Hallituksella on enää muutama päivä aikaa ratkoa riitansa – Näistä 15 laki­esityksestä kiistellään

Hallituskausi lähenee loppuaan. Hallitus on sopinut eduskunnan kanssa, että se esittää viimeiset uudet lakiesityksensä torstaina.

Pääministeri Sanna Marin (sd) piti viime viikolla tiedotustilaisuuden Kesärannassa.

14.11. 19:34

Tällä viikolla hallitukselta odotetaan päätöksiä useista riitaisista lakiesityksistä.

Hallituskausi lähenee loppuaan. Eduskunta ja hallitus ovat sopineet, että hallituksen pitäisi hyväksyä kauden viimeiset uudet lakiesityksensä torstaihin 17. marraskuuta mennessä. Muuten eduskunta ei välttämättä ehdi käsitellä niitä ajoissa.

Takaraja ei ole ehdoton. Toisaalta ei ole täysin varmaa sekään, että esitykset ehdittäisiin käsitellä eduskunnassa, vaikka hallitus saisikin ne viimeistään torstaina annettua.

HS:n tietojen mukaan riitaa on ainakin 15 lakiesityksestä. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johtama niin sanottu varjoviisikko on käynyt läpi yhteensä 67 lakihanketta, joista 53:sta ei ole ollut riitaa.

Lisäksi hallituspuolueilla on meneillään yli miljardin euron rahariidat.

Lue lisää: Hallitus on lähellä sopua sadoista miljoonista euroista, mutta isot kiistat ovat edelleen ratkaisematta

Ainakin näistä lakiesityksistä hallitus riitelee:

1. Saamelaiskäräjälaki

Saamelaiskäräjälain uudistamista on yrittänyt jo moni edeltävä hallitus. Nykyhallitus sopi työn jatkamisesta hallitusohjelmassaan.

Riita koskee sitä, ketkä saavat jatkossa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjillä. Hallituksessa on hyväksyntää vaille valmiina lakiesitys, joka käy kaikille muille hallituspuolueille paitsi keskustalle.

Nykyiseen vaaliluetteloon on joidenkin saamelaisten mielestä päässyt henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Tähän ongelmaan lakiesityksellä halutaan puuttua.

Keskusta vastustaa esitystä, koska sen mielestä se syrjii osaa itsensä saamelaisiksi mieltävistä.

Lue lisää: Kuka on saamelainen? Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Hallitus käsitteli esitystä viime viikolla kaksi kertaa istunnossaan, viimeksi sunnuntaina. Molempina kertoina keskusta lykkäsi lain käsittelyä pyytämällä sen jättämistä pöydälle.

Lue lisää: Oikeusministeri Henriksson: Keskusta pöytäsi saamelaiskäräjälain toistamiseen

2. Arvonnousuvero eli ”maastapoistumisvero”

Arvonnousuverolla olisi tarkoitus estää osaltaan varakkaiden ihmisten verosuunnittelua. Hallitus sopi sen säätämisestä budjettiriihessään syksyllä 2021.

Verolla halutaan estää tilanteita, joissa Suomesta pois muuttamalla varakas ihminen pystyy välttämään myyntivoittojen verot kokonaan tai lähes kokonaan.

Jos henkilö muuttaisi Suomesta alhaisen verotuksen maahan ja myisi omaisuuttaan siellä, Suomi saisi verottaa Suomessa asumisen aikana tapahtunutta arvonnousua. Uusi vero koskisi tilanteita, joissa nykyisin Suomen verotusoikeus katkeaa.

Lue lisää: Hallituksen päätös uudesta arvon­nousu­verosta nostatti kovan kiistan: Tästä verossa on kyse, HS käy läpi hyödyt ja haitat

Arvostelijat nimittävät veroa ”maastapoistumisveroksi”.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi lokakuussa, että hänen mielestään veroa ei pitäisi toteuttaa. Kritiikkiä esitti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen, jonka esittämiä huolia tutkijat kuitenkin pitivät liioiteltuina.

Juha Majanen

Lue lisää: Maasta­poistumis­verosta syttyi kiista: ”Saisi jäädä tekemättä”, sanoo ministeri Saarikko

3. Taloudellisen työnantajan käsite eli ”työmatkavero”

Hallitusohjelmassa on sovittu, että Suomessa otetaan käyttöön niin sanottu taloudellisen työnantajan käsite. Tarkoituksena on, että Suomessa ei voisi välttää veroja työskentelemällä näennäisesti ulkomaisen työnantajan lukuun.

Majanen on arvostellut myös tätä veroa.

Uudistusta on kutsuttu työmatkaveroksi. Se koskisi käytännössä joitakin henkilöitä, jotka tulevat ulkomailta Suomeen työskentelemään tilapäiselle taloudelliselle työnantajalle. Vaikka muodollinen työnantaja olisi ulkomailla, Suomen verotusoikeus ulottuisi suomalaiselle taloudelliselle työnantajalle tehtyyn työhön.

4. Kiinteistörahastojen verosuunnittelu

Hallitus sopi budjettiriihen yhteydessä syksyllä 2021, että kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verotusta laajennetaan. Suomen verotusoikeus näiden rahastojen Suomeen tehtyjen kiinteistösijoitusten tuottamiin tuloihin on laajenemassa.

Tuloihin sovellettaisiin niin sanottua läpivirtausmallia. Siinä katsottaisiin, että osuudenomistaja saa tulon suoraan sijoituskohteesta, jolloin välissä oleva erikoissijoitusrahasto jäisi verotuksessa huomioon ottamatta.

5. Välillisesti omistettujen kiinteistöjen vero

Hallitus sopi niin ikään budjettiriihessään syksyllä 2021, että jatkossa myös kiinteän omaisuuden välillisestä luovutuksesta saatua tuloa pidetään Suomessa veronalaisena tulona.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksesta saatua myyntivoittoa tilanteessa, jossa ulkomainen yhtiö omistaa osakkeet toisen yhtiön kautta Suomessa.

Ansiosidonnaisen euroistaminen tarkoittaa, että päivärahan saaminen sidotaan ansaittuun palkkaan eikä työtuntien määrään.

6. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”euroistaminen”

Hallitus sopi viime helmikuussa, että jatkossa ansiosidonnaisen päivärahan saaminen sidotaan ansaittuun palkkaan eikä työtuntien määrään.

Muutoksen myötä ansiosidonnaiseen oikeutettujen ihmisten määrä voi kasvaa, mutta samalla joidenkin pätkätöitä tekevien ansiosidonnaisen turvan määrä laskea.

Uudistus on viimeinen hallituksen työllisyystoimista. Sen on arvioitu vahvistavan julkista taloutta 54 miljoonalla eurolla, ja sillä on laskettu olevan myös pieni työllisyysvaikutus.

Vaikka toimi esiteltiin sovittuna jo helmikuussa, lakiesitystä siitä ei ole vielä annettu. HS:n tietojen mukaan vasemmistoliitto on ilmoittanut vastustavansa euroistamista, jos esimerkiksi keskusta alkaa kaataa aikoinaan sovittuja, mutta sille ikäviä lakihankkeita.

Lue lisää: Monien pätkätöitä tekevien ansioturvaa leikataan, työttömyysturvalla opiskelevia patistetaan työnhakuun – Tätä hallituksen uudet työllisyystoimet tarkoittavat

Ruuhkamaksulaki ei tarkoittaisi ruuhkamaksujen käyttöönottoa vaan ainoastaan sen mahdollistamista.

7. Ruuhkamaksut

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Siihen liittyvistä, sovituista toimista puuttuu vielä kaksi, ruuhkamaksuja ja biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta koskevat lait.

Hallitusohjelman mukaan hallitus säätää lain, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.

Itse käyttöönotosta säädettäisiin erikseen myöhemmin. Puitelailla ei ole välttämättä vaikutusta Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Lue lisää: Valtiovarain­ministeriö suunnittelee ruuhkamaksuja veroksi, jonka perisi valtio – käyttöönoton harkinta jää seuraaville hallituksille

8. Biopolttoöljyn käytön edistäminen

Hallitus sopi budjettiriihessään syksyllä 2021, että biopolttoöljyn jakeluvelvoite nostetaan 30 prosenttiin vuonna 2030.

Kevyttä polttoöljyä käytetään talojen lämmittämisessä, työkoneissa ja kiinteästi asennetuissa moottoreissa. Jakeluvelvoite tarkoittaa, että kevyen polttoöljyn jakelijoiden tulee huolehtia, että tietty osuus markkinoille jaetusta polttoöljystä on biopolttoöljyä.

Velvoitteen nostamisella tavoitellaan 0,5 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästövähennyksiä.

9. Alueellinen opintolainahyvitys

Hallitus sopi budjettiriihessään tänä syksynä, että Suomessa järjestetään alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu. Hanke on tärkeä erityisesti keskustalle.

Kokeilussa Itä- tai Pohjois-Suomeen muuttava vastavalmistunut voisi saada opintolainastaan hyvityksen. Esitysluonnoksen mukaan sen voisi olla jopa 8 800 euroa.

Lue lisää: Itä- tai Pohjois-Suomeen muuttava saattaa saada opintolainasta jopa 8 800 euroa anteeksi: lakihanke kokeilusta etenee

10. Muukalaispassi

Oleskeluluvan saaminen edellyttää, että sen hakijalla on voimassa oleva matkustusasiakirja eli esimerkiksi passi. Joissakin tapauksissa oleskeluluvan ainoaksi esteeksi voi tulla se, ettei hakijalla ole voimassa olevaa kansallista passia ja sen hankkiminen on vaikeaa.

Lue lisää: Somalialaismies syytti Suomea syrjinnästä, koska hänen passiaan ei hyväksytty henkilötodistukseksi – Ihmisoikeustuomioistuin: Ei syrjintää

Sisäministeriön lakiluonnoksen mukaan jatkossa tästä edellytyksestä voitaisiin poiketa. Oleskelulupa ja muukalaispassi voitaisiin myöntää hakijalle, jolta puuttuu oleskeluluvan edellytyksistä ainoastaan matkustusasiakirja.

11. Palkka-avoimuuden lisääminen

Hallitusohjelmaan kirjattiin alun perin, että palkka-avoimuutta lisättäisiin lainsäädännön avulla. Tavoitteena oli poistaa perusteettomia palkkaeroja ja palkkasyrjintää.

Pöydällä oli uudistus, jonka myötä syrjintää epäilevä työntekijä olisi voinut saada kollegansa palkkatiedot suoraan työnantajalta.

Uudistuksen valmistelu kuitenkin keskeytettiin kesällä, sillä hallituspuolueet eivät päässeet sen sisällöstä sopuun. Vasemmistopuolueet ovat kuitenkin pitäneet sitä yhä esillä.

Lue lisää: Palkka-avoimuuden lisäämistä tavoitelleen lakimuutoksen valmistelu on lopetettu – hallituspuolueet eivät päässeet sisällöstä sopuun

12. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin

Hallitus linjasi viime kevään kehysriihen yhteydessä, että yrityksille tarkoitettu tutkimuksen verokannustin otetaan käyttöön ensi vuodesta alkaen. Kyseessä on taloudellisilta vaikutuksiltaan 100 miljoonan euron arvoinen kannustin.

Lue lisää: Hallitus peruu tutkimus­rahoitukseen kaavaillut meno­leikkaukset – 350 miljoonan euron korotus edelliseen kehykseen verrattuna

13. Ammatillisen ja lukio-opintojen ristiin opiskelun helpottaminen

Hallitus on aikonut lisätä mahdollisuutta opiskella ammattioppilaitoksissa ja lukiossa yhtä aikaa sekä kaksoistutkinnon suorittamista osana laajempaa toisen asteen koulutusuudistusta.

Niin sanottua ristiin opiskelua yli koulumuotojen on määrä helpottaa siten, että ammatillisen perustutkinnon opiskelija voisi halutessaan opiskella myös enemmän kuin nykytutkinnon maksimipistemäärän, joka on 180 osaamispistettä. Tutkintoon mahtuisi myös enemmän lukio- tai korkeakouluopintoja.

Lue lisää: Hallitus aikoo säätää lailla ammatti­koulun ja lukion kaksois­tutkinnosta – ”Valinnan­vara vähentää stressiä”, sanoo opetus­ministeri Li Andersson

14. ja 15. Sote-rahoitus: Yliopistosairaala-alueiden lisäraha ja pysyvän siirtymätasauksen täydennysosa

Helsingin asemaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa parannetaan. Valmisteilla ovat yliopistosairaalakuntia koskevalla uusi laki ja siihen liitettävä siirtymätasausta koskeva lisäys.

Yliopistosairaala-alueet ovat saamassa noin 300 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Uusin käänne on poliittinen sopu alkusyksystä, joka saavutettiin yliopistosairaalakuntien rahoituslakiin tehtävästä muutoksesta. Sote-rahoituksen pysyvän siirtymätasauksen täydennysosan on tarkoitus parantaa Helsingin asemaa pysyvästi, mutta tämänkin kohtalo on nyt avoin.

Lue lisää: Hallitus muuttaa soten rahoituksen perusteita: muun muassa Helsinki on saamassa lisää rahaa

+ Rahariidat lisämiljoonista

Yllä lueteltujen lakihankkeiden lisäksi hallitus riitelee tällä hetkellä miljardi­luokan menolisäyksistä. Uusia toiveita on noussut esiin, kun hallituspuolueet ovat neuvotelleet ensi vuoden budjetin täydennysosasta.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Kiistaa on muun muassa keskustan vaatimasta lähes päälle 200 miljoonan euron maataloustuesta. Pääministeripuolue Sdp taas esittää 700 miljoonaa euroa hoitovelan purkamiseksi.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat