HS selvitti: Yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointi­alueet tekevät ensi vuonna tappiota

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) on arvioinut aiemmin, että osa alueista pystyy aloittamaan tasapainoisella budjetilla. Näin ei näytä nyt käyvän.

Hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota.

18.11. 2:00 | Päivitetty 18.11. 6:25

Yksikään hyvinvointialue ei tee ensi vuonna plusmerkkistä tulosta. Tämä käy ilmi HS:n läpikäymistä hyvinvointialueiden talousarvioista ja talousarvioiden kehyksistä.

Pohjois-Savoa lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet arvioivat tekevänsä ensi vuonna tappiota. Pohjois-Savosta kerrotaan, että alue pyrkii nollatulokseen.

Euromääräisesti suurinta alijäämää on HS:n keräämien tietojen mukaan tekemässä Etelä-Savo, jonka alijäämän ennustetaan nousevan 95 miljoonaan euroon. Alijäämä on myös asukaslukuun nähden huomattavan suuri.

Suhteellisen pientä alijäämää taas on tekemässä Keski-Pohjanmaa. Alueella arvioidaan, että ensi vuoden tulos on reilut 8 miljoonaa euroa pakkasella.

Budjetista päättäminen on eri hyvinvointialueilla eri vaiheissa. Osalla alueista aluevaltuusto on jo lukkoon lyönyt budjetin, osalla aluehallitus on päättänyt esityksestään. Osalla budjetti ei ole vielä ollut hallituksen päätettävänä, mutta talousarvion kehykset ovat olemassa. HS on kerännyt tiedot toimielinten pöytäkirjoista ja talousjohtajia haastattelemalla.

Lapin, Satakunnan ja Varsinais-Suomen talousluvut eivät ole tiedossa, mutta näiden alueiden talousjohtajat kertovat, että budjetit tulevat olemaan alijäämäisiä. Yhteensä kaikki hyvinvointialueet tekevät tappiota useita satoja miljoonia euroja.

Vuodenvaihteessa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet ovat pitkin syksyä kertoneet julkisuudessa, että niiden rahoitus ensi vuodelle on riittämätön.

Rahoituksen pohjana ovat kuntien tämän vuoden talousarviotietojen mukaiset siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset. Tähän tasoon on tehty kuuden prosentin korotus eli lisätty 1,3 miljardia euroa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) arvioi HS:n haastattelussa lokakuussa, että osa alueista pystyisi aloittamaan tasapainoisella budjetilla.

Sirpa Paatero (sd)

”Joillain alueilla ollaan enemmän huolissaan, ja osa joutuu varmasti aloittamaan alijäämäisellä budjetilla. Osalla budjetti on varmasti paremmin vedettävissä plus miinus nolla -tasoon”, Paatero sanoi.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että todellisuudessa miltei kaikki hyvinvointialueet ovat tekemässä ensi vuonna alijäämää.

Lue lisää: Ministeri Paatero hoiva­yhtiöiden halusta korottaa hintoja: ”En ymmärrä”

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella arvioitiin vielä lokakuussa, että ensi vuoden talousarvio olisi 94 miljoonaa euroa miinuksella. Talousarvion alijäämää on kuitenkin saatu kursittua kokoon, niin että nykyinen arvio on noin 40 miljoonaa, kertoo hyvinvointialueen talousjohtaja Anu Helin.

Helinin mukaan budjetista saatiin pois 50 miljoonaa euroa käymällä kulut tarkkaan läpi.

”Kävimme tuotto- ja kulurakennetta sektoreittain läpi toimialajohtajien kanssa läpi, ja arvioimme esimerkiksi tulorakennetta, ostopalveluja ja henkilöstökustannuksia.”

Hyvinvointialueella aiotaan esimerkiksi kehittää työhyvinvointia. Tämän on laskettu vähentävän sairauspoissaoloja, mikä taas vähentää henkilöstökustannuksia.

Karsimisen jälkeenkin Etelä-Pohjanmaan budjetti on selvästi pakkasella. Näin on muidenkin hyvinvointialueiden kohdalla, vaikka kaikkien alueiden euromääräinen rahoitus ensi vuodelle kasvaa.

Samaan aikaan kuitenkin myös alueiden kulut kasvavat.

”Ensi vuoden kulurakenteeseen vaikuttavat palkkaratkaisut, nousevat kiinteistökustannukset ja yksityisten terveysyritysten korotustavoitteet ostopalveluissa”, Helin kertoo.

Monet yksityiset terveysyritykset, kuten hoivajätti Attendo, ovat irtisanoneet aiemmat sopimuksensa hyvinvointialueiden kanssa. Yritysten tavoite on neuvotella alueiden kanssa uudet sopimukset, joissa niille maksetaan enemmän rahaa.

Lue lisää: Suomen vanhusten­hoidossa muhii vakava kustannus­kriisi – Näin Attendo perustelee suuria hinnan­korotuksia

Hyvinvointialueilla on kolme vuotta aikaa saada taloutensa tasapainoon.

Alijäämän syntymiseen vaikuttaa Helinin mukaan myös tekninen asia.

Hyvinvointialueiden rahoitus lasketaan tämän vuoden talousarvioiden mukaan. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla moni kunta on alibudjetoinut sote-menonsa tälle vuodelle, Helin sanoo.

Varsinaisen talousarvion jälkeen monet kunnat ovat vielä tehneet tälle vuodelle lisätalousarvioita, eli todelliset kulut ovat suuremmat kuin ne, joiden perusteella hyvinvointialueen rahoitus on alun perin laskettu.

Hyvinvointialueilla on kolme vuotta aikaa saada taloutensa tasapainoon.

Helinin mukaan lain asettama raami on hyvinvointialueelle tiukka.

”Vahva signaali tuntuu olevan, että talous pitää ottaa haltuun hyvin nopeasti.”

Hyvinvointialueiden laskennallista rahoitusta korjataan tulevina vuosina uusien tilinpäätöstietojen pohjalta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on vaatinut hyvinvointialueille 700 miljoonaa euroa lisää rahaa jo ensi vuonna. HS:n tietojen mukaan hallituksessa on sopu siitä, että näitä hoitojonojen purkuun käytettäviä rahoja aletaan valmistella. Ne eivät kuitenkaan HS:n tietojen mukaan tule osaksi täydentävää lisätalousarviota, jota hallitus parhaillaan sorvaa.

Lue lisää: HS:n tiedot: Hallituksessa sopu satojen miljoonien lisä­talous­arviosta – Keskusta ei vaadi päätöstä maatalous­rahoista heti

Lue lisää: Kiuru: Hoito­velan purkamiseen tarvitaan 700 miljoonaa euroa jo ensi vuonna

Lue lisää: Hallituksen mitoitusten ja todellisuuden välillä ammottaa railo monessa suunnassa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat