Hallitus kiistelee nyt miljardi­luokan menolisäyksistä

Kiistaa on keskustan vaatimasta lähes 300 miljoonan euron maataloustuesta. Sdp:n esittää 700 miljoonaa euroa hoitovelan purkamiseksi.

Hallituspuolueet tahtovat jälleen jakaa erilaisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja lisää rahaa.

11.11. 12:41

Keskinäiseen eripuraan ajautuneessa hallituksessa uudeksi kiistakapulaksi ovat nousemassa yli miljardin euron rahariidat, kertovat useat HS:n lähteet.

Riitelyn keskellä hallituspuolueet tahtovat jälleen jakaa erilaisiin tarkoituksiin satoja miljoonia euroja lisää rahaa. Uudet menot lisäisivät edelleen Suomen nopeasti lisääntyviä velkataakkaa.

Keskusta haluaa satoja miljoonia euroja lisää tukea maataloudelle. Puolue perustelee tukia energian hinnannousulla ja ruuan huoltovarmuudella. Rahaa tarvitaan muun muassa kallistuneiden lannoitteiden ostamiseen.

HS:n tietojen mukaan keskustan esittämän tukipaketin suuruus on jonkin verran alle 300 miljoonaa euroa, mutta se voi olla suurempi tai pienempi riippuen siitä, millaisia tukia EU Suomelle hyväksyy.

Vastinpariksi keskustan vaatimuksille vihreät ja vasemmistoliitto ovat esittäneet kymmenien miljoonien eurojen vihreän siirtymän rahoja maatalouden aiheuttamien päästöjen hillitsemiseen. Rahoilla hoidettaisiin muun muassa vesistöjen kalkitusta.

Keskustan sekä vasemmistoliiton ja vihreiden toiveet ovat yhteenlaskettuna nousemassa lähelle 400 miljoonaan euroon.

Lue lisää: Saarikko MT:lle: Hallitus neuvottelee uutta tuki­pakettia maataloudelle

Kiistaa on ratkottu hallituksen talouspoliittisten avustajien kesken.

He ovat valmistelleet ensi vuoden budjetin täydennysosaa, joka on noin 600–700 miljoonaa euroa. Tässä ei ole mukana maataloustukia.

Täydennysosassa on paljon jo aiemmin sovituista päätöksistä ja hintojen noususta johtuvia ”teknisiä” menoja, kuten valtion lisääntyneitä kiinteistömenoja, teiden kunnostuksen kallistumisen rahoittamista, Nato-rahoitusta, varautumista sote-alueiden lisärahoitukseen, raja-aidan rakentamista ja lisää rahaa muun muassa poliisille.

Näistä rahoista on jo lähes sovittu.

Keskusta vaatii, että kaikki uudet maataloustuet laitetaan niin sanotun budjettikehyksen ulkopuolelle, jolloin muista menoista ei tarvitse leikata.

HS:n tietojen mukaan valtiovarainministeriö ei kuitenkaan katso, että kaikkia rahoja voi perustella huoltovarmuudella.

Hallituksessa on sovittu, että Ukrainan sodasta johtuvat huoltovarmuusrahat voidaan kirjata hallituksen sopiman menokehyksen ulkopuolisiksi menoiksi.

Valtiovarainministeriö ei katso, että kaikkia rahoja voi perustella huoltovarmuudella.

Hallituksen käytävillä on jo useita päiviä puhuttu, että perhe- ja peruspalvelu­ministeri Krista Kiuru (sd) aikoo vaatia 500–700 miljoonaa euroa hoitovelan purkamiseksi. Hoitovelkaa on syntynyt muun muassa hoitajien työtaistelun, koronaviruspandemian ja hoitajapulan takia.

Perjantaina asiaan tuli varmuus, ja sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti esittävänsä 700 miljoonaa euroa hoitotakuuseen.

Myös näitä rahoja on tarkoitus sijoittaa menokehyksen ulkopuolelle niin sanotusti koronarahoiksi.

Hallituksen avustajakunnassa on levinnyt tieto, että Kiurun toivomia rahoja esitetään jo täydentävään lisätalousarvioon, jonka pitää lähteä eduskunnan käsiteltäväksi ensi torstaina.

Tätä pidetään jokseenkin mahdottomana aikatauluna etenkin siksi, ettei asiasta ole tiettävästi vielä neuvoteltu lainkaan.

Todennäköisesti rahakiistat siirtyvät lopulta hallituksen puheenjohtajista koostuvan viisikon käsiteltäväksi mahdollisesti jo viikonloppuna.

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan pitäisi hyväksyä ensi vuoden täydentävä lisätalousarvio jo tiistaina, joten miljardipaketin kohtalon pitäisi ratketa pian.

Toinen vaihtoehto on, että sekä maatalousrahat että hoitovelkarahat ratkaistaan vasta seuraavassa lisätalousarviossa.

Toistaiseksi neuvotteluissa on kuitenkin käsitelty ennen kaikkea maatalousrahoja.

Muissa hallituspuolueissa on periaatteellista ymmärrystä ahdingossa olevan maatalouden tukemiseen, vaikka maatalous sai vasta keväällä eurooppalaisittain suhteellisesti varsin suuren 300 miljoonan euron tuen. Siitä valtaosaa on jaettu nyt syksyllä.

Hallituksessa kuitenkin kysytään myös, miksi vain maataloutta pitää tukea, koska myös moni muu toimiala on kärsinyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

Suurempi ongelma on kuitenkin kaikkien muiden neljän hallituspuolueen epäluottamus keskustaa kohtaan.

Lue lisää: Keskusta ajaa hallitusta kovaa vauhtia karille

Hallituspuolueet sanovat olevansa kyllästyneitä kannatuskriisissä olevan keskustan tapaan jarruttaa sille yhtään epämieluisia lakeja, vaikka niistä olisi sovittu.

Lue lisää: Keskustan ongelmien syyt ovat syvemmällä kuin puheen­johtajan esiintymisessä

Hallituspuolueissa pelätään, että toiminta keskustan kanssa käy vielä vaikeammaksi, jos se saa läpi keskustan äänestäjille tärkeän maataloustuen. Se lienee hallituksen jäljellä olevista päätöksistä tärkein keskustalle.

Keskustan on kuultu uhkailevan, että hallitus siirtyy ”toimitus­ministeriö­moodiin”, jos tukipaketti ei etene. Se tarkoittaisi sitä, että hallitus hoitaisi vain esimerkiksi Natoon liittymistä, mutta ei tekisi uusia poliittisia toimia.

Keskusta on perustellut kielteiseksi muuttunutta suhtautumistaan muiden kannattamiin lakeihin muun muassa hallituksen periaatteella, jonka mukaan päätösten pitäisi perustua tutkittuun tietoon. Tällä perusteella se on vastustanut ainakin rikkaiden arvonnousuveroa, jota monet asiantuntijat ovat haukkuneet.

Keskustan mielestä hallituskauden lopun vaikeudet ovat ikään kuin luonnonlaki, joka hallituskumppaneiden vain pitää kestää. Keskustaa ärsyttää, että sen pitäisi nöyrtyä, jos muut vaativat. Muiden mielestä keskustaa vastaan on tultu jo paljon.

”Olemme kyllästyneitä tähän neljä vastaan yksi -tilanteeseen. Ei kaikki ole keskustan vikaa”, keskustasta puolestaan sanotaan.

Hallituksen välejä tulehdutti entisestään torstain saamelaiskäräjäepisodi.

Muokkaus 11.11.2022 kello 18.40: Kirjoitusta on muutettu sen jälkeen, kun tuli varmuus, että Sdp esittää 700 miljoonaa euroa hoitovelan hoitamiseen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti, että saamelaiskäräjälaki viedään eduskuntaan, vaikka keskusta vastustaa sitä. Keskustalle annetaan poikkeuksellinen oikeus äänestää hallituksen esitystä vastaan. Lakia ovat käsitelleet eri hallitukset jo 12 vuotta.

Viimeksi kesäkuussa Suomi sai langettavan ratkaisun YK:n rotusyrjintäkomitealta rotusyrjinnän vastaisen yleissopimuksen loukkaamisesta. Ratkaisu liittyy korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen sallia saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ihmisiä vastoin käräjien vaalilautakunnan arviota.

Keskusta puolestaan syyttää Marinia taitamattomuudesta, koska hän aikoo viedä keskustaa ärsyttävän lain eduskuntaan, vaikka keskusta ei sitä hyväksy.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat