Syyttäjä: Venäjän myyriä jahdattiin vuosia, toinen ”avain­asemissa” Säpossa ja puolustus­voimissa

Syyttäjän mukaan rikosnimikkeestä voi päätellä, että vakoilu on uhannut nimenomaan Ruotsin eikä esimerkiksi Suomen turvallisuutta.

Ruotsalaissotilaat harjoittelivat yhdessä suomalaisten sotilaiden kanssa Överkalixin eli Ylikainuun kunnassa Pohjois-Ruotsissa maaliskuussa 2019. Ruotsin ja Suomen tiivis puolustusyhteistyö lisää Ruotsin vakoiluepäilyn merkitystä myös Suomessa.

11.11. 18:32 | Päivitetty 11.11. 19:12

Ruotsissa törkeästä Venäjän laskuun vakoilusta epäillyt veljekset ovat Ruotsin kansalaisia, kertoi syyttäjä Mats Ljungqvist Helsingin Sanomille perjantai-iltana.

Veljekset ovat nimeltään Peyman Kia, 42, ja Payam Kia, 35.

”Tässä on kyseessä kaksi Ruotsin kansalaista, jotka eivät ole syntyneet Venäjällä ja joilla ei ole esimerkiksi vanhempien kautta yhteyttä Venäjään.”

Ruotsalaislehti Expressenin ja uutistoimisto AP:n mukaan veljekset ovat syntyneet Iranissa mutta saaneet Ruotsin kansalaisuuden jo vuonna 1994.

Ljungqvist vahvistaa HS:lle, että vanhempi veljeksistä on ollut ”avainasemissa” sekä Ruotsin suojelupoliisissa Säpossa että puolustusvoimissa.

”Sitä sanaa voidaan käyttää yhtään liioittelematta. Hän on ollut avainasemissa sekä suojelupoliisissa että puolustusvoimissa, niin voidaan sanoa”, Lungqvist toteaa.

Täysin poikkeuksellinen vakoilupaljastus on ollut perjantain pääuutisia Ruotsissa. Syytteet törkeästä vakoilusta nostettiin perjantaina. Syytteiden mukaan epäiltyjen vakoilijaveljesten toiminta on muodostanut uhan Ruotsin turvallisuudelle.

Molemmat veljekset kiistävät kaikki syytteet.

”Se, mitä nämä tiedot ovat, on salaista syytteiden nostamisen jälkeenkin.”

Ljungqvistin mukaan edellisen kerran törkeän vakoilun syyte on Ruotsissa nostettu vuonna 2003. Sitä edellinen tapaus oli vuodelta 1983, kun ilmavoimien upseeri Bertil Ströberg tuomittiin kylmän sodan aikana vakoilusta Puolan laskuun.

”Minusta tämä on uniikki tapaus sekä ruotsalaisesta että kansainvälisestäkin perspektiivistä katsottuna”, Ljungqvist luonnehtii.

Syyttäjän mukaan molemmat veljekset ovat välittäneet tietoja Venäjän sotilastiedustelulle GRU:lle. Tutkinnassa on tullut vastaan suuria summia käteistä dollareina, kertoo Ruotsin televisio SVT.

Toinen veljeksistä on syyttäjän mukaan ollut päätekijä, ja toinen enemmänkin Venäjälle yhteyksiä pitänyt apuri. Päätekijä on ollut merkittävissä viroissa Ruotsin valtiolla, suojelupoliisissa ja puolustusvoimien Must-tiedustelupalvelussa.

”Molemmissa näissä laitoksissa hänellä on ollut pääsy hyvin, hyvin herkkiin aineistoihin”, Ljungqvist sanoo.

”Se, mitä nämä tiedot ovat, on salaista jopa näiden syytteiden nostamisen jälkeen. Salaista on myös se, millä tavalla nämä tiedot ovat mahdollisesti vahingoittaneet Ruotsia.”

Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin mukaan kyseinen henkilö on työskennellyt myös Ruotsin tiedustelun ehkäpä salaisimmalla osastolla, joka on nimeltään KSI eli Kontoret för särskild inhämtning. Kyseinen laitos on vastuussa tiedustelun lähteiden ja muiden tiedustelupalveluiden loikkareiden rekrytoinnista.

Syyttäjä väittää, että veljekset ovat jatkaneet törkeää vakoilua kymmenen vuoden ajan. Syytteen aikaväli ulottuu syyskuulta 2011 syyskuuhun 2021.

Expressenin tietojen mukaan toimintaan liittyi vakoiluelokuvalta kuulostavia elementtejä, kuten tietojen jättämistä sovittuihin piiloihin esimerkiksi yleisiin wc-tiloihin, salattuja tiedostoja, pieni vakoilukamera ja Rasski-salanimellä toiminut yhteyshenkilö.

HS yritti kysyä Ljungqvistilta, minä vuosina epäilty päätekijä missäkin organisaatiossa työskenteli. Syyttäjä ei voi paljastaa tietoa, mutta hän suostuu sanomaan, että ”suurimman osan tuosta aikavälistä epäilty oli joko suojelupoliisin tai puolustusvoimien palveluksessa”.

Ruotsin television SVT:n mukaan mies työskenteli viime vuonna tehdyn pidätyksen aikaan ”korkeana johtajana” ruotsalaisen viranomaisen palveluksessa.

Kysymyksellä syytetyn työuran kulusta on Suomen kannalta merkitystä, sillä Suomi on syventänyt puolustusyhteistyötään Ruotsin kanssa vuodesta 2014 lähtien.

Nykyinen yhteistyö kattaa myös kriisiajan operatiivisen toiminnan suunnittelun, ja parhaillaan maat pyrkivät yhtä jalkaa sotilasliitto Naton jäseniksi.

”Jos havaitsisimme Suomen turvallisuuteen kohdistuvan rikoksen, tutkisimme sitäkin.”

HS kysyi Ljungqvistilta, liittyykö syytteeseen tietoja, joiden vuotaminen Venäjälle olisi voinut vahingoittaa Suomen turvallisuutta. Syyttäjä ei voi vastata kysymykseen suoraan.

Hän kuitenkin toteaa, että jos vakoilun tarkoitus olisi nimenomaan ollut vahingoittaa jotakin muuta maata kuin Ruotsia, silloin rikosnimike olisi ollut eri.

”Jos nyt puhutaan ihan yleisellä tasolla, niin me voisimme asettaa henkilöitä syytteeseen myös Suomen turvallisuuden vahingoittamisesta. Siihen liittyen on olemassa erityinen rikosnimike, se on ihan oma rikoksensa.”

Sitä rikosnimikettä ei kuitenkaan tässä syytteessä esiinny.

”Jos havaitsisimme rikoksen, joka kohdistuu Suomen turvallisuuteen, tutkisimme silloin sitäkin.”

Syyttäjä ei voi kertoa, millä tavalla veljekset jäivät kiinni. Tämä tieto kertoisi liikaa Ruotsin kyvyistä ja keinoista vihamielisen tiedustelun havaitsemiseen.

Sen hän kuitenkin voi kertoa, että esitutkinta aloitettiin jo vuonna 2017.

”Tämä on jatkunut siis varsin kauan. On hyvä ymmärtää, että kun aloitimme, me jahtasimme soluttautujaa, myyrää. Sellaisessa tilanteessa täytyy pitää asiaa tutkiva piiri varsin pienenä, ettei tutkinta vahingoitu.”

Vuonna 2021 tapahtuneeseen pidätykseen mennessä tietoja oli saatu kokoon sen verran, että pidätys ja vangitseminen tulivat kyseeseen.

”Meillä on näyttö, joka kokonaisuudessaan osoittaa, mitä on tapahtunut, ja minkälaisia kontaktit ovat olleet. Mutta suuri osa näytöstä on valitettavasti yhä salaiseksi määrättyä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat