Hallitus on lähellä sopua sadoista miljoonista euroista, mutta isot kiistat ovat edelleen ratkaisematta

Rahaa on tulossa muun muassa varhaiskasvatuksen koulutuspaikkoihin, Nato-jäsenyyden hoitoon ja itärajan aitaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ovat kiistelleet saamelaiskäräjälaista viime torstaista lähtien.

14.11. 16:05

Hallitus on ajautunut syviin kiistoihin monista asioista eikä päätöksiä tahdo syntyä, mutta yksi suuri kokonaisuus saattaa edetä.

HS:n tietojen mukaan hallitus saattaa saada aikaiseksi sovun ensi vuoden budjetin täydentävästä 600–700 miljoonan euron lisätalousarviosta tiistaina.

Lue lisää: Hallitus kiistelee nyt miljardi­luokan menolisäyksistä

Täydentävän lisätalousarvion käsittelyssä on ollut monia kiistoja, mutta se sisältää myös paljon teknisiä ja automaattisia menolisäyksiä, kuten lisää rahaa hintojen noususta johtuviin vuokrankorotuksiin ja tietöiden kallistuneisiin materiaaleihin.

Sopu ei ole kuitenkaan vielä varma. HS:n tietojen mukaan lisätalousarviota käsitellään vielä maanantai-iltana, mutta lopullisesti se pitäisi ratkaista tiistaina.

Silloin kokoontuu talouspoliittinen ministerivaliokunta, jota johtaa pääministeri Sanna Marin (sd). Siinä ovat koolla myös muut hallituspuolueiden puheenjohtajat.

Hallituksen keskinäinen luottamuspula on niin syvää, ettei mikään ole varmaa ennen kuin päätökset on eduskunta hyväksynyt.

Lue lisää: Hallituksen työ on jumissa, vaikka aika loppuu: ”Oikein mikään ei nyt etene”

Täydentävässä lisätalousarviossa varataan rahaa moneen hallituksen yhdessä jo hyväksymään kohteeseen.

Muun muassa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen on varattu tällä kertaa yli 50 miljoonaa euroa, ja itärajan aidan rakentamiseen 139 miljoonaa euroa.

Nämäkään määrärahat eivät vielä varmistu, jos hallitus ei saa lisätalousarviota eduskuntaan.

Sopu on saatu myös 6,3 miljoonan euron panostuksesta varhaiskasvatusalan koulutuksen lisäykseen.

Hallituksen riitojen keskellä tämä on siitä erikoinen määräraha, että sitä ovat esittäneet yhdessä sekä keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen että vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson.

HS:n tietojen mukaan budjettisovun tiellä on vielä kaksi paljon julkisuudessa ollutta riitaa: saamelaiskäräjälaki ja keskustan vaatima maataloustuki.

Lue lisää: Oikeusministeri Henriksson: Keskusta pöytäsi saamelaiskäräjälain toistamiseen

Talousarvioissa yleensä varaudutaan mahdollisten lakiesitysten vaatimiin rahamenoihin. Lisätalousarvion alustavaan versioon onkin kirjattu noin 400 000 euroa saamelaiskäräjälain vaatimiin lisämenoihin.

Keskusta vastustaa lain viemistä eduskuntaan. Se ei vaikuta haluavan saamelaiskäräjälaista mainintaa edes lisätalousarvioon, vaikka rahoja ei käytettäisi, jos lakia ei tällä hallituskaudella hyväksytä eduskunnassa.

Toisaalta saamelaislain rahoista voidaan päättää myöhemmin, jos laki jostain syystä hyväksytään eduskunnassa.

Tiettävästi rahojen varaamisesta ei ole valtavia intohimoja muissa puolueissa kuin keskustassa. Hallituksen tilan kannalta on kuitenkin kuvaavaa, että se kiistelee myös tällaisista varsin teknisistä seikoista.

Suurempi este on edelleen keskustan vaatima maataloustuki ja Sdp:n vaatima noin 700 miljoonan euron lisäraha hoitovelan purkamiseen.

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Keskusta on toistaiseksi vaatinut maatalouspaketista päätöstä jo nyt eikä vasta alkuvuodesta.

Keskustan pyynnön arveltiin aluksi olevan noin 300 miljoonaa euroa, mutta viikonlopun aikana vaatimus täsmentyi 210 miljoonaksi euroksi.

Muut hallituspuolueet kuin keskusta ovat valmiita käsittelemään molemmat tukipaketit vasta helmikuussa eduskunnalle annettavassa lisätalousarviossa.

Keskusta saattaa jumiuttaa koko lisätalousarvion maataloustukien takia, vaikka hallitus on käytännössä sopinut 600– 700 miljoonan euron täydentävästä lisätalousarviosta. Maataloustukea ei ole laskettu mukaan arvioon paketin suuruudesta.

Karkeasti ottaen 600–700 miljoonasta noin kaksi kolmasosaa on hallituksen sopiman menokehyksien sisällä eli tältä osin uudet menot eivät välttämättä lisää valtion velkaa.

Hallituksella on vielä noin 400 miljoonaa euroa aikaisemmin sovittua niin sanottua jakamatonta rahaa, josta lisäbudjettiin menee valtaosa.

Täydentävän lisätalousarvion on määrä lähteä eduskunnan käsiteltäväksi torstaina, jotta nykyinen eduskunta ehtii sen käsitellä.

Lisätalousarvion esittelee hallitukselle keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko. Olisi varsin poikkeuksellista, jos varsin riidattomien ja myös välttämättömiä määrärahojen eteneminen pysähtyy saamelaiskäräjälakiin ja maataloustukeen.

Hallituksella on edelleen ratkaisematta 14 riidanalaista lakia, jotka todennäköisesti kaikki kelpaavat muille hallituspuolueille paitsi keskustalle. Niitä pui perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johtama ”varjoviisikko” maanantaina iltapäivällä.

Keskusta on ilmoittanut muille hallituspuolueille, ettei hallitus saa antaa esitystä etenkään saamelaiskäräjälaista eikä arvonnousuverosta, joka on suunnattu ulkomaille varojaan siirtäville varakkaille henkilöille.

Neljästätoista kiistanalaisesta laista keskusta haluaa voimaan oikeastaan vain tutkimukseen- ja kehittämiseen suunnatun rahoituksen verokannustimen ja Itä-Suomen opintotukihyvityksen.

Lue lisää: Keskusta ajaa hallitusta kovaa vauhtia karille

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat