Vasta perustettua Kiina-ajatuspajaa edustava Esko Aho valokuvattiin Eteläranta 10:n kabinetissa.

Ihmiset eivät ymmärrä paria asiaa, sanoo Esko Aho

Suomen entinen pääministeri Esko Aho nimitettiin elokuussa hallituksen puheenjohtajaksi uuteen China Office -yhtiöön. Tässä haastattelussa Aho saa selittää, miksi Kiina on osa pienen Suomen selviytymistä, vaikka riippuvuuksista autoritaarisiin maihin on varoiteltu.


25.12.2022 2:00 | Päivitetty 25.12.2022 7:16

Esko Ahon pitää nyt selittää.

Elokuussa Aho, 68, nimittäin aloitti uusissa töissä, tällä kertaa Kiina-tiedon edistäjänä. Ulospäin näytti siltä, että Aho hyppäsi yhden autoritaarisen valtion helmoista toiseen: vasta helmikuussa Aho oli luopunut kohun saattelemana tehtävistään Sberbankissa, suuressa venäläispankissa.

Ahon mielestä häntä arvostelevat eivät ymmärrä asioita.

”Nämä ihmiset”, Esko Aho sanoo.

”He eivät ymmärrä paria asiaa. Ensinnäkin he unohtavat sen, että olemme helkkarin pieni maa”, Aho sanoo.

Ahon selitys kuullaan Eteläranta 10:ssä, suomalaisen elinkeinoelämän edunvalvontalinnakkeessa. Täällä sijaitsee myös elokuussa perustetun uuden yhtiön, China Officen, toimisto. Aho on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

”Toiseksi unohdetaan se, että maailma ei ole täynnä demokratioita ja markkinatalouksia. Meidän on kuitenkin pakko olla tekemisissä senkin maailman kanssa, jolla on eri säännöt.”

Aho ilmoitti keskeyttävänsä hallitustyön Sberbankissa 24. helmikuuta, kun Venäjä oli jo hyökännyt Ukrainaan.

”Täysin mieletön teko. Venäjällä oli vain hävittävää”, Aho sanoo sodasta.

Lue lisää: Esko Aho jätti venäläisen Sberbankin ja kertoo, miksi uskoo Venäjän romahtavan

”Ilmapiiri Venäjällä on mitä on”, Esko Aho sanoo. Helmikuussa Aho luopui johtokuntapaikasta venäläisessä Sberbankissa.

Maailmantalous rakentuu keskinäisriippuvuuden varaan. Siihen nojaa viime kädessä myös Ahon uusi Kiina-pesti.

China Office of Finnish Industries -yhtiö perustettiin elokuussa, ja sen takana on 25 suomalaista suuryritystä Koneesta Finnairiin, Nokian Renkaista UPM:ään ja Nokiaan. Hallituksen puheenjohtajaksi pestattiin Aho.

Aho itse uskoo, että hänet haluttiin tehtävään siksi, että hän on ”harvinainen eläin” – yhdistelmä entistä pääministeriä, yritysjohtajaa ja akateemisuutta.

Julkisuudessa China Office on nähty vienninedistämisenä. Aho sanoo yllättäen, että siitä ei ole kysymys. ”Pyrimme auttamaan meidän yrityksiämme saamaan informaatiota, osaamista ja ymmärrystä, jotta ne voivat itse tehdä fiksuja päätöksiä Kiinan suhteen”, Aho sanoo. Kiina-aiheinen ajatuspaja siis.

Sellaiselle on juuri nyt tarve. Aikakausi on nimittäin vaihtunut.

”Sähköautoilu ei lisäänny kuvitellulla tavalla ilman kiinalaisia raaka-aineita”, Esko Aho sanoo.

Mutta eikö Kiinasta pitänyt juuri pysyä kaukana? Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin (sd) on varoittanut Kiina-riippuvuudesta. Venäjän kanssa tehtyjä virheitä ei haluta toistaa.

Ahon mielestä riippuvuudesta ei pitäisi puhua ennen kuin ymmärtää, mitä riippuvuus on. Vaikkapa uusiutuvan energian teknologiassa Kiinan asema on hallitseva. Aho ottaa esiin toisen esimerkin. ”Sähköautoilu ei lisäänny kuvitellulla tavalla ilman kiinalaisia raaka-aineita”, Aho sanoo.

Lue lisää: Jos Kiina päättäisi estää, Euroopan vihreä siirtymä ei onnistuisi

Lue lisää: Arvaamaton Kiina saisi EU:n hetkessä polvilleen – Näin syntyi riippuvuus, joka voi syöstä Euroopan ”teknologisesti kivikaudelle”

Esko Ahon mielestä nykyään keskustelu riippuvuuksista, ja yhteiskunnallisista asioista yleensä, on mustavalkoista. Syyllisen Aho löytää sosiaalisesta mediasta.

”Siellä maailma pelkistyy, on vain hyviä ja pahoja”, Aho sanoo.

Hänen mukaansa some on jotain muuta, mitä sen luvattiin olevan: demokratian nujertaja oikeastaan.

Aho ei ole itse somessa lainkaan. ”En ole lähtenyt Facebookiin mukaan, ja olen siitä syvästi kiitollinen”, Aho sanoo.

Twitterin viserryksiä hän suorastaan halveksii. ”Ne ovat kuin sylkäisyjä. Ei lyhyessä mitassa voi perustella mitään”, Aho sanoo.

Ahonkin mielestä riippuvuutta Kiinasta pitää vähentää ”joillakin alueilla”, esimerkiksi harvinaisissa maametalleissa. Niitä käytetään niin energiateollisuudessa, puolustusteollisuudessa kuin myös sähköautojen valmistuksessa.

Ahon mielestä Euroopassa ei kuitenkaan ole innostusta uusien kaivoksien ja jalostuskapasiteetin rakentamiseen.

Ahon viesti on siis luettava niin, että Kiinan kanssa on tultava toimeen. ”Voi metalleja hankkia myös Afrikasta, mutta siellä törmäämme toisiin ongelmiin”, Aho sanoo.

Kiinalaiset ymmärtävät rahan päälle.

Aho kuulostaa, jos ei nyt suorastaan kyyniseltä, ainakin hyvin pragmaattiselta kauppamieheltä. Idealistina häntä ei voi erehtyä pitämään. Haastattelussa hän toistaa useaan otteeseen argumenttinsa siitä, että maailma on epätäydellinen.

”Sellainen maailma, jossa olisi vain hyviä ja huonoja ihmisiä ja ratkaisuja, olisi hieno. Sellaista maailma ei ole koskaan kuitenkaan ollut eikä koskaan tule olemaan. Jos sitä ei pieni maa ymmärrä, sille voi käydä helposti huonosti”, Aho sanoo.

Epätäydellisessä maailmassa Kiina on nimenomaan osa pienen Suomen selviytymisstrategiaa. ”Kymmenen prosenttia Suomen tuonnista ja viisi prosenttia viennistä menee sinne”, Aho muistuttaa.

Aho on vieraillut Kiinassa ”30–40 kertaa”. Ensin kansanedustajana, sitten pääministerinä ja myöhemmin tiheään Nokia-johtajana.

Vain kerran hän on vienyt perhettä Kiinaan lomalle.

”En ole mikään Kiina-fani. En ole ollut Venäjä-fanikaan. Enkä etenkään Neuvostoliiton”, Aho sanoo.

Ensimmäisellä vierailullaan Kiinaan vuonna 1989 Aho kertoo todistaneensa mielenosoittajien saapumisen Tiananmenin aukiolle Pekingissä. Samalle aukiolle demokratiakehitys murskattiin. Seuraavalla vierailulla 1994 Aho oli Suomen nuori pääministeri, ja vierailun isäntänä olivat Kiinan silloiset johtajat Jiang Zemin ja Li Peng.

”Peking oli silloin vielä polkupyöräkaupunki. 15 vuoden aikana se muuttui ultramoderniksi suurkaupungiksi”, Aho ihastelee.

”Kiina haluaa nousta maailman johtavaksi toimijaksi”, Esko Aho sanoo.

Jos Jiang Zeminin tarjoama näkymä Kiinaan vaikutti pääministeristä kulissilta, 2000-luvun alussa Nokian johtokunnan jäsenenä Aho näki Kiinaa ”pari kerrosta alempaa”. Silloin erityisesti kiinalaisten nälkä menestyä löi Ahon ällikällä. Puhuessaan Kiinan vaurastumisesta Aho käyttääkin sanoja uskomaton ja käsittämätön.

”Miten sen nyt sanoisi. Kiinalaiset ymmärtävät rahan päälle. Siinä he ovat paljon venäläisiä taitavampia”, Aho sanoo.

Suomessa Esko Ahon nimi liitetään nykyisellään voimakkaasti Venäjään ja Kiinaan, kahteen autoritaariseen valtioon.

”Kiina ja Venäjä eivät tietenkään ole demokratioita. Venäjä on yrittänyt olla, Kiinahan ei ole edes yrittänyt”, Aho sanoo.

Ahon mielestä maiden välillä on paljon eroja. Hän muistuttaa, että Kiinan osuus maailman teollisuustuotannosta on lähes kolmannes, mutta Venäjän osuus on prosentti.

”Enempää ei tarvitse perustella”, Aho sanoo. Merkittävä ero maiden välillä on myös omakuvassa. ”Venäjä perustelee tekemisiään imperiumin jälkeisellä nostalgialla”, Aho sanoo ja siteeraa Venäjän entistä pääministeriä Jegor Gaidaria.

”Kiina taas haluaa nousta maailman johtavaksi toimijaksi.”

Kauppaan liittyy aina riskejä. Sen ovat tänä vuonna kokeneet Venäjällä etenkin Fortum ja Nokian Renkaat. Vastikään Nokian Renkaat kertoi uudesta valmistussopimuksesta kiinalaisen rengastehtaan kanssa. Erityisesti Kiinaan on panostanut hissiyhtiö Kone, jonka liikevaihdosta 35 prosenttia tuli viime vuonna Kiinasta.

Lue lisää: Hissiyhtiö Koneen riippuvuus Kiinasta sisältää riskejä – Näin analyytikot arvioivat niitä

Ahon mielestä Venäjää ymmärretään Suomessa ohuesti.

”Näkyy vain pintavaahto. Päivittäisen sotatilanteen seuraaminen ja spekulointi ei ole todellista Venäjä-osaamista. Meidän pitäisi jaksaa ymmärtää Venäjäämme syvällisemmin”, Aho sanoo.

Keskustelun Kiina-kaupan riskeistä Aho kääntää vertailuksi Suomen ja Baltian maiden välillä.

EU:n tilastojen mukaan Venäjä-kaupan osuus oli Suomessa vuonna 2021 kolme prosenttia suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, kun vastaava osuus oli Latviassa kuusi, Virossa seitsemän ja Liettuassa kahdeksan prosenttia.

”En usko, että tätä Suomessa tiedetään. Täällä uskotaan, että Baltia on lyönyt ovet kiinni”, Aho sanoo.

Lue lisää: Kiina on käynnistänyt Liettuaa vastaan ankaran kauppasodan, joka uhkaa panna pienen Baltian maan polvilleen – Miksi Liettua haastaa Kiinaa tavalla, jota Suomi ja monet isommatkaan eivät uskalla?

”En ole mikään Kiina-fani. En ole ollut Venäjä-fanikaan. Enkä etenkään Neuvostoliiton”, Aho sanoo.

Vielä 2010-luvulla Yhdysvallat auttoi Kiinaa kumppanina ja tuki idän jättiläisen nousua. Nyt kumppanuus on muuttunut kilpailuksi, jonka pelätään pahimmillaan laajenevan yhteenotoksi. Sotilasliitto Natossa Kiinasta puhutaan systeemisenä haasteena. ”Kiina uskoo, että heidän järjestelmänsä on parempi”, Aho myötäilee.

Britannian pääministeri Rishi Sunak taas totesi hiljattain, miten yksi aika Kiinan ja lännen suhteissa on tullut päätökseensä. Kultainen aikakausi on ohi.

Historian lehden kääntyminen on Ahon mukaan syy myös siihen, että China Office on perustettu Helsinkiin. Hänen mukaansa vastaava hanke oli vireillä jo neljä vuotta sitten, mutta silloin se ei vielä kiinnostanut suomalaisia suuryrityksiä.

Ahon mukaan Suomen on nyt tärkeää seurata, ei vain Kiinan, vaan ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kehittymistä.

”Meiltä ei paljon kysytä, miten systeeminen haaste kehittyy”, Aho sanoo. Ei myöskään ole itsestään selvää, että Kiinan menestystarina jatkuu, Aho sanoo. ”Siksi meillä on monta hyvää syytä olla hyvin perillä siitä, mitä tulee tapahtumaan”, Aho sanoo.

Kiinan ihmisoikeustilanteesta Aho ei sano haastattelussa sanaakaan, jollei asiasta erikseen kysy.

”Näissä kysymyksissä China Officen rooli on hyvin yksiselitteinen. Toteutamme niitä linjauksia, joita Suomen valtiojohto tekee. Piste.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat