Hallitus toivoo, että Nato-tie ehtisi maaliin ennen vaalitaukoa – lain käsittely mahdollista aloittaa jo ennalta

Hallituksen esitysluonnos koskien Nato-jäsenyyttä lähetettiin lausuntokierrokselle torstaina. Nopeimmillaan jäsenyys voisi toteutua vielä tämän vuoden aikana, toivoi puolustusministeri Kaikkonen.

3.11. 12:39 | Päivitetty 3.11. 18:05

HallituS esitteli torstaina lakiluonnoksen, jolla Suomi valmistautuu viimeistelemään Nato-jäsenyytensä oitis, kun viimeiset Nato-maat Turkki ja Unkari saavat Suomen ja Ruotsin jäsenyydet hyväksyttyä.

”Haluamme varmistaa, että Suomi on valmis liittymään Natoon heti, kun kaikki ratifioinnit saadaan päätökseen”, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Lue lisää: Esitys­luonnos Suomen Natoon liittymisestä valmistui, tässä on sen keskeinen sisältö

Tiettyä painetta aikataululle asettaa esimerkiksi se, että Suomessa on vaalit keväällä. Eduskunnassa vaalitauko alkaa maaliskuussa. Epäselvää on siis, ehtiikö hallitus viimeistellä aloittamansa Nato-tien omalla kaudellaan.

Unkarin odotetaan tällä hetkellä ratifioivan Suomen ja Ruotsin jäsenyydet tämän vuoden puolella. Turkin tilanteesta ei ole varmuutta.

Haaviston mukaan edellisten Natoon liittyneiden maiden esimerkkien pohjalta pidetään mahdollisena, että Suomessa Nato-lain käsittely aloitettaisiin jo ennen kuin kaikki muiden maiden ratifioinnit on saatu päätökseen.

Päätöstä tästä ei ole toistaiseksi tehty. Presidentin lopullinen päätös pitää joka tapauksessa tehdä vasta, kun ratifioinnit muissa maissa ovat toteutuneet.

”Toivotaan tietysti, että tämä saataisiin tämän eduskunnan aikana tehtyä ja ennen kuin vaalitauko eduskunnassa alkaa”, Haavisto sanoi.

Lue lisää: Haavisto: ”Ymmärrykseni mukaan Unkarin ratifiointi on valmis joulukuun aikana”

Diplomatia Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ympärillä käy paraikaa kiivaana.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili torstaina Turkissa tapaamassa ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlua, vierailu jatkuu perjantaina presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tapaamisella.

Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin vierailua Turkkiin odotetaan pian.

Haavisto oli tyytyväinen vierailuihin ja siihen, että Ruotsin uusi hallitus on ollut aktiivinen asiassa kuten myös pääsihteeri Stoltenberg.

”Nopeuttavatko nämä siellä Turkissa tehdyt vierailut sitten sitä päätöksentekoa, niin toivomme näin.”

Kaikkonen arvioi, että parhaimmillaan ja nopeimmillaan jäsenyys voisi toteutua vielä tämän vuoden aikana.

”Meillä siihen omalta osaltamme valmius on”, Kaikkonen sanoi.

Hän muistutti, että Suomen turvallisuus ei ole joistakin viikoista tai parista kuukaudesta kiinni, sillä Suomella on paljon kumppaneita ja rajoilla on rauhallista.

”Ehkä sitä olisi toivonut noin mielessään, että tämä olisi jo tapahtunut”, sanoi puolestaan Haavisto ratifiointien aikataulusta.

Hän sanoi käyneensä Nord Stream -kaasuputken räjähdysten jälkeen keskustelua niin Turkin kuin Unkarinkin ulkoministerin kanssa ja viitanneensa turvallisuuspoliittisesti arvaamattomaan aikaan.

Haavisto ja Kaikkonen kommentoivat lehdistötilaisuudessa esimerkiksi myös viime päivinä kovaa vellonutta keskustelua ydinaseista ja siitä, missä määrin niitä voitaisiin sijoittaa Suomeen Nato-jäsenyyden myötä.

Lue lisää: Natossa Suomi joutunee pohtimaan muita ydin­aseisiin liittyviä kysymyksiä kuin niiden sijoittamista tänne – Näitä ne ovat

Lakiesityksessä ydinaseille ei aseteta erikseen rajoituksia, kuten oli ennalta tiedossa. Lähtökohtana on ollut, ettei Suomen ole järkevää rajata omaa liikkumatilaansa ylipäätään ja jäsenyyden sisältökysymykset ratkaistaan vähitellen, kun päätöksiä tulee tehtäväksi.

Nykyisessä ydinenergialaissa säädetään esimerkiksi, että ydinräjähteiden maahantuonti on kiellettyä.

”Tietenkään meillä ei ole tavoitteena saada tänne ydinaseita”, Haavisto sanoi.

Hän toisti sen, että Natolla on asiassa pysyvät rakenteet eikä Yhdysvalloilla ole hänen tietojensa mukaan mitään aikeita lisätä ydinaseitaan Euroopassa.

Kaikkonenkin muistutti, ettei Suomeen tai Ruotsiin olla tyrkyttämässä ydinaseita, eikä Suomi niitä tavoittele.

”Emme mekään ole hamuamassa Suomeen ydinaseita.”

Ministereiltä kysyttiin, olisiko tulevaisuudessa mahdollista, että esimerkiksi ydinasein varusteltuja aluksia tai lentokoneita tulisi Suomeen.

Konkreettiset kysymykset ratkaistaan myöhemmin, kun Suomi on päässyt paremmin mukaan Naton toimintaan, Kaikkonen sanoi.

Jäsenyyden sisältöön liittyen Kaikkoselta tiedusteltiin myös esimerkiksi sitä, tavoitteleeko Suomi Naton komentorakenteen käynnissä olevan uudistuksen myötä jonkinlaista alemman tason esikuntaa Suomeen.

Kaikkonen uskoi, että tällainen voi nousta keskusteluun, mutta tarkoituksenmukaisuus täytyy arvioida yhdessä Naton kanssa. Sama koskee muuta läsnäoloa Suomessa.

”Sanoisin, että kaksi ehtoa täytyy täyttyä: Ratkaisujen täytyy olla Naton kannalta perusteltavissa ja toisaalta Suomen turvallisuutta vahvistavia.”

Kaikkonen uskoi, että keskustelut etenevät ensi vuoden puolella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat