Viraston johtaja­valinnasta tuli riita: Valituksia syrjinnästä, epä­pätevyydestä ja ilma­piiristä

Ministeriö nimitti Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille (Kavi) johtajan syyskuussa. Nyt päällikkönimityksestä on tehty kolme valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen.

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo vuonna 2016 Kajaanissa otetussa kuvassa.

14.11. 2:00 | Päivitetty 14.11. 6:46

Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi syyskuussa johtajan Kansalliselle audio­visuaaliselle instituutille (Kavi). Nyt asiasta on kehkeytynyt poikkeuksellinen riita, sillä Helsingin hallinto-oikeuteen on tehty nimityksestä peräti kolme valitusta.

Valittajien joukossa on viraston apulaisjohtajia, jotka myös hakivat päällikköpestiä.

Kavi on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivasta 11:stä virastosta. Sen tehtäviin kuuluvat elokuvien sekä televisio- ja radio-ohjelmien säilyttäminen ja näihin liittyvä tutkimus, kuvaohjelmien tarjoamisen valvonta ja mediakasvatuksen edistäminen.

Pitkäksi venyneen prosessin jälkeen Kavin johtoon nimettiin kaksi kuukautta sitten tohtori Riitta Vanhatalo. Tehtävä täytettiin viiden vuoden määräajaksi. Nimitys­päätöksen ovat allekirjoittaneet tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) sekä ministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

Valituksi tullut Vanhatalo on Yleisradion entinen toimittaja ja tuottaja, joka on vuodesta 2013 johtanut Kotiseutuliittoa. Sen jäseninä on muun muassa kotiseutu­yhdistyksiä. Nimitysperusteluissa Vanhatalon etuina olivat muun muassa audio­visuaalisen alan tuntemus, johtamistaidot sekä kulttuuriperintöalan tuntemus.

Julkishallintoa tuntevan professorin mukaan Kavin johtajanimityksestä tehdyt valitukset ovat poikkeuksellisia, vaikka virkanimityksistä tehdyt valitukset ovatkin yleistyneet. Valittaminen tuli mahdolliseksi vuonna 2019 virkamieslain uudistuessa.

”Tiedossani ei ole, että tässä määrin olisi aiemmin valitettu. Yleensä asialla on vain yksi eli toiseksi jäänyt hakija”, sanoo professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Hallinto-oikeuteen tehdyissä valituksissa viraston uutta päällikköä pidetään epäpätevänä ja hänen kykyjään johtajana arvostellaan. Valitulta sanotaan lisäksi puuttuvan alan kansainväliset yhteydet sekä perehtyneisyys viraston toimialaan. Nimityksen myötä myös viraston ilmapiirin pelätään tulehtuvan.

Hakijoita tehtävään oli kaikkiaan 20. Ministeriö haastatteli heistä neljä. Valitukset ovat tehneet haastatteluihin kutsutut kolme muuta hakijaa.

Valituksen tehneistä kaksi on Kavin nykyisiä apulaisjohtajia, tohtori Leo Pekkala ja maisteri Mikko Kuutti. Kuutti vastaa virastossa elokuva-arkistoinnista ja digitoinnista, Pekkala mediakasvatuksesta. Kolmas valituksen tehnyt on johtajapestiä niin ikään hakenut Outi Hupaniittu, pitkän linjan elokuvatutkija ja tohtori.

Apulaisjohtaja Pekkalan valituksen mukaan nimityksessä on rikottu perustuslain lisäksi tasa-arvolakia, sillä tehtävään on valittu toista sukupuolta oleva, vähemmän ansioitunut hakija.

Apulaisjohtaja Kuutin valituksessa taas todetaan, että nimitysprosessissa oli merkittäviä puutteita ja että Vanhatalolla ei ole osoittaa ”merkityksellistä perehtyneisyyttä” yhteenkään Kavin lakisääteiseen tehtävään, joten nimityspäätös perustuu ”johonkin muuhun” kuin nimitetyn taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalais­kuntoon. Kuutin mukaan Kavi on virastona jo nykyisellään ”toiminnallisessa kriisissä” määrärahojen supistamisen vuoksi ja Vanhatalon nimityksen täytäntöönpano tulehduttaa viraston ja sen johdon työilmapiirin.

Riitta Vanhatalo on aloittanut Kavin johtajana marraskuun alussa.

Erimielisyyttä tullaan puimaan oikeudessa pitkään, todennäköisesti vuoteen 2024 saakka. Virkanimityksiin liittyvien valitusten käsittelyaika on Helsingin hallinto-oikeudessa jopa 18 kuukautta.

Käsittelyaika kuulostaa pitkältä professorin korviin siitäkin huolimatta, että hallinto-oikeuksien käsittelyajat ovat yleensäkin pitkiä.

”Kuulostaa pitkältä, etenkin jos sattuisi niin, että päätöstä pitäisi lähteä kumoamaan. Siinä voidaan joutua ongelmiin, kun henkilö on voinut silloin olla virassa hyvin pitkään”, professori sanoo.

”Yleensä valitukset eivät mene läpi. Nimityksen tekijällä on hyvin laaja harkintavalta. Käytännössä päätöksen kumoaminen vaatisi jonkin suoran virheen.”

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin juuret virastona ovat elokuva-arkistotoiminnassa, ja sen historiaan liittyy suomalaisen elokuvan keskeisiä nimiä.

Elokuva-arkiston perustajin kuuluivat muun muassa elokuvantekijät Jörn Donner ja Aito Mäkinen. Sittemmin arkistossa vaikutti pitkään elokuvatuntija Peter von Bagh. Elokuvatutkija ja tohtori Matti Lukkarila toimi elokuva-arkiston ja myöhemmin Kaviksi muuttuneen viraston johtajana vuodesta 1993 jääden eläkkeelle syyskuussa.

Ministeriön kaavailuissa Kavi haluttaisiin yhdistää Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen Elokuvasäätiön kanssa isommaksi Luova Suomi -virastokokonaisuudeksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat