Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Kiuru sanoo, että hyvinvointialueiden säästöt uhkaavat jo peruspalveluja, jos mitään ei tehdä. Hänen mukaansa hoitovelka on syntynyt erityisesti kolmesta syystä.

Perhe- ja peruspalveluministeriksi palannut Krista Kiuru (sd) vaatii hoitovajeeseen satoja miljoonia euroja. Kiuru kuvattuna keskiviikkona.

11.11. 19:19

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vaatii 700 miljoonaa euroa Suomen nopeasti pahentuneen hoitovelan korjaamiseksi.

”Sosiaali- ja terveys­ministeriö esittää 700 miljoonan euron täydennystä ensi vuoden budjettiin hyvinvointialueiden ja Hus-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoituksen lisäämiseksi. Esitämme, että rahoitus ohjataan hoitopalveluiden ja kuntoutuksen hoitovajeen purkuun”, Kiuru sanoo HS:lle.

Raha tulisi alueiden käyttöön jo ensi vuonna.

”Olen kertonut huoleni jo aikaisemmin hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuvalle viisikolle. Olen sanonut, että hoitovelka on otettava hyvin vakavasti, ja minun käsitykseni mukaan tilannekuva on yhteinen. Lisäksi kerroin keskiviikkona sote-ministeriryhmälle, että lisärahoitusta tarvitaan välttämättä.”

Lue lisää: Hallitus kiistelee nyt miljardi­luokan menolisäyksistä

Kiuru sanoo, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on syntynyt hoitopalvelu- ja kuntoutusvelkaa erityisesti kolmesta syystä.

Keskeisin syy on koronaepidemia, jonka hoito on siirtänyt henkilöstöä pois muusta hoidosta. Tämän takia ihmiset eivät ole päässeet hoitoon.

Toinen on nopeasti kroonistunut hoitajapula.

”Kolmas syy on pitkä työmarkkinataistelu. Silloin oli voimassa pitkään vuoronvaihto- ja ylityökieltoja, jotka lisäsivät merkittävästi hoitovelkaa.”

Kiuru sanoo, että sote-rahoitusta suunniteltaessa ei ollut tiedossa, että hoitovelka kasvaa näin merkittäväksi poikkeusolosuhteiden takia.

”Tämä kaikki on johtanut siihen, että väestön terveydentila, toimintakyky ja hyvinvointi ovat uhattuina”, hän sanoo.

”Hoitovelka ei kuitenkaan tule yllätyksenä, siitä on puhuttu koko koronapandemian ajan. Nyt puhumme jopa miljardin euron hoitovelasta. Suuruutta on vielä vaikea täsmälleen arvioida, koska sitä kertyy edelleen.”

Kiuru sanoo, että sinänsä sote-uudistuksen rahoitusmalli on hyvin tarkkaan harkittu.

”Se tulee toimimaan, mutta vaikeus on se, että jokainen hyvinvointialue lähtee aikamoisesta kuopasta liikkeelle. Sairaita on todella paljon enemmän hoidettavana kuin oli ajateltu.”

Hänen mukaansa hyvinvointialueiden pitää voida lähteä liikkeelle kuopan sijaan realistisesta tasosta.

Kiuru sanoo, että hyvinvointialueet ovat puhuneet yli miljardin euron alijäämistä. Tämä alijäämä pitää tasapainottaa kolmen vuoden kuluessa.

Suomi saa EU:lta muun muassa hoitovelan hoitoon noin 360 miljoonaa euroa. Kiurun mukaan tämän lisäksi tarvitaan 700 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Korona­pandemia aiheutti hammas­hoitoon massiivisen hoitovelan – Hammas­lääkäri kertoo, mitä jokaisen vanhemman kannattaisi tehdä, jotta lapsi välttyisi rei’iltä

Jos uutta rahoitusta ei tule, alijäämät saattavat johtaa kierteeseen, jossa hyvinvointialueet alkavat leikata menoja. Tällöin palvelut heikkenevät ja hoitojonot vain kasvavat.

Vaikka rahalla ei saisi uusia hoitajia, se estäisi palvelujen leikkauksen.

”Monilla alueilla on jo aloitettu talouden tasapainotus­suunnitelmat. Tämä voi johtaa siihen, että alueilla tehdään ensi vuoden alussa liian nopeita talouden tasapainotustoimia liian suurilla säästötavoitteilla. Peruspalvelut kärsivät, jos ei tehdä mitään.”

Hänen mukaansa yksi ongelma on myös se, että kunnat ovat alirahoittaneet peruspalveluja ja suunnanneet rahaa erikoissairaanhoitoon.

Lisäksi Kustannukset ovat nousussa.

Soteen arveltiin kuluvan noin 21 miljardia euroa, mutta inflaation, kiinteistöjen vuokrannousujen ja ostopalvelujen kallistumisen takia arvio on jo 22,5 miljardia euroa. Myös palkkojen nousu aiheuttaa lisää kustannuksia.

”Tämä ehdotus on vain 3,1 prosenttia koko potista”, Kiuru sanoo.

Hänen mukaansa lisärahoitus vaatisi tarkkaa valtiovallan ohjausta, jotta rahat todella menevät hoitojonojen purkamiseen.

”Olennaista on, että lisärahoitus suuntautuu oikein. Nykyjärjestelmällä olisi käytännössä mahdotonta varmistua, että rahat menevät oikeaan osoitteeseen, koska valtion kunnille antama rahoitus on yleiskatteellista eikä ohjauskeinoja ole. Tämä muuttuu sote-uudistuksen myötä, kun ohjauskeinoja tulee monia.”

Kiurun mukaan lisärahoitusta ei pidä pelästyä, koska kyseessä on itse asiassa vain rahoituksen aikaistaminen, sillä sote-rahoitusta tarkistetaan joka tapauksessa viimeistään vuonna 2025. Jos rahoitus on osoittautunut aliarvioiduksi, se korjataan sote-laissa määritellyllä mekanismilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotus on sikäli yllättävä, että kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) sanoi vasta hiljattain HS:n haastattelussa, ettei sote-alueille esitetä lisää rahoitusta.

Hallitus ei tässä vaiheessa kaavaile uusia päätöksiä lisärahasta hyvinvointialueille, hän sanoi.

”Tällä hetkellä meidän puoleltamme ei ole minkäänlaista ajatusta tai tarvetta lähteä sellaiseen arviointiin”, Paatero sanoi.

Poliittisesti Kiurun 700 miljoonan euron esityksen läpimeno on vaikeaa. Keskusta on esittänyt maataloudelle noin 300:aa miljoonaa euroa.

Näitä voikin pitää jonkinlaisena vastinparina. Voi käydä niin, että joko molemmat saavat ainakin osan pyytämästään tai kumpikaan ei saa mitään.

Toinen vaihtoehto on, että molemmista päätetään vasta alkuvuodesta eikä nyt kiireellä valtion täydentävässä lisäarvioissa, joiden pitää lähteä eduskunnan käsiteltäväksi torstaina.

Lue lisää: Ministeri Paatero hoiva­yhtiöiden halusta korottaa hintoja: ”En ymmärrä”

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriön uusi kansliapäällikkö sanoo, että hyvinvointi­alueet ovat itse vastuussa budjetissa pysymisestä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat