Puhemies Vanhanen: Nato-jäsenyyden hyväksymistä Suomessa eivät hidasta tulevat vaalit eikä edes se, jos hallitus kaatuisi

Hallituksen esitystä Natoon liittymisestä odotetaan eduskuntaan tämän syyskauden aikana, sanoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk) mukaan eduskunnalla ei ole määräaikaa sille, milloin hallituksen täytyy tuoda esityksensä Suomen liittymisestä Natoon.

15.11. 14:51

Nato-jäsenyyden lopullista hyväksymistä Suomessa ei estä eduskuntavaalien lähestyminen eikä edes se, jos hallitus kaatuisi. Näin sanoo eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk).

Muut kuin kiireelliset hallituksen lakiesitykset pitää antaa tällä viikolla, jotta eduskunta ehtisi käsitellä ne ennen eduskuntavaaleja.

Esitys Suomen liittymisestä Natoon käsitellään kuitenkin kiireellisenä. Sille ja mahdollisille muille kiireellisille lakiesityksille eduskunta varaa tarvittavan ajan, Vanhanen sanoo.

”Sille ei ole asetettu määräaikaa.”

Hallituksen esitys Natoon liittymisestä on parhaillaan lausuntokierroksella. Sen jälkeen se tuodaan eduskuntaan. Vanhasen mukaan odotus on, että esitys tuodaan eduskuntaan syyskauden aikana.

Huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien vuoksi tämänhetkiset valtiopäivät jatkuvat maaliskuulle saakka.

Lue lisää: Tämä on Suomen Nato-hakemuksen tilanne tällä hetkellä

Lue lisää: Esitys­luonnos Suomen Natoon liittymisestä valmistui, tässä on sen keskeinen sisältö

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä ei ole vielä ratifioitu kahdessa Naton jäsenmaassa, Turkissa ja Unkarissa.

Vanhasen mukaan tarkoitus on, että eduskunta aloittaisi Nato-lakiesityksen käsittelemisen, vaikka näitä ratifiointeja ei olisi vielä saatu.

Osasyynä on Ruotsi. Suomi ja Ruotsi haluavat hyväksyä omat liittymisensä yhtä aikaa.

”Olen ymmärtänyt, että Ruotsissa tämä parlamentaarinen vaihe saattaa olla vähän yksinkertaisempi ja käsittelyaika sen tähden nopeampi kuin meillä. Sen takia meillä on harkinnassa, että esitys tuotaisiin etukäteen niin, että pohjatyö olisi tehty ja asiantuntijat kuultu jo etukäteen.”

Vanhasen käsityksen mukaan myös muissa Naton hakijamaissa on menetelty joskus tällä tavalla.

Nato-lakiesitys etenee eduskunnassa niin, että ensin siitä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Vanhanen povaa keskustelusta ”perusteellista”.

”Kuuluu suurten keskustelujen sarjaan.”

Seuraavaksi esitys etenee valiokuntiin. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta ottaa kantaa lain säätämisjärjestykseen. Lopulta mietintövaliokunta laatii luonnoksensa mietinnöksi.

Vanhasen käsityksen mukaan tässä kohdassa olisi pysähdyttävä odottamaan viimeisten maiden ratifiointeja, mikäli niitä ei ole vielä saatu.

”Oma tulkintani on, että mietintöä ei pidä päättää valmiiksi valiokunnassa, vaan pitää jäädä odottamaan viimeisiä ratifiointeja.”

Kun ratifioinnit saadaan, valiokunta voisi viimeistellä mietintönsä ja se voitaisiin käsitellä täysistunnossa. Vanhanen ei luonnehdi eduskuntakäsittelyn aikataulua kiireiseksi.

”Kun kahden maan ratifiointi puuttuu, meillä on aikaa määrittelemätön jakso edessä. Tärkeintä on, että se käsitellään huolellisesti. Ei ole etukäteisviitteitä siitä, että esimerkiksi Turkin kohdalla se myönteinen päätös ei tulisi aivan yllättäen.”

Tarvittaessa eduskunta voidaan kutsua koolle myös vaalitauolla maaliskuussa, jos Turkin ratifiointi saadaan silloin. Eduskunta jää vaalitauolle 3. maaliskuuta. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.

”Jos ratifioinnit osuvat sille jaksolle, varsinkaan sitä koko kuukautta ei kannata jäädä odottamaan meidän omaa päätöstämme.”

Tavallisesti käsittelyssä olevat lakiesitykset raukeavat, kun eduskunta vaihtuu. Nato-esityksen kohdalla niin ei kuitenkaan käy, sillä kyse on kansainvälisestä sopimuksesta. Niiden käsittely voi jatkua vaalien yli eli uusi eduskunta voi käytännössä jatkaa siitä, mihin edellinen jäi.

Hallituksen työ on viime aikoina ollut niin takkuista, että jopa sen kaatumista on pidetty mahdollisena.

Tämäkään ei estäisi Nato-lain käsittelemistä, Vanhanen sanoo. Jos hallitus kaatuisi, sen tilalle tulisi toimitusministeristö.

”Peruslähtökohtahan on tietysti, että toimitusministeristö ei poliittisia asioita esittele eduskunnalle. Mutta tämäntyyppisessä asiassa minusta toimitusministeristö voi tehdä esityksen, koska eduskunta on omalta osaltaan puoltanut jäsenhakemuksen laittamista liikkeelle.”

Vanhasen mielestä olisi luontevaa, että toimitusministeristö tässä tilanteessa kysyisi eduskuntaryhmiltä, sopiiko asian tuominen eduskuntaan.

”Toimitusministeristön aikana ei poliittisten asioiden käsittely pääty mihinkään, vaan aina maata pitää pystyä johtamaan ja hallitsemaan. Sitten vain painopiste siirtyy tietyllä tapaa eduskunnan puolelle.”

Onko täällä Suomen päässä mitään, mikä voisi hidastaa tai estää Nato-jäsenyyden hyväksymisen?

”En ole itse kyennyt hahmottamaan sellaista tilannetta.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat