Hallituksen työ on jumissa, vaikka aika loppuu: ”Oikein mikään ei nyt etene”

Hallitus kokoontuu sunnuntai-iltana käsittelemään saamelaiskäräjälakia. Samalla hierotaan sopua muistakin jäljellä olevista lakihankkeista ja maa­talouden ja terveydenhuollon lisärahoista.

Hallituksen työskentely on jumiutunut. Etualalla pääministeri Sanna Marin (sd) (vas.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) täysistunnossa 9. marraskuuta.

13.11. 14:08

Hallituksen työskentely on HS:n tietojen mukaan jumiutunut tilanteessa, jossa monella suurella asialla on tulenpalava kiire.

Kiistojen kohteena on saamelaiskäräjälaki, muutama muu jäljellä oleva lakihanke sekä maatalouden ja terveydenhuollon monen sadan miljoonan euron lisärahat.

Jäljellä olevat lakihankkeet pitäisi saada vietyä eduskunnalle alkavan viikon aikana, jotta eduskunnalle jää niiden käsittelyyn riittävästi aikaa. Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun alussa.

Myös ensi vuoden budjetin täydennysosalla alkaa olla kiire.

”Kyllä kaikki on aika jumissa tällä hetkellä”, hallituslähde kertoi HS:lle sunnuntaina. ”Eipä tässä nyt oikein mikään etene.”

Toinen hallituslähde kuvailee sunnuntain tilannetta sanomalla, että ”moni asia on mennyt odotustilaan”.

HS:lle on aiemmin hallituslähteistä kerrottu, että kiistan suurin syy ovat keskustaa loka­kuussa järkyttäneet historiallisen alhaiset kannatuslukemat ja puolueen halu saada näkyviä voittoja sille tärkeissä kysymyksissä.

Lue lisää: Keskusta väittää saaneensa hallituksen ennallistamis­kiistassa suuren voiton – mutta saiko se?

Kolmannen hallituslähteen mukaan neuvottelut seisovat nyt kaikilla kolmella rintamalla: saamelaiskäräjälaissa, talousarvion täydentämisessä ja muissa jäljellä olevissa laeissa. Tämän lähteen mukaan keskustasta on ilmoitettu, että mikään heille epämieluisa ei voi nyt edetä.

Äänenpainot ovat nousseet, ja syyttelyäkin esiintyy.

Lue lisää: Keskusta ajaa hallitusta kovaa vauhtia karille

Keskustan näkemys on, että pääministeri Sanna Marin (sd) on aiheuttanut hallitukseen luottamuspulaa aikeellaan tuoda saamelaiskäräjälaki eduskuntaan ilman keskustan suostumusta.

Lue lisää: Keskusta syyttää Marinia keskinäisen luottamuksen nakertamisesta

Eri hallituslähteistä saa erilaisia kuvauksia siitä, mitä pääministeri Marin ja valtiovarain­ministeri Annika Saarikko (kesk) olivat etukäteen sopineet siitä, voisiko esityksen tuoda eduskuntaan erimielisenä, jos muuta keinoa ei ole.

Saarikko on mediassa myöntänyt ensikohun jälkeen, että asiasta oli puhuttu.

Marinin hallitus on kolmas perättäinen hallitus, joka saamelaiskäräjälakia yrittää uudistaa. Suomi on saanut YK:n ihmisoikeuskomitealta moitteita siitä, että korkein hallinto-oikeus on päästänyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon saamelaiskäräjien hylkäämiä henkilöitä.

Komitea on suositellut Suomea muuttamaan lakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Hallituspuolueet ovat hakeneet ratkaisua solmuun eri kokoonpanoin viikonlopun aikana. Krista Kiurun (sd) johtama niin kutsuttu varjoviisikko on kokoontunut perjantaina ja lauantaina lukuisia kertoja.

Varjoviisikko hakee sopua hallituksen jäljellä oleviin lakihankkeisiin, ja siihen kuuluu muun muassa hallituspuolueiden ministereitä.

Lue lisää: Hallitus kiistelee nyt miljardi­luokan menolisäyksistä

Valtioneuvosto puolestaan kokoontuu sunnuntaina illalla kuuden aikaan. Kokouksessa tarkastellaan nimenomaan saamelaiskäräjälakia.

Keskusta on jo kerran jättänyt saamelaiskäräjälain pöydälle hallituksen istunnossa. Pöydälle jättäminen tarkoittaa käsittelyn lykkäämistä asiakirjoihin tutustumista varten.

HS:n tietojen mukaan keskusta varsin todennäköisesti jättää asian pöydälle uudestaan tänään sunnuntaina.

Se tarkoittaisi asian käsittelyn lykkääntymistä edelleen. Saamelaiskäräjälain vieminen eduskuntaan olisi mahdollista luultavasti vasta nyt alkavan viikon lopulla kolmannessa valtioneuvoston istunnossa.

Kolmannella kerralla asian jättämistä pöydälle voisi vaatia enää sellainen ministeri, joka ei ole kahteen ensimmäiseen istuntoon osallistunut. Ministerin käsikirjan mukaan asian käsittelyä ei kuitenkaan enää kolmatta kertaa voi lykätä, ”jos päätös tulee tehdä lainsäädäntöön perustuvaan määräpäivään mennessä tai valtioneuvosto ei voi muista merkitykseltään tähän verrattavista syistä lykätä ratkaisuaan”.

Melko todennäköinen lopputulema asiassa on, että laki lopulta ennemmin tai myöhemmin viedään erimielisenä eduskuntaan, vaikka keskusta tänään sen vielä pöydälle jättäisikin.

Sekään ei kuitenkaan tarkoittaisi, että laki saataisiin vietyä läpi. Jos keskustalaiset äänestäisivät lakia vastaan, tukea tarvittaisiin oppositiosta esimerkiksi kokoomuksen riveistä.

Asian käsittely voi myös viivästyä valiokunnissa niin paljon, että lain uudistaminen jää jälleen seuraavan hallituksen kontolle.

Saamelaiskäräjälain uudistuksessa on kyse siitä, ketkä täyttävät saamelaisuuden kriteerit ja saavat näin asettua ehdolle saamelaiskäräjille ja äänestää saamelais­käräjävaaleissa.

Lue lisää: Kuka on saamelainen? Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Hallituslähteiden mukaan sunnuntai-illan kokous tuskin laajenee neuvotteluksi muista kiistakohteista.

”Huomenna sitten jatketaan”, yksi lähteistä sanoo.

Saamelaiskäräjälain lisäksi eduskuntaan viemättä on vielä monia muitakin eri hallituspuolueille tärkeitä lakeja.

Yksi niistä on niin kutsuttu ansioturvan euroistaminen. Siinä ansiosidonnainen työttömyysturva sidottaisiin viikkotuntien sijaan kuukausituloihin. Kyse on varsinkin keskustalle tärkeästä toimesta, jonka on laskettu parantavan työllisyyttä.

Toinen keskustalle oletettavasti tärkeä asia ovat alueelliset opintolainavähennykset.

Sellaista kuvaa hallituslähteiden puheista ei saa, että hallitus olisi kuitenkaan tähän kiistaan kaatumassa tai että jo eduskuntaan vietyjä lakeja alettaisiin jarruttaa. Yksi tällainen laki on vihreille tärkeä uusi luonnonsuojelulaki.

Vasemmistoliitolle mahdollisesti tärkein jäljellä olevista laeista on niin kutsuttu arvonnousuvero. Sen tarkoitus on ehkäistä varakkaiden ihmisten muuttamista Suomesta matalan veron maahan vältelläkseen veroja.

Eri hallituslähteistä kerrotaan halusta pitää hallitus kaikesta huolimatta toiminta­kykyisenä tilanteessa, jossa Euroopassa on sota ja energiatilannekin on kireä.

”Tällaisessa maailmantilanteessa Suomi ei voi olla ilman hallitusta, joka pystyy päätöksentekoon”, yksi hallituslähde toteaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat