyen.

Menoja tulee lisäksi esimerkiksi henkilöstötarpeista.

Kaikkia kustannuksia esityksessä ei ole pystytty arvioimaan vielä, vaan niitä tulee esimerkiksi Naton puolustussuunniteluun osallistumisen myötä. Luonnoksessa viitataan tätä kautta aiheutuviin mahdollisiin ”merkittäviin” lisäkustannuksiin, joita on mahdollista arvioida vasta Suomen liittymisprosessin edetessä.

Kustannuksia tulee muun muassa Naton rauhanajan tehtävistä, monikansallisista suorituskykyhankkeista, johtamisjärjestelmistä ja valmiusvaatimuksista, luonnoksessa sanotaan.

Natossa valtiot ovat sitoutuneet pitämään puolustusmenojensa osuuden kahdessa prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa tämä luku on kahden prosentin tienoilla lähivuosina isojen hankintojen, kuten hävittäjähankintojen ja Laivue 2020 -hankkeen vuoksi.

Vuodesta 2026 alkaen puolustusmenojen osuus on kuitenkin laskemassa selkeästi alle kahteen prosenttiin.

Kaikki Nato-maat eivät täytä tavoitetta puolustusmenojen osuudesta, mutta ne ovat sitoutuneet saavuttamaan tavoitteen vuoteen 2024 mennessä, ja puolustusmenoja ollaan merkittävästi kasvattamassa.

”Muuttunut turvallisuustilanne ja Nato-jäsenyyden tuomat velvoitteet merkitsevät puolustusmenoihin kohdistuvia kasvupaineita”, lakiluonnoksessa todetaan.

Ydinaseet keskeinen osa Naton pelotetta

Viime päivinä Suomessa on käyty laajalti keskustelua ydinaseista. Niitä ei odoteta sijoitettavan Suomeen jäsenyyden myötä, mutta Suomi ei ole tekemässä asiassa etukäteen kansallisia rajauksia.

Lue lisää: Natossa Suomi joutunee pohtimaan muita ydin­aseisiin liittyviä kysymyksiä kuin niiden sijoittamista tänne – Näitä ne ovat

Lakiluonnoksessa ydinaseista todetaan sen verran, että ne ovat keskeinen osa Naton pelotetta tavanomaisten aseiden ja ohjuspuolustuksen suorituskykyjen ohella.

”Jäsenvaltiona Suomi sitoutuu Naton yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen. Nato on sitoutunut asevalvontaan, aseriisuntaan ja aseiden leviämisen estämiseen. Suomi kannattaa ydinaseriisunnassa asteittaista etenemistapaa, joka edistää kaikkien maiden turvallisuutta”, luonnoksessa sanotaan.

Suomen tavoitteena on, että ydinasevaltiot tekevät konkreettisia sitoumuksia ydinaseriisunnassa ja ottavat askeleita ydinaseista aiheutuvan uhkan pienentämiseksi.

Luonnoksessa viitataan myös esimerkiksi ydinenergialakiin, jossa säädetään ydinräjähteiden maahantuonnin samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen kiellosta Suomessa.

Henkilöstöä tarvitaan sekä hallintoon että Naton sotilaskoneistoon

Natoon liittymisen myötä lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti Suomen Nato-lähetystöön Brysseliin mutta myös useampaan ministeriöön, Puolustusvoimiin ja tiettyihin viranomaisiin.

Lakiluonnoksen mukaan alustavien kartoitusten mukaan jäsenyyden välittömiä lisähenkilöstötarpeita keskeisimmillä hallinnonaloilla olisi yhteensä noin 110 tehtävää vuonna 2023.

Nato-jäsenyys edellyttää lisäksi henkilöstön lähettämistä esimerkiksi Naton päämajaan ja Naton sotilaallisiin rakenteisiin.

Sotilaalliseen komentorakenteeseen Suomen tulee luonnoksen mukaan lähettää noin sata henkilöä asteittain kuuden vuoden aikana.

Vuonna 2023 tavoitteena on lähettää noin 20 sotilasta Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen.

Tämän lisäksi Suomen tavoitteena on lähettää Naton rakenteisiin vähintään kymmenen kansallista erityisasiantuntijaa.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat