Talouselämäkin on huolissaan Suomen houkuttelevuudesta: ”Maakuva ei ole ollenkaan niin vahva kuin ajattelemme”

Elinkeinoelämän asiantuntijat ovat tutkija Pasi Saukkosen kanssa yhtä mieltä siitä, että Suomi on pahasti jälkijunassa työn perässä muuttajien houkuttelussa.

Muun muassa hoitoalalle on toivottu ulkomailta tulevaa työvoimaa.

12.11. 19:29

SuomEN pitäisi tehdä paljon enemmän ulkomaalaisten työntekijöiden houkuttelemiseksi, eikä Suomen maine heidän keskuudessaan välttämättä ole niin hyvä kuin Suomessa kuvitellaan. Myös asennemuutosta tarvitaan.

Näin arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen, Keskus­kauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen ja johtaja Mari K. Niemi E2-tutkimuksesta.

”Suomen maakuva ei ole ollenkaan niin vahva kuin me itse ajattelemme”, Räsänen sanoo.

Mari K. Niemen mukaan tämä näkyy E2-tutkimuksen tekemissä kyselyissä esimerkiksi siinä, että moni kokee Suomeen tullessaan ulkomailla hankitun koulutuksen ja kokemuksen vähättelyä.

”Tässä kohdassa Suomessa asuvat korkeakoulutetut ulkomaiset osaajat ja suomalaiset paluumuuttajat vastasivat samalla tavalla. Se on huolestuttava viesti.”

Keskuskauppakamarin Valtonen kokee, että Suomi ei edelleenkään osaa mainostaa riittävästi vahvuuksiaan samalla kun heikkoudet ovat jo kartalta nähtävissä.

”Heikkoudet tiedetään automaattisemmin. Kylmä ilmasto ja 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.”

HS haastatteli Räsästä, Valtosta ja Niemeä liittyen maahanmuuttotutkija Pasi Saukkosen esittämiin ajatuksiin. Saukkonen ravisteli keskustelua työperäisestä maahanmuutosta HS:n Lauantaivieras-haastattelussa.

Lue lisää: Puheet työperäisestä maahan­muutosta ovat täysin epä­realistisia ja vastuuttomia, sanoo tutkija

Saukkosen mukaan on ”auttamattoman epärealistista” ajatella, että ratkaisu Suomen huoltosuhteeseen ja työvoimapuolaan löytyisi työperäisestä maahanmuutosta.

Huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuutta suhteessa 15–64-vuotiaaseen väestöön. Suomen väestö vanhenee nopeasti, ja työikäisten suhteellinen osuus kutistuu.

Siksi poliitikkojen ja elinkeinoelämän puheissa toistuvat toiveet työperäisen maahanmuuton merkittävästä lisäämisestä jopa sadoillatuhansilla ihmisillä.

Saukkosen mukaan tällaiseen mittakaavaan on hyvin vaikea päästä, vaikka sitä kuinka toivottaisiin.

”Tätä ajatusta toistellaan, koska sitä halutaan helliä. Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä ajatella, että saisimme Suomeen sellaista väkeä, joka ratkaisisi meidän ongelmiamme. Varsinkaan huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia maahanmuutolla ei ratkaista ikinä”, Saukkonen sanoi HS:lle.

Saukkosen mukaan Suomi häviää palkkakilpailussa esimeriksi Norjalle. Urakkaa vaikeuttaa se, että Suomessa on ennestään vähemmän ulkomaalaisia kuin monissa verrokkimaissa. Niin sanottua ketjumuuttoa syntyy vähemmän.

Erityisen vaikeaa on hänen mukaansa tekijöiden houkuttelu niille Suomen syrjä­seuduille, joissa on muuttotappiota jo nyt.

Räsänen ja Valtonen edustavat tahoja, jotka toivovat Suomeen merkittävää työperäisen maahanmuuton lisäystä.

EK:n Räsänen myöntää Saukkosen huolet aiheellisiksi.

”Eihän tämä tapahdu niin, että esitetään toive tai tilaus ja sitten kaikki on kunnossa”, hän sanoo.

Räsänen on Saukkosen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Suomi on ulkomaalaisten houkuttelussa takamatkalla verrattuna muihin vastaaviin Euroopan maihin.

”Tästähän on alettu vasta parin viime vuoden aikana laajemmin keskustelemaan.”

Kun kehittyneiden maiden järjestö OECD mittasi kyselyllä jäsenmaidensa houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien keskuudessa, Ruotsi sijoittui sijalle kaksi ja Suomi sijalle 18. Kaikki pohjoismaat ja Viro olivat Suomen edellä.

Räsänen pitää myönteisenä esimerkkinä Business Finlandin toimintaa. Sen eri puolilla maailmaa sijaitsevissa toimipisteissä panostetaan Suomi-kuvan markkinointiin ja ulkomaisten työntekijöiden houkutteluun.

Myös asenteilla on väliä. Räsäsen mukaan ei ole välttämättä helppoa vetää tiukkaa linjaa humanitaarisessa maahanmuutossa ja silti esittäytyä avoimena maana työn perässä muuttajille.

”Maan täytyy näyttäytyä houkuttelevana ulkomaalaisille ylipäänsä”, hän sanoo. ”On selvää, että yleisen ilmapiirin täytyy olla kansainvälinen.”

Kauppakamarin Valtosessa Saukkosen haastattelu herätti ”ristiriitaisia ajatuksia”.

”Varmasti hänen ajatuksissaan on perää siinä, että ei työperäisellä maahanmuutolla ratkaista kaikkia väestörakenteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä ongelmia”, hän sanoo.

Toisaalta Valtonen koki, että haastattelusta välittyi liiankin pessimistinen kuva työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista.

”Jos jatketaan samalla uralla, niin varmasti vaikutus on maltillinen. Siksi painotamme muutosta, jotta Suomi olisi houkuttelevampi ja jotta tänne olisi helpompi tulla.”

Myös Valtosen mielestä maahanmuuttoon kohdistuvat asenteet ovat ”yksi lukko” tulijoiden tiellä.

Hän ja Mari K. Niemi painottavat lisäksi perheen merkitystä: osaajat tuskin jäävät Suomeen, ellei myös puolisolle löydy töitä.

Tässä Valtonen näkisi yhtenä ratkaisuna perheenyhdistämisessä vaadittujen tulorajojen laskemisen. Jos Suomessa työllistynyt ulkomaalainen haluaa tuoda Suomeen esimerkiksi puolison ja kaksi lasta, siihen vaaditaan häneltä 2 600 euron kuukausittaiset nettotulot, jos puoliso ei saa töitä.

”Siihen voi olla esimerkiksi terveydenhoitoalalla vaikea päästä”, Valtonen toteaa.

E2-tutkimuksen Niemi taas toivoisi työnantajien pohtivan, onko suomen kieli todella niin ehdoton vaatimus kaikissa työtehtävissä.

”Saatetaan ajatella, että moni työn vaihe ei vaadi suomen kieltä, mutta sitten on jokin yksi vaihe, jossa sitä vaaditaan. Ehkä silloin kannattaisi töitä järjestellä uudelleen”, hän ehdottaa.

Rohkeus vaikuttaisi kannattavan. Keskuskauppakamarin tuoreen kyselyn mukaan vain viidellä prosentilla ulkomaalaisia työntekijöitä rekrytoineista tai vuokranneista suomalaisyrityksistä oli asiasta mitään negatiivisia kokemuksia. Noin 70 prosentilla kokemus oli positiivinen tai erittäin positiivinen.

Niemi muistuttaa, että ulkomaalaisella työntekijällä voi olla kontakteja ja taitoja, jotka korvaavat puutteita suomen kielen taidossa.

Jos tällaisia työpaikkoja ei saada Suomeen lisää, Niemen mukaan on olemassa vaara, että ”kotona peukaloita pyörittelevät puolisot” käännyttävät koko perheen muutto­päätöksen kannalle.

Niemen mielestä Suomen käytäntöjä mietittäessä olisi hyvä asettua tulijoiden nahkoihin. Hänestä olisi hyvä esimerkiksi ymmärtää, että osa kansainvälisen tason osaajista ei lähtökohtaisestikaan aio jäädä Suomeen eläkeikään asti tai opetella kieltä.

”Eiväthän he tule tänne ensisijaisesti kontribuoimaan Suomen kansantalouteen. He tulevat elämään elämäänsä.”

Kun ulkomaalaiset työntekijät Suomeen lopulta löytävät ja sisään pääsevät, he ovat E2:n kyselyiden mukaan pääosin tyytyväisiä.

Viimeisimmässä kyselyssä Suomessa asuvista ulkomaalaisista osaajista 70 prosenttia oli osaamistaan vastaavassa työssä ja 79 prosenttia kertoi sopeutuneensa elämään Suomessa hyvin.

”Eli ei tässä kannata hanskoja pudottaa”, Niemi toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat