Opetusministeri Li Andersson puolustaa inkluusiota ja vaatii siihen 200 miljoonaa lisää rahaa

Inkluusiota on arvosteltu Suomessa. Opetusministeri Li Andersson puolustaa periaatetta voimakkaasti.

Opetusministeri Li Andersson tuoreen oppimisen tuen raportin julkaisutilaisuudessa perjantaina.

4.11. 19:38

Opetusministeri Li Andersson (vas) puolustaa niin sanotun inkluusion edistämistä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Andersson esittää, että seuraavan hallituksen tulisi budjetoida 200 miljoonaa euroa lisää pysyviä menoja oppimisen tuen uudistamiseen. Sillä tulisi hänen mukaansa ainakin pystyä pienentämään ryhmäkokoja ja asettamaan lakiin erityisopettajamitoitus, eli määräämään, kuinka monta erityisopettajaa oppilaita kohden tulee olla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön perjantaina julkaisemassa raportissa esitetään, että inkluusiota on Suomessa vahvistettava. Raportin mukaan inkluusio ei Suomessa tällä hetkellä toteudu riittävällä tavalla, ja sen toteuttamiseen tarvitaan lisää rahaa ja työntekijöitä.

Lue lisää: Opetusministeri Andersson ei kannata ehdotusta, että varhais­kasvatuksen opettajilta vaadittaisiin maisterin tutkinto

Inklusiivisuus on tasa-arvoa korostava periaate, jonka mukaan tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetus pyritään järjestämään opetusryhmässä muiden oppilaiden kanssa. Sama koskee varhaiskasvatusta. Periaate ei kuitenkaan sulje pois eritysryhmien käyttöä, jos se katsotaan oppilaan parhaaksi.

Anderssonin mukaan tällä hetkellä tilanne on se, että inklusiiviset opetusjärjestelyt eivät toimi. Tämä johtaa niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin väsymiseen. Syy on sekä hänen että työryhmän tekemän raportin mukaan se, että oppimiseen tukeen ei ole laitettu tarpeeksi rahaa.

Oppimisen tuen uudistuksen pitäisi ministerin mukaan seuraavan hallituskauden tärkein koulutuspoliittinen hanke, ja asiasta pitäisi sopia hallitusneuvotteluissa.

Inkluusiota on arvosteltu myös muun muassa siksi, että sen on katsottu ajavan koululuokkia levottomiksi.

Lue lisää: Nasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen

Lue lisää: ”Oppilas kiroilee, sylkee ja puree” – HS:n kyselyyn vastanneet opettajat avautuvat inkluusion laajoista ongelmista

Anderssonin mukaan inkluusiosta ei voi puhua puhumatta samalla koulutuksen rahoituksesta.

”Samalla, kun koulutuksesta on aiemmilla hallituskausilla leikattu, tuen tarpeen päätöksen saaneiden määrä on kasvanut. Totta kai tämä näkyy koulun arjessa.”

Suomi on sitoutunut inkluusion periaatteisiin kansainvälisten sopimusten kautta. Jos kuitenkin haluaisimme purkaa inkluusion, se tulisi Anderssonin mukaan myös kalliiksi.

”Joka viidennellä peruskoulun oppilaalla on jokin tuen päätös. Jos heidät kaikki laitettaisiin nyt erityisluokille, se veisi valtavasti rahaa, eikä olisi tarkoituksenmukaista.”

Valtiovarainministeriö esitteli tällä viikolla ehdotuksensa uusiksi menosäännöiksi, joilla velan kasvua leikataan miljardeilla euroilla joka hallituskausi. Ministeriön mukaan hallitusten tulisi pidättäytyä menolisäyksistä.

Nyt opetusministeri ehdottaa 200 miljoonan euron uusia menoja. Onko Suomella tähän varaa?

”Yhtä hyvin voisi kysyä, onko meillä varaa olla korjaamatta näitä ongelmia. Oppimisen tuen ongelmat ovat peruskoulun suurin ongelma tällä hetkellä. Jos tätä ei tehdä, opettajien jaksaminen heikentyy, ja opettajapula pahenee. Jos oppilaat eivät pysty oppimaan, se vaikuttaa syrjäytymiseen ja koko Suomen koulutustasoon.”

Ministeriön mukaan poliitikkojen pitäisi myös pidättyä antamasta kunnille merkittäviä uusia tehtäviä. Andersson on eri mieltä: hänen mukaansa lainsäädäntöä täytyy nimenomaan tarkentaa, jotta kunnille annettavat rahat varmasti menevät oppimisen tuen kehittämiseen.

Nykyinen hallitus on lisännyt oppimisen tukea varhaiskasvatuslain uudistuksessa. Siinä niin sanottu kolmiportainen tuki laajeni myös varhaiskasvatukseen.

Nyt tehdyt ehdotukset jäävät seuraavalle hallitukselle, mikäli se haluaa niihin tarttua. Miksi Anderssonin johdolla ei uudistettu myös peruskoulun oppimisen tukea?

”Me tarvitsimme ensiksi tämän asiantuntijoiden tekemän pohjatyön. Pitää tietää, mitkä ovat epäkohdat ja tarvittavat toimenpiteet, ennen kuin voi tehdä lainvalmistelua.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat