Keskustan kannatus laski taas uusiin pohja­lukemiin

Keskustan kannatus on jo toista kertaa heikompi kuin koskaan HS:n mittaushistoriassa. Vertailukelpoisia tuloksia on saatavilla lokakuusta 2011.

Annika Saarikko on valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja.

16.11. 2:00 | Päivitetty 16.11. 6:55

Kokoomus jatkaa Suomen suosituimpana puolueena ja keskustan kannatuksen lasku jatkuu, selviää HS:n tuoreesta puolueiden kannatusmittauksesta.

Keskustan kannatus on jo toista kertaa peräkkäin heikompi kuin koskaan HS:n mittaushistoriassa, 10,1 prosenttia.

Puolueen kannatus oli ennätyksellisen huonolla tasolla jo edellisessä mittauksessa lokakuussa, jolloin sen kannatus oli 10,4 prosenttia. Vertailukelpoisia tuloksia on saatavilla lokakuusta 2011.

Lue lisää: Keskustan kannatus romahti historiallisen matalaksi

Kokonaisuudessaan puolueiden kannatukset ovat hyvin samankaltaisia kuin lokakuussa.

Suomalaisista 24,2 prosenttia äänestäisi kokoomusta, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kokoomuksen kannatus on pysytellyt vastaavalla tasolla viime huhtikuusta lähtien.

Toiseksi suosituimpana puolueena jatkaa Sdp, jonka kannatus on noussut kuukaudessa 0,3 prosenttiyksikköä ja on nyt 19,3 prosenttia. Kolmantena on perussuomalaiset 17,4 prosentin kannatuksellaan.

Hallitus on viime aikoina ollut kovissa riidoissa, jotka ovat olleet julkisuudessakin esillä. Keskusta ja muut hallituspuolueet ovat olleet erimielisiä esimerkiksi saamelaiskäräjälaista.

Lue lisää: Marin: Saamelais­käräjälaki annetaan edus­kunnalle tällä viikolla – Keskustalta heti tyrmäys

Riidoissa on kyse varmasti aidoista erimielisyyksistä asioista, mutta niihin voi vaikuttaa myös keskustan kannatusalho, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Kantar Publicilta.

”Voi ajatella, että keskusta viestii omille joukoilleen. Nyt on juuri se hetki, kun pitäisi saada varmistettua omien joukkojen tuki vaaleja ajatellen”, Nurmela sanoo.

Hänen mukaansa vaalien alla puolueet yrittävät yleensä varmistaa ensin omat niin sanotusti varmat äänestäjänsä puolelleen. Vaalien lähestyessä yritetään vedota omiin epävarmoihin äänestäjiin, ja vasta ihan loppuvaiheessa vaalien alla kohteeksi otetaan liikkuvat äänestäjät.

Tällä hetkellä keskimääräistä harvempi keskustan kannattaja ilmaisee, että äänestäisi varmasti keskustaa, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.

”Voi olla, että herkemmin syntyy kiistatilanteita. Puolue näyttää voimaansa.”

Lue lisää: Hallituksella on enää muutama päivä aikaa ratkoa riitansa – Näistä 15 laki­esityksestä kiistellään

Hallituksen riitelyn ei voi katsoa vielä näkyvän tuloksissa, sillä sitä käsitelty julkisuudessa vasta aivan aineiston keruun loppupuolella, sanoo Nurmela.

Nurmelan mukaan yleensä vastaavanlaiset riidat eivät ole liikuttaneet puolueiden kannatuksia juurikaan.

”Tällaiset, jotka eivät ole ehkä niin suurelle ihmisjoukolle niin merkittäviä asioita, ovat harvemmin muuttaneet kannatusta yhtään mihinkään”, hän sanoo.

”Yleensä ottaen se ei ole ollut kauhean onnistunut taktiikka.”

Eduskuntavaalit käydään huhtikuun alussa. Vaalien lähestyminen ei vielä näy kannatusmittauksen tuloksissa.

Nurmela nostaa kuitenkin esiin kahden puolueen tilanteet. Kokoomuksen kannatuksessa seurataan tulevina kuukausina, onnistuuko puolue säilyttämään roiman kaulansa muihin puolueisiin.

Perussuomalaisten kannatus taas on lähes kaksinkertainen verrattuna samaan aikaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Marraskuussa 2018 puolueen kannatus oli 8,7 prosenttia ja nyt 17,4 prosenttia.

”Mutta perussuomalaisilla on paljon kannattajia, jotka kertoivat, etteivät he äänestäneet kuntavaaleissa. On jännittävää nähdä, miten heidän mielenkiintonsa saadaan pidettyä yllä huhtikuuhun saakka”, Nurmela sanoo.

Nurmelan mukaan vaalien lähestyessä tunnelma on yleensä sähköistynyt, ja yllättävätkin tapahtumat saattavat politisoitua eli nousta poliittisen kiistan aiheiksi.

”Mitä lähemmäs vaaleja mennään, sitä yllättävämpiä merkityksiä niillä saattaa olla kannatuksen näkökulmasta.”

Fakta

Näin tutkimus tehtiin:

  • Kantar Public toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

  • Tutkimusaineisto kerättiin 17.10.–11.11.2022. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2  416:ta henkilöä.

  • Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

  • Virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

  • Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 32 prosenttia.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat